Iso joukko maastopyöräilijöitä ja polkujuoksijoita odotti malttamattomasti liikkeelle pääsyä Kempeleen Köykkyrissä, kun siellä saatiin esimakua tulevasta maastoliikuntareitistöstä.
Kyse oli tässä vaiheessa eripituisten reittien opastetusta testauksesta, koska reitistöä rakennetaan ja viimeistellään vielä. Reiteiltä puuttuu yhä muun muassa opasteita ja pitkospuita.
Kaikkiaan 36 kilometrin pituisen uuden reitistön ensimmäiset osat valmistuvat lähiviikkojen aikana ja koko reitistö syksyyn 2023 mennessä.
Kunnan omana urakkana tehtävä reitistö on ollut vireillä vuodesta 2015, jolloin sen suunnittelu on aloitettu Navicon kanssa, kertoo Kempeleen elinkeinokoordinaattori Soile Pitkänen.
– Viiden viime vuoden ajalta reitistön kustannus on ollut noin 100 000 euroa, Pitkänen mainitsee.
"Voisi luulla olevansa Lapin erämaissa"
Maastoliikuntareitistö kulkee Linnakankaan, Tahkoselän, Köykkyrin, Mourunkijärven ja Ketolanperän takametsissä. Se on nimetty Köykkyrin retkireitistöksi nimikilpailun perusteella.
Reitistön sisällä on eripituisia rengasreittejä, joita ovat Kokkokankaan kaarto, Haukkasuon henkäsy, Linnukan lenkki, Marjasuon luontopolku ja Mourundi. Mourundi on näistä pisin, 19 kilometriä.
– Haukkasuon henkäisy ja Linnukan lenkki valmistuvat ensi vuonna ja muut osat tämän syksyn aikana, Pitkänen kertoo.
Reitistön suunnittelijana toimineen Navicon luontoliikunnan erityisasiantuntijan Pekka Tahkolan mukaan reiteillä on jokaiselle jotakin.
– Luonto on yllättävän erämaamaista ihan tässä Kempeleen ”takapihalla”. Voisi luulla olevansa ihan kuin Lapin erämaissa, Tahkola sanoo.
Polkujen oltava tarpeeksi kapeita
Innokkaana maastopyöräharrastajana tunnettu juontaja-toimittaja Mikko "Peltsi" Peltola veti Kempeleessä Mourunkijärven 20 kilometrin lenkin hieman kokeneemmalle harrastajaporukalle. Sen hän oli käynyt testaamassa jo etukäteen. Reitti saa häneltä kiitosta jo pituutensa puolesta.
– Aika hieno irtiotto, kun keskeltä asuinaluetta pääsee melkein heti erämaatunnelmaan. Tosi hyvää polkua kokeneellekin maastopyöräilijälle. Sitä oli ilo ajaa: se oli jouhevaa, menevää ja matkaa oli riittävästi.
Peltolaa ilahdutti myös se, että polun varrelta löytyy muitakin reittivaihtoehtoja ja jopa yhteys myös Oulun reitistölle.
Pyöräilyn makuun hän pääsee kaikennäköisessä maastossa. Helsingissä Peltola asuu keskuspuiston vieressä, jossa kulku on paljon hitaampaa, vaikeampaa ja teknisempää kuin maastopoluilla yleensä.
– Täällä taas ei ole ylämäkiä, mutta en ajattele sen olevan huono juttu. Päinvastoin kaikki maastot ovat kivoja, kunhan polut ovat tarpeeksi kapeita.
"Kun pyöräilen, ehkäisen muistisairautta"
Peltola on kiertänyt maastopyöräkisoja parinkymmenen vuoden ajan. Ensimmäisen maastopyöränsä hän sai jo yläasteikäisenä vuonna 1987 palkaksi kesätyöstä.
Lapsena pyörä oli Peltolalle ainoa kulkupeli, kun vanhempien kuskausapu ei ollut kovinkaan tavallista.
