Hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia ja bakteereita on tällä hetkellä runsaasti liikkeellä, ja flunssan jälkeen nuha ja yskä voi jatkua pitkäänkin. Vaikka viikkotolkulla jatkuva köhä ei estä paluuta töihin tai kouluun, ei liikunnan pariin kannata rynnätä puolikuntoisena.
Milloin on turvallista aloittaa liikunta pitkittyneen flunssan jälkeen?
Kysyimme vinkit Pihlajalinnan liikuntalääketieteen ja fysiatrian erikoislääkäriltä Leena Kurtilta.
– Erityisesti kuumetta pitää kunnioittaa. Jos on kuumetta, lihas- tai nivelkipuja tai flunssan aiheuttamaa väsymystä, liikunta kannattaa jättää kokonaan väliin. Lepo voi olla paikallaan silloinkin, kun kuumetta ei ole, mutta on muita yleisiä sairauden oireita, kuten särkyä tai voimakasta väsymystä.
– Jo pienen nuhan aikana kannattaa odottaa muutama päivä, ennen kuin alkaa rasittaa itseään. Myös pelkkä kurkkukipu on syy jättää liikuntaharrastus tauolle, sillä sen taustalla voi olla angiina.
– Liikkeellä on tällä hetkellä runsaasti muun muassa mykoplasmainfektiota, joihin liittyy tyypillisesti hengitystietulehduksen oireita ja pitkittynyttä yskää. Tartunta voidaan selvittää vain vasta-ainetestillä.
– Liikunta ja muu rehkiminen flunssan aikana voi pitkittää infektioita ja altistaa jälkitaudeille, kuten sydänlihastulehdukselle, keuhkoputkentulehdukselle ja poskiontelo- tai korvatulehdukselle.
– Näistä pelätyin ja vakavin on sydänlihastulehdus. Sen tyyppioireena on rintakipu. Lisäksi voi tulla hengenahdistusta, rytmihäiriöitä tai huonovointisuutta. Jos flunssan yhteydessä ilmenee näitä oireita, on hakeuduttava lääkärin vastaanotolle.
– Sydänlihastulehduksen aikana rasitus on oikeasti vaarallista. Siihen voi liittyä vakavan rytmihäiriön riski. Sydänlihastulehduksesta paraneminen vie kevyesti useita kuukausia, jopa puoli vuotta.
Sairaana harjoittelu menee yksinkertaisesti hukkaan. Se on turhaa ja hyödytöntä. Kannattaa myös muistaa, kuntoilija ei voi ajatella vain itseään. Sairaana liikkuva altistaa myös kanssakuntoilijat tartunnalle.
– Tämä on yksilöllistä ja riippuu taudin pitkäkestoisuudesta ja voimakkuudesta, omasta kuntotasosta sekä siitä, onko perussairauksia, kuten astmaa.
– Kuumeisesta infektiosta paranemisen jälkeen nyrkkisääntö on, että liikunnan pitää olla kevyttä yhtä kauan kuin oireet ovat kestäneet. Jos on sairastanut viikon verran, rasituksen pitää olla kevyttä viikon verran.
– Lievät nuhaoireet ja yskä voivat jatkua viikkojenkin ajan, mutta ne eivät yksin estä liikkumista. Jos on enää vain lieviä oireita, arkiliikuntaa ei tarvitse välttää, mikäli vointi tuntuu hyvältä kevyen harjoittelun aikana tai sen jälkeen.
– Kun yleisoireet ovat hävinneet, voi vähitellen aloittaa rauhalliset kävelylenkit.
– Oireita voi helpottaa, mutta taudin kulkua ei voi juurikaan nopeuttaa. Huonolla tuurilla taudin kestoa voidaan vain pitkittää, mikäli ei malteta levätä.
– Silloin, kun oireet ovat helpottaneet, yleisvointi on hyvä ja kevyt rasitus ja nousujohteinen harjoittelu sujuu hyvin.
– Kaiken a ja o on se, että flunssan jälkeen aloitetaan kevyesti. Etenkin rajuoireisen flunssan jälkeen liikunta kannattaa aloittaa erityisen varovasti. Sairastamista edeltävälle tasolle ei pidä heti pyrkiä.
– Aluksi kannattaa lähteä kevyelle kävelylle ja tekemään kevennettyä harjoittelua, joko määrällisesti tai sisällöllisesti.
– Jos on esimerkiksi käynyt aikaisemmin kuntoilemassa kolme kertaa viikossa, voi flunssan jälkeen käydä aluksi kerran viikossa.
– On tärkeää kuunnella omaa vointiaan harjoittelun aikana ja sen jälkeen. Jos kevennetty treeni ei tunnu hyvältä, pitää palata edelliselle tasolle. Hiljalleen tehoa ja määrää voi nostaa.
– Talvikaudella ei kannata lähteä suoraan pakkaskeliin rasittamaan hengitysteitä. Sisäliikunta ja kehonhuolto, kuten jooga tai kevyt kuntosaliharjoittelu ovat silloin parempia vaihtoehtoja. Omaa palautumistaan tulee ehdottomasti seurata tarkasti.
– Tärkeintä on seurata yleisvointia ja jaksamista sekä lepoa ja palautumista. Jos rasittaa itseään liikaa, voi unikin häiriytyä.
– Sykemittarista voi seurata monenlaisia asioita, mutta tärkeintä on seurata sykettään, sykevaihteluaan sekä unen laatua ja määrää.
– Sykkeen seuraamista helpottaa, mikäli tietää oman perustasonsa pidemmältä ajalta. Liiallinen rasitus voi aiheuttaa sykkeen normaalia nopeamman nousun ja hitaamman palautumisen. Lisäksi liian kova rasitus voi aiheuttaa tykyttelyä ja huonoa oloa liikkuessa ja sen jälkeen.
– Mikäli oireita ilmenee, niitä on tärkeä aina kunnioittaa.