Seit­se­män näp­pä­rää päi­vä­ret­ki­koh­det­ta Oulun seu­dul­ta – Li­min­gan­lah­den luon­to­kes­kus herää tal­viu­nes­ta

Listasimme kevättalvisia päiväretkikohteita Oulun lähistöltä ja yhden myös Raahen edustalta.

Sanginjoen reitit toimivat pimeälläkin

Merkatut reitit ovat helppokulkuisia ja pysyvät runsaan kulkemisen ansiosta auki myös talvisin. Reittien pituudet vaihtelevat parista kilometristä reiluun kymmeneen kilometriin.

Kulkiessa kannattaa unohtaa suorittaminen ja sen sijaan pysähdellä pitämään taukoja, tulistelemaan ja kuulostelemaan luonnon ääniä.

Bonus: Nämä reitit toimivat myös pimeällä. Valosaaste ei ole ihan pahimmillaan, joten avarilla alueilla voi nautiskella tähtitaivaasta, ehkä revontulista ja ainakin pimeyden tuomasta rauhasta. Otsalampun kanssa pärjää pimeät osuudet.

Lue lisää Sanginjoen luonnonsuojelualueesta täältä.

Loppulan luontokahvila Sanginjoella.
Loppulan luontokahvila Sanginjoella.
Kuva: Kati Valjus

Luontohelmi Oulun ytimessä

Kolmen kilometrin päässä Oulun keskustasta sijaitseva Hietasaaren alue on oikea lähiluontohelmi, jonka maankohoamisrannikolla voi tutustua monenlaisiin kasvillisuusvyöhykkeisiin.

Hietasaari on yksi Oulun lajirikkaimmista alueista, ja sen runsas linnusto viihtyy rehevän kasvillisuuden, rantametsien ja lehtomaisten kankaiden värittämällä alueella.

Linnustoa Hietasaaressa voikin tarkkailla ja kuunnella kulkemalla alueen metsissä lukemattomia polkuja pitkin tai sitten kiertämällä Hietasaaren ja Toppilansaaren ulkoilureittiä, jota pitkin voi halutessaan koukata myös Johteenhovin männikön ja vanhan Hietasaaren huvila-alueen kautta.

Rantaniitylle ja merelle parhaat näkymät tarjoaa Rantakurvin lintutorni.

Hietasaareen valmistui viime syksynä 2,2 kilometrin mittainen terveysmetsäpolku, jonka varrella sijaitsee tehtäväpisteitä. Reitin lähtöpisteet sijaitsevat Johteenkujan ja Vaaskikiventien päässä.

Reitille pääsee myös Nallikarista rantareittiä pitkin.

Hietasaari on lintuharrastajien ja -kuvaajien suosiossa. Leena Laakko (vas.), Johanna Havia ja Antti Nissinen olivat nähneet maanantain aamupäivän aikana muun muassa pähkinänakkelin ja pikkutikan.
Hietasaari on lintuharrastajien ja -kuvaajien suosiossa. Leena Laakko (vas.), Johanna Havia ja Antti Nissinen olivat nähneet maanantain aamupäivän aikana muun muassa pähkinänakkelin ja pikkutikan.
Kuva: Teija Soini
Puukiipijän voi nähdä Hietasaaren metsissä.
Puukiipijän voi nähdä Hietasaaren metsissä.
Kuva: Teija Soini

Runtelinharjulta näkee kauas

Viime vuoden lopulla valmistunut Runtelinharjun näkötorni Virpiniemen pohjoispuolella tarjoaa upean näkymän Oulun edustan merimaisemaan. Runtelinharju on Perämeren rannikon korkein kohta Suomen puolella ja sen laelle rakennettu torni on 14-metrinen.

Hyvällä tuurilla jäältä pilkkijöiden joukosta löytää ensimmäisiä muuttolintuja: merikotkia, harmaalokkeja ja merilokkeja, jotka käyvät norkoilemassa pikkukaloja.

Noin kilometrin mittainen, merkitty reitti tornille lähtee Isoniementien parkkipaikalta. Tornin viereisellä laavulla voi tulistella ja evästellä.

Lue lisää näkötornista täältä.

