Talvi on hyvä aika aloit­taa juok­se­mi­nen

Tervetuloa juoksukouluun!

Nyt voit aloittaa juoksuharrastuksen, vaikka sinulla ei olisi aiempaa juoksukokemusta, kovaa kuntoa tai kalliita varusteita.

Juoksuvalmentaja Mari Parkkari on koonnut 15 viikon harjoitusohjelman, jonka avulla voi nostaa kuntoa ja saada juoksun säännölliseksi osaksi elämää.

– Juoksukoulun päätöshaasteena on viiden kilometrin testijuoksu, Parkkari kannustaa.

Talvi on Parkkarin mielestä oiva aika aloittaa juoksuharrastus.

– Talven aikana keho tottuu juoksun tuomaan iskutukseen ja keväällä pääsee kirmaamaan. Monelle ongelmaksi koituu juoksun aloittaminen liian reippaasti kovalla alustalla, jolloin rasitusvammojen riski kasvaa.

Ohjelma aloittelijoille

Ohjelmassa on jokaiselle viikolle kolme erilaista treeniä, joista yleensä kaksi on juoksua tai kävelyä ja kolmas voimaharjoittelua. Edistyneemmille ohjelmassa on neljäskin viikkoharjoitus.

Juoksijan voimaharjoitteluun perehdytään tarkemmin juttusarjan seuraavassa osassa. Jos koko kehon voimaharjoittelu on tuttua, sitä voi tehdä ensimmäisestä viikosta lähtien, mutta sen voi alussa korvata myös kävelyllä.

Kuhunkin harjoitukseen sopiva tahti löytyy omaa hengitystä ja tuntemuksia tarkkailemalla.

Parkkarin mielestä yksi juoksun hienous on sinä, että siitä löytyy monen tasoiselle oma tapa haastaa itseään.

– Toisella sopiva rasitus tulee aluksi pelkästä kävelystä, kun toinen jo juoksee.

Siitä ei Parkkarin mukaan tarvitse stressaantua, jos omien tuntemusten tarkkailu ei tunnu aluksi luontevalta.

– Ei se ole niin justiinsa. Varsinkin aloittelijalle on oleellista, että lähtee liikkeelle. Sillä ei ole väliä, tuliko lenkki tehtyä hitusen tarkoitettua hitaammin tai nopeammin.

Alkuun simppeleillä varusteilla

Mari Parkkarin mukaan juoksu on siitä hyvä laji liikuntaa aloittelevalle, ettei se ei vaadi paljon aikaa, kalliita välineitä tai erityisiä harrastustiloja.

– Minimivaatimus on jonkinlaiset kengät, joilla voi juosta, vaikka tennarit. Kun juoksu muuttuu säännölliseksi, toimivat varusteet tuovat mukavuutta. Silloin kannattaa hankkia nimenomaan juoksuun tarkoitetut kengät.

Naisille tarpeellinen varustus ovat tukevat urheiluliivit.

– Muuten vaatetukseksi sopivat mitkä tahansa mukavalta tuntuvat vaatteet.

Parkkarin mukaan juoksu on suurelle osalle sopiva harrastus, mutta on fyysisiä rajoitteita, jolloin juokseminen ei sovi hetkellisesti tai lainkaan. Esimerkiksi synnytyksen jälkeen juokseminen voi tuoda liikaa rasitusta lantionpohjalle.

– Jos on kipuja, jotka pahenevat juostessa tai tekevät juoksemisesta epämukavaa, juoksun voi korvata muilla lajeilla, kunnes kivut helpottavat.

Talvella kova pakkanen vaikuttaa varsinkin rasittavaan ulkoliikuntaan.

– Silloin voi tehdä kevyempää liikuntaa tai juosta sisällä juoksumatolla.

Ilman nastakenkiäkin pärjää.

– Pakkaskelillä maa ei ole yleensä liukas.

Juoksuun innostaja

Mari Parkkari on aina liikkunut omaksi ilokseen.

– En ole mikään huippu-urheilija, mutta nykyään on kiva testata omia rajojaan pitemmillä matkoilla ja on ollut ilo huomata, miten fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet ovat kehittyneet.

Yrittäjänä Parkkari valmentaa monentasoisia liikkuja kuntosalilla ja juoksemisessa. Osa hänen valmennettavistaan on aloittelijoita, osaa Parkkari valmentaa kohti seuraavaa aikatavoitetta puolimaratonilla.

Parkkarille itselleen juoksuharrastus on rauhoittumiskeino arjessa. Hän juoksee erityisesti metsässä poluilla.

– Ei tarvitse tehdä mitään muuta. Juostessa on läsnä siinä hetkessä, huomaa ympäristön ja oman olotilan.

Yksi valmentajan huippuhetkistä liittyy siihen, kun ihmiset innostuvat ja uskaltavat haaveilla.

– Joku haluaakin juosta aiempaa pidempiä lenkkejä ja toinen ilmoittautuu juoksutapahtumaan.

Tavoitteena hyvä olo

Mikäli juokseminen on uusi juttu, kannattaa varautua monenlaisiin tuntemuksiin kehossa.

– Hengästyttää, tulee hiki, jalkapohjat ja -terät voivat kipeytyä. Pohkeissa ja reisissä voi tuntua. Voi tulla fyysistä väsymystä. Voi olla enemmän tai vähemmän nälkä kuin yleensä, Parkkari luettelee.

– Varsinkin, jos on kehonpainoa enemmän, juokseminen voi tuntua aluksi raskaalta. Kehon liikuttaminen vaatii työtä, mutta se muuttuu kevyemmäksi.

Parkkari kehottaa kuuntelemaan kehoa ja malttamaan lähteä liikkeelle tarpeeksi rauhallisesti.

– Ei tarvitse olla verenmaku suussa. Saa kävellä ja juosta sitten taas kun jaksaa.

Juoksukoulun ei ole tarkoitus tuoda stressiä.

– Kannattaa tehdä heti rauha itsensä kanssa siitä, että joskus treeni voi jäädä väliin tai tuntuu tulevan takapakkia, mutta se ei haittaa. Se on elämää.

Stressi voi tulla myös silloin, jos uuden harrastuksen haluaa lisätä jo valmiiksi kiireiseen arkeen.

– Silloin kannattaa miettiä, mistä ajasta juokseminen on pois. Tarkoittaako se vähemmän aikaa illalla somen selaamiseen tai kirjan lukemiseen?

Juoksukoulun aloittavan kannattaa miettiä, miksi haluaa juosta.

– Syy voi olla esimerkiksi, että haluaa parempaa kuntoa, jotta jaksaa arkea kotona ja töissä paremmin.

Kuten minkä tahansa muunkin uuden harrastuksen alussa, juoksun aloittaminen kysyy säännöllisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

– Ne ovat ominaisuuksia, joita juoksuharrastus myös kehittää.

Lenkille kannattaa lähteä myös silloin, kun keli ei houkuttele.

– Kun käy pimeällä lumipyryssä lenkillä, sen jälkeen on voittajaolo. Olinpa kova!

Juoksukoulujuttusarjassa perehdytään juoksuharrastuksen eri osa-alueisiin harjoitusohjelman aikana noin kerran kuussa.