Susanna Ylinen lähti tällä viikolla vaellusreissulle, johon monesta ei olisi. Sallan Hautajärvellä, Karhunkierroksen lähtöpisteellä hänellä oli selässään 14,5 kilogrammaa painava rinkka ja edessään kantoliinassa kuuden kuukauden ikäinen poikavauva. Kun Ylinen viimeksi oli Karhunkierroksen reitillä vuonna 2019, osallistui hän Nuts-juoksutapahtumaan – yksin.
Tällä kertaa mukana on vauva. Siitä huolimatta Ylinen suunnittelee käyttävänsä 82 kilometrin matkaan nelisen päivää.
– Ei minulla ole mitään kiirettä, mutta se parisenkymmentä kilometriä tulee kuitenkin helposti. Eihän se ole kuin keskimäärin viisi tuntia kävelyä per päivä, jyväskyläläinen Ylinen naurahtaa.
Vaellus ei ole ensimmäinen laatuaan. Elokuussa Ylinen oli vauvan kanssa kaksin viikon vaelluksella Urho Kekkosen Kansallispuistossa. Tuolloin sosiaalinen ja perinteinen media alkoivat kuhista vauvan kanssa vaeltavasta äidistä.
– Ensimmäisellä reissulla minua jännitti, ja mietin, että mikä kaikki voi mennä pieleen ja voiko tällaista vaellusta ylipäänsä tehdä vauvan kanssa kahdestaan, Ylinen kertaa kaksi kuukautta sitten mielessä pyörineitä ajatuksia.
Jännitys oli Ylisen mukaan turhaa.
– Vauvan kanssa todellakin pystyy vaeltamaan. Vauva on ihan tosi hyvä retkikaveri ja on itse asiassa vaelluksella paljon tyytyväisempi kuin kotona. Vaelluksella kun vauva saa olla käytännössä katsoen koko ajan minun sylissäni.
Ylinen kuvailee vauvan kanssa tehtäviä vaellusreissuja heidän yhteiseksi laatuajaksi. Kotona huomiota ovat jakamassa myös perheen kolme muuta lasta.
Pieniä haasteita ensimmäisellä reissulla silti oli, vaikka kokonaisuutena se oli positiivinen.
– Ensimmäisellä reissulla jokien ylitys oli haasteellista. Piti aika tarkkaan katsoa, että mistä kohtaa kahlaa. Mutta täällähän sitä haastetta ei ole, kun ei ole kahlausosuuksia.
Myös esimerkiksi veden hakeminen ämpärin kanssa ottaa oman aikansa, kun vauva on sylissä.
– Senkin huomasin, että yhden hengen teltta on aika pieni. Siinä ei ole paljon tilaa touhuta vauvan kanssa. Toisaalta kun pitää kuitenkin yöpyä tupien tai laavuja läheisyydessä, voin hoitaa vauvaa niissä.
Toiselle vaellukselle Ylinen halusi lähteä vauvan kanssa nyt, kun se on vielä mahdollista. Vauva täyttää juuri kuusi kuukautta, minkä jälkeen alkaa kiinteän ruoan syönti.
– Ajattelin, että nyt pääsen vielä helpolla, kun mennään pelkällä rintamaidolla, eikä tarvitse kantaa purkkiruokaa mukana vauvalle. Kannan kuitenkin kaikki vaipat vaellukselta pois, ja suoraan sanottuna maitokakkavaippa ei haise niin pahalle kuin kiinteää ruokaa syövän vaippa, Ylinen naurahtaa.
Kantamusta rinkassa Ylisellä on vaellukselle lähtiessä 14,5 kilogrammaa. Rinkassa on teltta, makuupussi, keittovehkeet ja vauvalle paljon vaatteita.
– Omat vaatteet ovat aika minimissä. Ehkä tärkeimmät niistä ovat untuvatakki ja kuoritakki, jotka molemmat menevät vauvan yli. Vauva siis voi olla kantoliinassa ja saan vedettyä takin niin, että vauva on takin sisällä.
Ylisen vaellukset ovat motivoineet muitakin äitejä liikkumaan lastensa kanssa. Se onkin syy, miksi Ylinen jakaa niistä paloja sosiaalisessa mediassa.
– Olen saanut varmaan puolenkymmentä viestiä, joissa äiti kertoo innoittamanani käyneensä lapsen kanssa laavulla nukkumassa. Joku oli puolestaan patikoinut Pyhä-Luoston. Minusta nämä ovat niitä parhaimpia kiitoksia, kun muutkin innostuvat tekemään ja lähtemään.
Somesisältöjen tekoon motivoi sekin, että Ylisen mukaan esimerkiksi vauvan kanssa vaeltamiseen ei oikein löydy verkosta vinkkejä.
– Olisin itse toivonut 15 vuotta sitten, kun tulin ensimäistä kertaa äidiksi, että olisin löytänyt vinkkejä siihen, että tällaistakin pystyy tekemään lasten kanssa. Nyt voin antaa itse mallia, että lasten kanssa pystyy tekemään paljonkin.
Negatiivistakin palautetta Ylinen on saanut.
– Päivitellään miten lasta viedään ulos ja vielä metsään. Että mikä äidillä on vialla, kun lapsi viedään metsään, vaikka ei ole pakko.
Negatiiviset kommentit Ylinen sanoo jättäneensä omaan arvoonsa.
Liikunnallinen nainen tottunut siihen, että paikallaan ei olla kauaa. Erilaiset itsensä haastamiset ovat hänelle tuttuja, ja hän on tottunut laittamaan kroppansa äärimmilleen. Paljon urheileva nainen esimerkiksi hiihti vielä kolme päivää ennen edellistä synnytystään 100 kilometrin lenkin.
– Ei minulla ole ylipäänsä tapana viettää paljon aikaa sisätiloissa, miksi jäisin nyt lapsen kanssa sisälle. Kyllä se lapsikin nukkuu paljon paremmin ulkona. Missä minulla on hyvä olla, niin siellä lapsellakin on hyvä olla, Ylinen uskoo.
Vaellus Karhunkierroksella jää nyt käytännön syistä viimeiseksi vauvan kanssa, mutta pienempiä reissuja tälle syksylle on vielä luvassa. Mukaan lähtee myös perheen 4-vuotias, joka on hänkin hurahtanut retkeilyyn.
– Rakastan olla ja kulkea luonnossa. Minusta on ihanaa, että pystyy tekemään tällaisiakin repäisyjä.