Runtelinharju kohoaa muutaman sadan metrin päästä merestä noin 30 metrin korkeuteen.
Runtelinharju kohoaa muutaman sadan metrin päästä merestä noin 30 metrin korkeuteen.
Kuva: Mikko Halvari

Jään taidetta Koitelinkoskella

Vuodenvaihteen pakkanen ja Kiiminkijoen runsas virtaama loivat tammikuun alussa Koitelinkoskelle huurteen ja paannejään koristeleman maailman.

Vaikka huurre onkin jo varissut pois ja viimeistään loppuviikon tuulet pudottavat puista lumet, joella ja rannoilla riittää jään muotoja ihailtavaksi.

Koitelinkoskella on paljon nuotiopaikkoja, joten paikka on mainio eväsretken kohde. Polut voivat olla jäisiä, joten niillä on syytä kulkea varoen.

Lue lisää Koitelin talvitulvasta täältä.

Koitelinkosken hyydetulva nosti vettä metsiin.
Koitelinkosken hyydetulva nosti vettä metsiin.
Kuva: Teija Soini

Hiihtoa Liminganlahdella

Merenjäällä hiihtoa voi harrastaa monin paikoin, muun muassa Liminganlahdella. Latu alkaa luontokeskuksen edestä.

Talven hiljaiseloa viettänyt luontokeskus ja sen ravintola ovat avanneet ovensa. Luontokeskus on auki maaliskuussa viikonloppuisin, 7. huhtikuuta alkaen päivittäin. Tarkemmat tiedot löytyvät Liminganlahden nettisivuilta.

Lähiömetsä tarjoaa labyrintin

Useimmiten lähin metsäpolku on lähimmässä metsänreunassa. Näin voi aika yleispätevästi väittää ilman tarkempia tutkimuksia.

Kävelijät, koiranulkoiluttajat, polkujuoksijat ja maastopyöräilijät ovat tallanneet kaupunkia ympäröiviin metsiin valtavan polkuverkoston, jonka laajuus selviää vain kulkemalla.

Risteyksiä on tiuhassa ja jonkinlainen karttasovellus puhelimessa on eduksi labyrintissä edetessä, jos ei omista poikkeuksellisen hyvää suuntavaistoa. Ihmisten ilmoille saattaa putkahtaa aivan eri kaupunginosassa kuin mistä metsään lähti, joten kartta on hyödyksi tässäkin.

Päämäärättömässä patikoinnissa voi yllättyä päätyessään vanhan metsän keskelle tai karun kauniille rämeelle.

Varttunutta metsää kilometrin verran Kuivasjärven asuinalueen pohjoispuolella.
Varttunutta metsää kilometrin verran Kuivasjärven asuinalueen pohjoispuolella.
Kuva: Pekka Rahko

Raahen saaristoon hiihtoretkelle

Luonnonsuojelualue aivan kaupungin edustalla: Raahen saariston latuverkosto vie kätevästi keskelle rannikkoluontoa.

Raahen saaristossa on puolentusinaa tulipaikkaa eri saarissa. Saaristossa seikkailuun voi suositella umpihankivälineitä ja perinteisen sukset ovat joka tapauksessa luistelusuksia varmempi valinta retkiladuilla, joilla liikutaan myös kävellen ja mönkijöillä.

Jos sukset eivät innosta, Iso-Kraaselissa sijaitsevalle kahvilalle on aurattu kävelyreitti kaupungista. Historiallisessa luotsituvassa sijaitsevan kahvikeitaan lisäksi saaressa kiertää sympaattinen luontopolku.

Raahen saaristo tunnetaan myös upeista jääröysistä, joita voi löytää uloimmista saarista ja avomeren matalikoilta. Virallinen latuverkosta ulottuu Taskun ja Kallan saariin. Avomerellä liikkuminen vaatii suunnistustaitoa.

Katso kaupungin esite saariston jääladuista ja etäisyyksistä.

Raahen saaristoon muodostuu jonain talvina jääröysiä eli massiivisia jääröykkiöitä. Arkistokuvassa etelätuulen Hailuodon Marjaniemen aallonmurtajalle puskemia röysiä huhtikuussa 2021.
Raahen saaristoon muodostuu jonain talvina jääröysiä eli massiivisia jääröykkiöitä. Arkistokuvassa etelätuulen Hailuodon Marjaniemen aallonmurtajalle puskemia röysiä huhtikuussa 2021.
Kuva: Heli Rintala
Ilmoita asiavirheestä