Vähiten vie­rail­tu kan­sal­lis­puis­to

9-vuotias Frans ja 5-vuotias Elias Selin ovat vallanneet yhden huoneen ja laatineet sille omat lakinsa.

Helsinkiläisveljekset ovat juuri saapuneet Vähä-Huiturin saareen ja aikovat viettää siellä vanhempiensa Elviira Paasian ja Mikko Selinin kanssa kolme yötä.

Suunnitelmissa on kalastelua ja jotain pientä puuhastelua, mutta eniten merellisestä luonnosta nauttimista.

– Kivaa on, ettei tarvitse tehdä yhtään mitään, tiivistää Frans Selin oleskelun ytimen.

Vähä-Huituri kuuluu Perämeren kansallispuistoon, ja helpoiten sinne hurauttaa venetaksin kyydissä, jos ei omista omaa vesikulkuneuvoa.

Viime vuonna Perämeren kansallispuistoon tilastoitiin 6 400 käyntikertaa. Se on Suomen kaikista kansallispuistoista vähiten.

Merellä sijaitseviin kansallispuistoihin pääseminen voi vaikuttaa työläältä ajatukselta, muttei välttämättä ole sitä, sillä venetakseja, tilauskyytejä tai reittiliikennettä on niistä jokaiseen. Kokosimme tietoja tämän jutun loppuun.

Perämeren kansallispuisto sijaitsee Kemin ja Tornion ulkosaaristossa. Torniosta Leton satamasta Vähä-Huituriin on matkaa reilut kuusi kilometriä.

Kansallispuiston rajojen sisällä sijaitsee saaria, kuten Selkä-Sarvi, Maa-Sarvi, Pitkäletto, Linnanklupu, Pohjois-Kraaseli, Korkialetto ja Pitkäletto.

Alueen eteläpäässä on Möyhyn hylkeidensuojelualue.

Lisäksi kansallispuistoon kuuluu alueen ulkopuolella sijaitsevia saaria: Kemin Kiikkara, Iso-Huituri, Vähä-Huituri, Nokikrunni, Lehtikari, Välikrunni, Etukari, Pensaskari, Pihlaja ja Mainua.

Perämeren kansallispuiston ensimmäinen saari nousi merestä tuhat vuotta sitten. Nyt matalia saaria ja luotoja on kolmekymmentä.

Koska maankohoaminen jatkuu, maapinta-ala lisääntyy hissukseen koko ajan, ja myös uusien saarien syntyminen jatkuu.

Samalla venetaksilla helsinkiläisperheen kanssa matkustan itse toiseen saareen, Pensaskariin.

Se on sympaattinen pikkusaari, jossa vierähtää leppoisasti useampikin päivä. Varsinaisesti yöpyminen on saaressa sallittua vain sataman poijupaikoissa veneessä, joten pääasiassa saari on päiväretkikohde.

Yöpyminen onnistuu, jos arpaonni on lykästänyt ja on päässyt saareen lammaspaimeneksi.

Vaikka saari on pieni ja herttainen, nähtävää riittää helposti monen päivän tarpeiksi. Pensaskarissa on jopa retkeilyreitti, joka lähtee satamasta ja pistäytyy Klujärvi-nimiselle kluuvijärvelle.

Fladat ja kluuvit ovat pohjoisen Itämeren erikoisia vesimuodostumia. Niitä syntyy alueille, joilla maa kohoaa jääkauden jäljiltä.

Jos merenlahden suulla on matalampi kynnys, lahti alkaa vähitellen kuroutua irti merestä. Fladoissa ja kluuveissa vesi on enimmäkseen suolaista, mutta kuroutumisen viimeinen vaihe on makeavetinen kluuvijärvi.

Lähellä satamaa on retkeilijöitä varten tulipaikka ja kuivakäymälä sekä kalastajamuseo.

Pensaskarilla on ollut kalastustukikohta ainakin 1700-luvun alusta alkaen. Kalastus jatkui 1980-luvulle saakka. Yhteen verkkomakasiineista on koottu vanhaa kalastuskulttuuria esittelevä näyttely.

Osa Pensaskarin kalastustukikohdan rakennuksista on kesäaikaan auki ja niihin voi käydä vapaasti tutustumassa.

Perämeren kansallispuiston toinen retkeilyreitti lähtee Selkä-Sarven pohjoispään retkisatamasta ja kulkee kilometrin verran Ailinpietille. Ailinpieti on vanha, yksihuoneinen hirsinen kalamaja, jonka rakennusajankohdaksi on arvioitu 1860-lukua.

Selkä-Sarvessa muitakin palveluita on enemmän, kuten Kallan autiotupa, vuokratupa Kokko, Kokon sauna sekä Selkä-Sarven sauna.