Pohjoisen pienet kunnat ovat positiivisen, mutta kiperän ongelman edessä: pohjoinen vetää nyt etätyöntekijöitä, sesonkityöntekijöitä ja myös vakituisiin työsuhteisiin tulevia, mutta kuntien asuntotuotanto ei ole pysynyt ilmiön mukana.
Asumisen erityisasiantuntija Laura Hassi Kuntaliitosta puhuu monipaikka-asumisesta ja koronapandemian asuntomarkkinoita heilauttavasta ilmiöstä, jonka ekonomistitkin ovat viimein huomanneet.
– Aluksi uskottiin, että keskuskaupunkien kasvu vain jatkuu, mutta nyt aletaan yhä enemmän ymmärtää, että seutukaupungit ja -kunnat vetävät. Ilmiössä on kysymys selvästä trendistä, Hassi sanoo.
– Tästä kehityksestä myös pohjoisen kunnat ovat saaneet, ja tulevat saamaan, oman osansa, Hassi jatkaa.
Uudessa tilanteessa Hassi puhuu ”kyvystä katsoa vanhojen rakenteiden yli”.
Tällä hän tarkoittaa muun muassa sitä, ettei pidä tuijottaa vain väestön kasvua ja tehdä johtopäätöksiä sen perusteella.
– Kunta voi olla elinvoimainen, vaikka väestö ei kasva.
– Kunnan pitää ajoissa tarttua elinkeinojen kehittämiseen ja kunnan tunnettavuuden rakentamiseen. Väkeä tulee sitten lisää, jos on tullakseen, Laura Hassi sanoo.
Kunnan kehittymisessä pääpaino on ydinkysymysten ratkaisemisessa.
– Työmarkkina-alue ja asuntomarkkina-alue ovat päällekkäisiä, ne ruokkivat toisiaan. Töitä on oltava tarjolla, jos aikoo houkutella uutta väestöä, Hassi sanoo.
Murrokset lisäävät kysyntää
Asumisen erityisasiantuntija Laura Hassin mukaan tutkimukset ja selvitykset tuovat asuntotilanteeseen suhteellisuudentajua.
– Niistä voi peilata, mihin asti ilmiö ylettyy, mikä on paikallinen hyöty ja mihin kannattaa panostaa tällaisessa tilanteessa. Analysointi on fiksu tapa nähdä todellinen tilanne, Hassi sanoo.
Asuntojen uudistuotannossa ja peruskorjauksissa Hassi luottaisi myös paikallistuntemukseen.
– Voi olla tilanne, että tilastollisesti näyttää heikolta, mutta alueellisesti tiedetään, että jos kuntaan rakennettaisiin uusi rivitalo, se vetäisi hyvin.
– Silloin hanke on hyvinkin mahdollista toteuttaa ja saada pienemmät sijoittajat mukaan, Hassi pohtii.
Hän korostaa, että uusien vaihtoehtojen pohtiminen on aina terveellistä, jotta ei jäädä vain voivottelemaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta.
Hassi huomauttaa myös, että isot murrokset vaikuttavat väkisinkin asuntotilanteeseen. Esimerkiksi ulkomaisen työvoiman tarve tulee kasvamaan ja pakolaisia tulee maahan aaltoina tasaisin väliajoin.
Iso murros on myös kunnissa tapahtuva työntekijöiden eläköityminen. Eläkkeelle jääviä on lähivuosina paljon. Tilalle tulee muualta muuttavia, jotka tarvitsevat asuntoja.
Rakentajat nihkeitä vaikeana aikana
Asuntorakentaminen keskittyy suuriin kaupunkeihin sijoittajakiinnostuksen seurauksena. Rakentajat ovat nihkeitä lähtemään pieniin kuntiin ja hankkeita rahoittavat pankit pohtivat, ovatko investoinnit varmasti pitkäikäisiä.
Kemiläisen rakennusliike M. Kurtti Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kurtti pitää nykyistä tilannetta äärimmäisenä vaikeana. Yli 60 vuotta vanhaa firmaa 40 vuoden ajan pyörittänyt Kurtti ei ”ole eläissään ollut tämmöisessä tilanteessa ettei tiedetä eikä uskalleta sanoa, paljonko rakentaminen maksaa”.
– Asuntokaupassa hinta sovitaan etukäteen. Kun hanke valmistuu puolentoista vuoden kuluttua rakentamisen aloittamisesta, ei hintaa voi muuttaa, vaikka rakentamisen kustannukset olisivat kuinka nousseet, Kurtti sanoo.