– Jos jonnekin halusi mennä, sinne mentiin pyörällä. Nopeasti huomasin, että se on kivaa, varsinkin maastossa ajaminen. Pyöräily on ollut minulle pienestä saakka tosi tärkeä juttu.
Pyörän hallinta vaikeilla metsäisillä polulla viehättää häntä erityisesti, mutta pyöräily on myös tärkeä peruskunnon ylläpitäjä.
– Meillä on suvussa muistisairautta, joten aina kun lähden pyöräilemään, lähden ehkäisemään samalla Alzheimeria. Olen myös sen verran luonnonsuojelija ja ilmastohippi, että ajattelen, että jokainen pyöräilty kilometri on pois auton käytöstä.
Isän ja pojan kotikylän reitti
Kempeleessä asuvat Mika Ylitervo ja hänen yhdeksänvuotias Onni-poikansa olivat lähdössä testaamaan Peltolan vetämää 20 kilometrin lenkkiä.
– Meille tämä on kotikylän reitti. Lähdemme katsomaan, mikä on tämän päivän kunto.
Isä ja poika käyvät pyöräilemässä usein yhdessä, mutta Onni myös harjoittelee ja kilpailee Oulu Triathlon & Cyclingin (OTC) junioreissa.
Opastettu polku madaltaa liikkumiskynnystä
Kempeleen reitistöllä on huomioitu myös polkujuoksijat. Oululainen juoksuharrastaja Iina Kalliorinne odottaa innolla, minkälaiset "mutkat" 12 kilometrin reitille on saatu tehtyä. Hän on hyvillään etenkin siitä, että Oulun seudulle on saatu lisää opastettuja polkujuoksureittejä.
– Mahtavaa, että tämmöinen on ylipäätään tehty. Opastetut reitit helpottavat ihmisten liikkumista entisestään. Osalla voi olla korkea kynnys lähteä metsään juoksemaan. Tämä madaltaa varmasti liikkumiskynnystä.
14-vuotiaasta lähtien juoksua harrastaneen Kalliorinteen mukaan Oulun seudulla on hyvät mahdollisuudet polkujuoksuun, vaikka opastettuja reittejä ei kovin monta ole.
– Oulussa harmittaa ainoastaan maaston tasaisuus.
Myös koirat tervetulleita
Köykkyrin retkireitistön avajaistapahtumaan viime perjantaina osallistui yhteensä noin 300 maastopyöräilijää ja polkujuoksijaa. Osallistujilta saatu palaute oli Soile Pitkäsen mukaan innostunutta. Kehuja tuli muun muassa vaihtelevasta maastosta ja pitkospuista.
Köykkyrin retkireitistöä voivat käyttää niin maastopyöräilijät kuin patikoijat ja polkujuoksijat. Myös koirat ovat tervetulleita. Moottoriajoneuvojen käyttö reitillä ei ole sallittua.
– Näillä näkymin reiteille ei ole tulossa talvikunnossapitoa, mutta niillä saa liikkua ympärivuotisesti mahdollisuuksien mukaan, Pitkänen sanoo.
Köykkyrin retkireitistö
Kulkee Linnakankaan, Tahkoselän, Köykkyrin, Mourunkijärven ja Ketolanperän takametsissä.
Koko reitistö valmistuu syksyyn 2023 mennessä.
Reitille tulee myös opasteet. Reitin viitoitus jää osittain ensi keväälle.
Soveltuu maastopyöräilijöille, patikoijille ja polkujuoksijoille, myös koirat ovat tervetulleita. Moottoriajoneuvojen käyttö ei ole sallittua.
Pitkospuut ovat valmiit Honkasesta Marjakammille päin Kirkkosaareen saakka.
Reitin sisällä on lyhyempiä rengasreittejä, kuten Kokkokankaan kaarto 3,8 km, Haukkasuon henkäsy 6,9 km ja Linnukan lenkki 5,9 km.