Kämppä kuin huvila

Uusi kämppä on kuin hulppea pieni huvila.

Tuore puu tuoksuu seinissä ja kalusteissa, ja maisemaikkunat avautuvat pihapiiriin, auringonlaskun ja saunan suuntaan.

Kyse ei kuitenkaan ole huvilasta, vaan Oulun kaupungin uudesta autiotuvasta Ylikiimingissä, Koivujoen Pitkäkoskella. Tupa on rakennettu aiemman ja rappiolle päässeen paikalle.

Uusi autiotupa ei ole vielä auki. Viimeistelytyöt ovat kesken, ovi lukossa, säännöt laatimatta ja tupa toistaiseksi käyttökiellossa.

Pääsimme testaamaan ennalta, millainen syksyllä avattava kämppä on.

Kiinnostusta se vaikuttaa herättävän jo nyt, ja ovien avaamista tiedetään selkeästi odottaa.

Lähes perille asti johtavan tien kääntöpaikalla käy ihminen auton ikkunasta kyselemässä, missä vaiheessa käyttöönotto on.

Toisena päivänä pariskunta retkivarusteineen kävelee tuvan pihaan, mutta koska tulistelupaikkaa ei vielä ole, he päättävät siirtyä johonkin muualle.

Helpohko sijainti on myös riski. Miten paikka onnistutaan säilyttämään autiotupakäytössä ilman, että siitä tulee maksuton ja aina auki oleva illanvietto- ja saunomispaikka?

– Se on ollut meillä huoli, sanoo tekninen asiantuntija Marika Palola Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista.

Hän toivoo, että syrjäinen sijainti ja hienouksien puute karsii epäasiallista käyttöä.

Tuparakennus on pinta-alaltaan noin 25 neliömetriä. Huonekorkeutta on ilmavasti.

Petipaikkoja on kerrossängyn ylälaverilla vaikka kahdelle sopuisalle nukkujalle, alapetissä tarvittaessa kolmelle tai neljälle. Jos tiukka paikka tulee, lattialla on vielä lisää tilaa levitellä retkipatjoja.

Pitkille penkeille pirtinpöydän ääreen mahtuu niin ikään monta istujaa.

Seinässä on toistaiseksi pelkkä naulakko, joten märkien kamppeiden kuivatukseen pitäisi keksiä muu ratkaisu. Ehkä seinäkoukkuja naruille on tulossa.

Yön aikana saamme testattua kamiinan. Tosin ulkonakin on varsin lämmintä, mutta lämpö haihduttaa kosteudentunnun tehokkaasti. Kamiinassa riittää puhtia niin, että tupa lämpenee kauttaaltaan.

Onneksi tuuletusikkunoissa on ehjät hyttysverkot.

Palohälytintä ei vielä ole, mutta se asennetaan ennen avaamista.

Uusi liukuovinen puuliiteri on toistaiseksi tyhjä, mutta polttamista varten on pilkottu ja kannettu tupaan rakentamisen ylijäämäpuuta.

Käymälä kuivikkeineen on käytettävissä. Ampiaiset ovat ehtineet rakentaa sen ikkunanpieleen oman asumuksensa. Käymälän hirvisaranat ovat pirteä pieni yksityiskohta.

Saunarakennus sijaitsee noin 30 metrin päässä joenrannasta.

Pieni sauna lämpiää nopeasti. Sen sisus kiukaineen ja lauteineen on alkuperäisessä kunnossa, mutta kattohuopa ja kuistin kaksi porrasta on uusittu.

Toistaiseksi sille riitti Marika Palolan mukaan pikkupaikkailu. Sitä ei ole vielä päätetty, mitä sitten tehdään, kun purkamisen tai isomman remontin aika tulee.

Sauna on kämppää kulahtaneempi, mutta täyttää virkansa: se lämpenee ketterästi ja siellä saa peseydyttyä.

Saunavedet saa haettua Koivujoesta, joka tässä kohdassa on matala ja ruskea-, mutta suhteellisen kirkasvetinen. Mataluuden vuoksi joesta ei ole uimapaikaksi, jollei sitten keväällä runsaiden sulamisvesien aikaan.

Entinen tupa sekä sauna piti alun perin vain purkaa, mutta kaupunki päättikin rakentaa tilalle kokonaan uuden kämpän, käymälän, liiterin sekä Koivujoen ylittävän sillan.

Ennen avaamista pihaan on tulossa vielä nuotiopaikka sekä pitkospuut sillalta saunaa kohti.

Rahat entisten rakenteiden purkamiseen ja uusien tekemiseen löytyivät yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden omasta ylläpitobudjetista. Noin 100 000 euron kustannuksista iso osa koostui kuljetuskuluista.

Kaupungin laskujen mukaan vanha kämppä oli vähäisellä käytöllä, sillä siellä kävi noin 100–200 henkilöä vuodessa.

Joenmyötäisesti paistava aamuaurinko saa vedenpinnan kuplat kimaltamaan ja valaisee veden pinnassa leikittelevien hyönteisten liikkeitä.

Pihapiiristä lähtee polkuja moneen suuntaan, mutta merkittyjä, valmiita retkeilyreittejä ei ole.

Yksi poluista vie linnuntietä noin kilometrin päässä alkavan Räkäsuon reunaan. Se kuuluu Oulujoen pohjoispuoliseen erämaiseen kokonaisuuteen, jonka muodostavat Oulun, Muhoksen, Utajärven ja Ylikiimingin rajoilla oleva märkien ja laajojen aapasoiden alue.

Räkäsuo on Natura-aluetta. Oulun kaupungin omistuksessa oleva suoalue käsittää vajaat 700 hehtaaria Räkäsuon keskeisiä osia soineen ja metsäsaarekkeineen.

Kasveista kiinnostunut retkeilijä voi esimerkiksi tutkia Räkäsuon karua suokasvillisuutta ja lintuharrastaja kiikaroida muun muassa kahlaajia.