Kurtti laskee, että esimerkiksi rakentajille tutun harjateräksen hinta on tuplaantunut vuodessa.
– Asuntorakentamisen kustannuksissa 30–40 prosenttia on pelkkää materiaalihintaa. Jos asuntorakentamisten neliöhinta ilman tonttia on vaikka 3 000 euroa ja siitä yksi tonni menee pelkkiin materiaaleihin, niin 20–50 prosentin kustannusten nousu tietää satoja euroja lisää asuntoneliötä kohti.
– Kuka hullu sellaiseen bisnekseen lähtee, Kurtti puuskahtaa.
Uusia keinoja mietittävä
Kuntien ei kuulu olla asuntorakentajia. Kuntaliiton erityisasiantuntija Laura Hassi ja rakennusalan yrittäjä Mikko Kurtti ovat siitä yhtä mieltä.
– Mutta joku kuntien takausmahdollisuus pitäisi olla käytössä. Kuntahan hyötyy, jos sinne tulee uusia asukkaita. Vakuutus- ja eläkeyhtiöt voisivat hyvinkin kiinnostua vuokra-asuntojen rakennuttamisesta, jos pääoman säilyminen voitaisiin turvata tuleviin vuosiin, Mikko Kurtti pohtii.
– Jonkinlainen valtion takausjärjestelmä voisi toimia, miettii Laura Hassikin.
Mikko Kurtti nostaa esille myös indeksikorotuksen mahdollisuuden asuntorakentamisessa ja mahdollisuuden nostaa taloyhtiölainaa hinnankorotuksen verran rakentamisen aikana.
– Vaikea tilanne, mutta jotenkin yhteisvastuullisesti epävarmuus tulisi jakaa, Kurtti sanoo.
Vaikka kunnat eivät suoraan toimi asuntojen rakentajina, rakentamisraha liikkuu pääomina ja lainoina kuntien sataprosenttisesti omistamiin vuokrataloyhtiöihin.
Monissa kunnissa vuokrataloyhtiöt ovat vaikeuksissa. Siksi kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen tarvitaan apua muilta yleishyödyllisiltä toimijoilta erinäisin keinoin kuten Hassi ja Kurtti edellä mainitsevat.
Aralla riittää nyt rahaa
Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus (Ara) rahoittaa omalta osaltaan kuntien asuntorakentamista. Suomen vuotuisesta uudistuotannosta noin 20 prosenttia on Ara-rahoitteisia. Keskimäärin 80 prosenttia uusista asunnoista on vapaarahoitteisia.
Ara myöntää valtion takaamaa korkotukilainaa. Erityiskohteet voivat saada lisäksi investointiavustusta. Ara-rakentamiseen liittyy asukasvalintaan ja vuokriin liittyviä rajoituksia. Asunnot on tarkoitettu asunnottomille, vähävaraisille ja pienituloisille asunnontarvitsijoille sekä erityisryhmille, kuten vanhuksille ja vammaisille.
Aran asuntomarkkina-asiantuntijan Hannu Aholan mukaan kunnissa on tällä hetkellä noin 9 000 vapaana olevaa Ara-asuntoa. Niistä iso osa on huonokuntoisia, peruskorjauksia tai jopa purkua odottavia.
Tälle vuodelle Ara on saanut korkotukivaltuutta Ara-asuntojen rakentamiseen enemmän kuin yli kymmeneen vuoteen. Rakentamisrahaa on siis mistä hakea, mutta rakennuskustannusten nousu jarruttaa hankkeiden etenemistä.
Tilanteen helpottamiseksi Ara päätti maaliskuun lopussa, että Ara-hankkeet voidaan sitoa indeksiin tässä poikkeuksellisessa rakentamistilanteessa.
Kuntien asuntopulassa Aran avulla helpotetaan kuitenkin vain tiettyjen asunnontarvitsijoiden tilannetta. Lisäksi Aran tuoma helpotus asuntopulaan on näkynyt ainakin toistaiseksi lähinnä isoissa kasvukeskuksissa.
Kuusamo jakaa riskejä
Kuusamossa Aran linjaus indeksikorotuksesta on otettu ilolla vastaan. Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Oy:n toimitusjohtaja ja isännöitsijä Taito Takkinen sanoo, että epävarmuustekijöitä on nyt niin paljon, että on ihan pakko vähentää rakennusurakoitsijoiden riskejä.
– Pikkuhiljaa siirrymme uusissa kilpailutuksissa siihen, että urakkaneuvotteluvaiheessa ainakin osa rakennuskustannuksista sidotaan jollakin tavalla indeksiin. Se on Aran ohje, jota noudatamme myös yleisesti, koska tilanne on niin poikkeuksellinen, Takkinen sanoo.
