Kau­pun­gin uusi pol­ku­rei­tis­tö lui­ker­te­lee kes­kus­taan jät­tö­mai­ta ja me­lu­val­le­ja pitkin – Muu­ta­man vuoden päästä Oulusta löytyy 400 ki­lo­met­riä polkuja

Nyt maastopyörän nokka osoittaa kuitenkin päinvastaiseen suuntaan. Viitan mukaan Kaakkurin liikuntamaahan on 3,6 kilometriä.

Polku on osa Oulun uutta maastoliikuntareitistöä. Tarkoitus on, että vuoteen 2030 mennessä monenlaiseen ulkoliikuntaan soveltuva koko polkuverkosto on kuosissa. Se on tarkoitettu kävelijöille, juoksijoille ja pyöräilijöille, joiden kaikkien on syytä mahtua kulkemaan sulassa sovussa.

Reitistön kokonaislaajuus tulee olemaan noin 400 kilometriä, ja suurin osa siitä kulkee olemassa olevia polkuja pitkin. Märille osuuksille tulee soraa tai pitkoksia. Tarkoitus on, että reittiä voi käyttää myös talvella.

– Nyt valmistuva reitti ei tule vielä tälle talvelle koneelliseen kunnossapitoon. Oletuksenamme on, että reitti pysyy hyvänä ilman kunnossapitoakin, Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala peilaa aikaisempiin kokemuksiin suosituimmilta reiteiltä.

Vajaa puolet reitistön kokonaiskilometrimäärästä on kaupungin omistamilla mailla ja siten helposti toteutettavissa. Muut vaativat reittitoimituksen, jossa kestää jokunen vuosi.

Kantikkaita puutolppia on vielä alkutaipaleella helppo seurata. Täsmällisempiä merkintöjä ja viittaopasteita on tulossa. Karttaa on tarkoitus päivittää vuosittain, Vaarala vahvistaa.

Kymmeniä kilometrejä lähellä koteja

Reitillä pysyäkseen on kuitenkin syytä olla tarkkana. Tosin sekään ei aina riitä, sillä tolppia on toistaiseksi kovin harvassa.

Kaakkurin liikuntamaan kohdalla joudun sen vuoksi tekemään omia reittiratkaisuja. Se ei haittaa, sillä samalla tulee testattua vaihtoehto, että osan matkasta taittaakin maaston sijaan kuntorataa tai pyörätietä pitkin. Näin taivaltaan voi halutessaan välillä keventää.

Kulkijan matka etenee useassa paikassa hyvinkin lähellä asutusta, joten monille reitti tulee olemaan helposti saavutettava lähiliikuntapaikka.

Polut sopivat valmistuttuaan myös tottumattomille ja ulkopaikkakuntalaisille. Pääosin polkeminen on helppoa, mutta kiperiäkin kohtia tulee vastaan – tosin ihan ultravaativaan menoon tottuneiden kannattaa etsiä haasteensa muualta.

Jättömaat hyödyksi

Tänä kesänä työn alla ollut reitti kulkee Kempeleen rajalta Kaakkurin liikuntamaan, Hiirosen, Kaukovainion, Raksilan ja Intiön kautta Oulujoen pohjoispuolelle.

Lähimmäs keskustaa reitti koukkaa eteläisen alikulun kohdalla.

Jättömaita on otettu hyötykäyttöön, sillä muun muassa Kaukovainion kohdalla polku mutkittelee meluvallin päällä.

Kaksi kaupunkia halkovan Hiirosenojan ylittävää siltaa on purettu, ja ennen kuin uudet saadaan rakennettua, pitää kohdat osata kiertää. Uudet sillat valmistunevat kevääseen mennessä.

Intiöstä pohjoiseen reitti jatkuu moottoritietä mukaillen kohti Linnanmaata ja Ruskotunturia. Siellä työt ovat vielä käynnissä, eikä työkoneiden lähelle ole syytä tietenkään mennä.

Koko matka Kempeleen rajalta Ruskoon on linnuntietä vain kymmenisen kilometriä, mutta polkukilometrejä tulee noin 32.

Pohjoisessa yhteys tulee aikanaan Virpiniemen reiteille ja idässä muun muassa Rokualle johtavaan Tervareitistöön.

– Merkatut reitit ohjaavat kulkemista reiteille. Sillä tavalla kontrolloidaan kulumista ja tarvittaessa kestävöidään polkuja, Vaarala huomauttaa.