Kuusamossa on keskustan alueella asuntojonossa on noin 100 hakijaa ja Rukan alueella noin 40. Määrä on Taito Takkisen mukaan ”isohko”.
– Kysyntä on kasvanut ja sitä myötä myös asuntojen vuokrausaste. Käyttöaste on noussut viimeisen kahden vuoden aikana 82 prosentista 95–96 prosenttiin, Takkinen sanoo.
Kuusamossa pitäjään muuttavien asuntotarpeisiin havahduttiin kunnolla viime vuoden puolella. Asuntopulan torjumiseksi Rukalla alkaa neljän asunnon rivitalon rakentaminen kesäkuussa ja tällä viikolla vuokrataloyhtiö teki kaupat 13 asunnosta Rukalle syys–lokakuun vaihteessa valmistuvasta yhtiöstä.
Myös keskustaan on suunnitteilla yksi rivitalokohde. Lisäksi oli tarkoitus aloittaa kesän alussa kerrostalokohde keskustaan, mutta se siirtyy kustannustason nousun vuoksi ensi vuoteen.
Viime vuoden puolella Kuusamon Vuokratalot Oy purki 31 asuntoa, koska niiden korjauskustannukset olisivat olleet liian suuret. Takkisen mukaan toiminta on normaalia asuntokannan uudistamista.
Kokonaisuutena Taito Takkinen näkee Kuusamon tilanteen hyvänä, asuntopulasta huolimatta.
– Matkailu on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Kiinnostusta ja tulijoita on. Lisäksi vuokra-asuntoyhtiöllä on hyvä tilanne, joten voimme itse vaikuttaa asuntotilanteeseen.
– Vuokratasokin on Kuusamossa pysynyt liki samana viimeiset kolme vuotta. Jos korotuksia ensi vuonna tulee, ne ovat korkeintaan maltillisia, Taito Takkinen kertoo vuokralaisille hyvänä uutisena.
Hotelli jäi ilman uutta kokkia
Posiolla viime syksynä hotellinpitäjänä miehensä kanssa aloittanut Riikka Rapo etsi alkukeväästä yritykseen työntekijöitä. Kaksi alan ammattilaista löytyi Etelä-Suomesta. Uusien työntekijöiden palkkaaminen tyssäsi kuitenkin siihen, ettei Posiolta löytynyt asuntoa.
– Yksiö kerrostalosta saattaisi löytyä, mutta eihän sellainen ole aikuiselle pariskunnalle sopiva, Rapo harmittelee.
Posiolle muutto ei sujunut helposti yrittäjäpariskunnalla itselläänkään. He etsivät paikkakunnalta pitkän aikaa asuntoa tai mökkiä. Lopulta pariskunta päätyi ostamaan talon Tolvan kylältä.
Huono asuntotilanne vahvistuu seuraamalla somekeskusteluja. Asuntoja etsitään kaikilta mahdollisilta myynti-, vuokraus- ja keskustelusivustoilta. Otin juttua varten yhteyttä yli kymmeneen Posiolta asuntoa etsivään. Heistä suurimmalla osalla oli tai on edelleen ongelmia löytää sopiva asunto.
Yksi oli jo tulossa katsomaan omakotitaloa, mutta omistaja perui tapaamisen. Toisen talon vuokraajalle vuokrataso nousi tavoittamattomiin. Kolmannelle tarjottiin liian huonokuntoista asuntoa ja neljäs ei ole saanut vielä yhteydenottoja lainkaan. Tarinat ovat hyvin samankaltaisia.
Suurimmalla osalla muuttoa havittelevista oli jo töitä tiedossa tai mukana muuttava puoliso oli saanut työpaikan.
Posion kunnassa Maan pinnalla -projektissa (www.maanpinnalla.fi) hanketyöntekijänä muutama viikko sitten aloittanut Maija Koskinen, 29, tuntee asunto-ongelman itsensä ja työnsä kautta.
– Asunnonetsintä ei ole helppo prosessi. Itse löysin asunnon lopulta nettimökin ja torin kautta.
Koskinen muutti Helsingistä Kuusamoon helmikuussa, koska oli jo pidempään halunnut muuttaa pohjoiseen. Fysioterapeutin työt saivat jäädä toistaiseksi ja Koskinen ryhtyi valokuvausyrittäjäksi.
– Tein aluksi vuokrasopimuksen muutamaksi kuukaudeksi. Se päättyy nyt toukokuun lopussa. Elämä täällä on loksahtanut paikoilleen. Sain myös tämän uuden työpaikan Posion kunnasta, joten tahtotila on jäädä tänne.
– Uusi asuntokin on löytynyt Kuusamosta. Posiollekin olisi voinut muuttaa, mutta asuntoa ei löytynyt, Koskinen kertoo.
Salmela löysi edullisen ja riittävän hyvän
Toki jotkut löytävät asunnon helpostikin. 47-vuotias Petri Salmela laittoi Posion vuokrataloyhtiölle asuntokyselyn ja vastaus tuli muutaman päivä sisällä: asunto löytyy.
– Olen nyt asunut Posiolla pari viikkoa. Minulla on kaksio ja näkymät Posionjärvelle, keskustaan Miilutielle muuttanut Salmela sanoo.
Hän on asunut Posiolla aiemminkin, mutta kävi välillä 17 vuotta Lahdessa.
– Kaupunkielämä alkoi riittämään. Halusin takaisin. Äiti asuu täällä ja minulla on mökki Perälässä. Siellä on tekemistä ja harrastukset. Töitä etsin parhaillaan. Olen työskennellyt autonkuljettajana, mutta kaikki muukin työ käy, Pertti-koiransa kanssa asuva paluumuuttaja kertoo.
Posion Taika-asunnot Oy:n toimitusjohtaja Kaija Karjalainen vahvistaa kunnan haastavan asuntotilanteen.
– Kaikille ei löydy asuntoa. Tulijoita on enemmän kuin on tarjontaa ja toisaalta asuntokanta on sellaista, että osa ei halua muuttaa niin vanhoihin asuntoihin.
Karjalaisen mukaan tilanne on jo pidempään ollut sama. Keväisin kysyntä vielä lisääntyy paikkakunnalle tulevien kesätyöntekijöiden myötä.
Pari vuotta sitten Posiolle rakennettiin kahdeksan asunnon rivitalo, joka täyttyi saman tien.
Vanhuksille on juuri alkamassa uuden rivitalon rakentaminen, mutta se ei helpota nuorempien asunnontarvitsijoiden asuntopulaa.
Tutut paikat kiinnostavat
Seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa suurten kaupunkien vastauksissa muuttohalukkuus oli noussut noin viisi prosenttiyksikköä edelliseen, vuoden 2019 tutkimukseen verrattuna.
Muuttokiinnostus suurista kaupungeista on kohdistunut erityisesti Loviisaan, Raaseporiin, Kuusamoon ja Lohjaan
Kalajoki, Rauma, Hamina ja Kuusamo ovat vertailuryhmään nähden hyvin tunnettuja ja imagoltaan hyvin myönteisiä seutukaupunkeja.
Tilastollinen tarkastelu osoittaa, että tunnettuuden tasolla on merkittävä vaikutus mielikuvaan ja muuttovetovoimaan
Tutkimus toteutettiin sähköisenä tiedonkeruuna tammi–helmikuussa 2022. Tutkimus perustuu yhteensä noin 13 100 vastaukseen.
House of Laplandin Taloustutkimuksella teettämän pohjoisen vetovoimatutkimuksen mukaan 22 prosenttia 18–59-vuotiaista suomalaista olisi kiinnostunut muuttamaan Lappiin. Se tarkoittaisi yli 54 000 uutta lappilaista seuraavan viiden vuoden kuluessa.
Tärkeimpiä syitä Lappiin muutolle ovat halu asua lähempänä luontoa, parempi tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä, elämänlaatu ja asumisen kohtuuhintaisuus.
Etä- ja sesonkityössä houkuttelevimpina nähdään Rovaniemi, Kittilä ja Inari.
Myös vakituisena asuinpaikkana Lappi on kasvattanut kiinnostustaan.
Tutkimus toteutettiin keväällä 2022. Siihen osallistui 1 167 ihmistä.
Muuttohalukkuutta on peräti noin 600 000 suomalaisella. Eniten suomalaiset kuvittelisivat asuvansa Tampereella. Oulu kuuluu kymmenen suosituimman kaupungin joukkoon.
Maakunnista kiinnostavimpien joukosta löytyy myös Lappi, Uudenmaan ja Pirkanmaan sekä Varsinais-Suomen lisäksi.
Yksittäisistä pohjoisen kunnista tutkimuksen vastaavat nostavat esille Rovaniemen, Tornion, Kuusamon, Inarin, Kittilän, Hailuodon ja Muonion.
Taloustutkimus toteutti tutkimuksen keväällä 2022. Kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat suomalaiset. Vastaajia oli noin 3 600 ja tutkimus kattoi lähes kaikki Suomen kunnat.