Meren sävy on täysin sama taivaan kanssa. Silmä ei kerro, mihin meri loppuu ja missä taivas alkaa. Ennen kuin pääsemme Perämeren kansallispuistossa paikkaan, jossa silmien edessä näkyy vain absoluuttinen sinisyys, hypätään kuitenkin veneeseen.
Tätä venetaksia ajaa Pekka Aho. Heti jutun aluksi on hyvä erottaa Pekka Ahot toisistaan: venetaksikuski ja Perämeren kansallispuistossa huoltotöitä tekevä Pekka Aho on eri henkilö kuin tämän jutun kuvat ottanut valokuvaaja Pekka Aho. Jutussa puhutaan jatkossa vain venetaksiamme ajavasta Pekka Ahosta.
Aho vie meidät tänään kolmeen takuuvarmaan kohteeseen Kemin ja Tornion ulkosaaristossa sijaitsevaan Perämeren kansallispuistoon: Kansallispuiston luoteispäässä sijaitsevaan Vähä-Huituriin, suosittuun päiväretkikohteeseen Pensaskariin ja lopuksi lähellä Ruotsin rajaa sijaitsevaan Selkä-Sarveen.
Pekka Aho ajaa venetaksia jäiden lähdöstä syksyyn asti, kysynnän mukaan. Toukokuusta asti Kemissä on toiminut myös bout.fi-venetaksipalvelu, jossa huviveneilijät tarjoavat venetaksipalveluita niitä tarvitseville. Kyydin voi tilata puhelimitse sovelluksen kautta tai netistä.
Venetaksien lisäksi Perämeren kansallispuistoon pääsee omalla veneellä tai esimerkiksi meloen.
1. Vähä-Huituri
Venetaksi starttaa Torniossa Röyttän ja Outokummun terästehtaan itäpuolella Koivuluodossa sijaitsevasta Leton venesatamasta. Matka venesatamasta Vähä-Huituriin on noin seitsemän kilometriä ja sen kulkemiseen kuluu venetaksilla noin kymmenen minuuttia. Kemin sisäsatamasta Vähä-Huituriin olisi noin 11 kilometriä.
Omalla veneellä Vähä-Huituriin saapuvien kannattaa huomioida, että saaressa ei ole satamaa. Ainoastaan matala luonnonranta, jonne rantaudumme helposti.
Retkipäivänämme tuuli on mieto koillistuuli, tuskin metriä sekunnissa. Meri on lähestulkoon tyyni. Pekka Ahon mukaan pohjoistuulella aallokko puskee luonnonrantaan ja siitä on silloin vaikeaa päästä pois veneellä. Aho itse rantautuu kovemmalla pohjoistuulella saareen sen toiselta puolelta ison kiven kohdalta. Siellä aallokko ei puske pohjoistuulella vastaan.
Vähä-Huituri on pieni, läpimitaltaan leveimmästä kohdasta noin 600 metriä leveä saari, jonka korkeimmalla kohdalla on Metsähallituksen vuokratupa. Tuvassa on kaksi kerrossänkyä ja levitettävä vuodesohva. Tuvan eteisessä on vielä toiset kaksi kerrossänkyä ja levitettävä vuodesohva. Metsähallituksen mukaan tupaan mahtuu kuusi, mutta kesäaikaan eteisen ansiosta nukkujia mahtuu enemmänkin. Tupa on hyvin varusteltu.
Vähä-Huiturin vuokratupa maksaa 70 euroa/yö. Tuvat varauksista vastaa Visit Meri-Lappi (www.visitmeri-lappi.fi).
Tuvan vieressä on liiteri ja kaksi huussia.
Rannassa on sauna, johon tulee vesi pumpulla. Saunan edessä on nuotiopaikka. Toinen nuotiopaikka sijaitsee saaren etuosan hiekkarannan takana.
Vesi pitää tuoda mukana. Pekka Ahon mukana on kaksi isoa vesikanisteria, joista Vähä-Huiturilla yön viettänyt melontaporukka saa täyttää juomapullonsa. Aho oli tavannut Helsingin merimelojien seurueen edellisenä päivänä Selkä-Sarvessa ja luvannut tuoda heille vettä seuraavana päivänä Vähä-Huituriin.
Vähä-Huiturissa kasvaa muun muassa rauhoitettua perämerenmarunaa.
2. Pensaskari
Jatkamme Vähä-Huiturista matkaa kohti yhtä kansallispuiston suositummista päiväretkikohteista: Pensaskaria. Saarten välinen etäisyys on noin neljä kilometriä ja venetaksi rantautuu Pensaskarin käyntisatamaan noin kymmenen minuutin matkanteon jälkeen.
Leton venesatamasta matkaa Pensaskariin on noin 10 kilometriä ja Kemin sisäsatamasta 15 kilometriä. Saarelle pääsee myös meloen.
Pensaskari on retkemme saarista ainoa, jossa retkeilijät eivät saa yöpyä. Eivät veneellä satamassa, eivätkä teltalla. Saarella on kuitenkin muutamia rakennuksia: tapaamme esimerkiksi Metsähallituksen lammaspaimenina viikon toimivan pariskunnan, joka asuu pienessä rantamökissä vanhan kalastustukikohdan lähellä.
Saaren kolme käyntikohdetta ovat paikallista kalastuskulttuuria esittelevä näyttely, saaren keskellä sijaitseva kluuvijärvi sekä upeat perinnemaisemat. Saarella kulkee noin puolen kilometrin mittainen polku, jonka varrelta nähtävyyden löytyvät. Saarella on myös tulistelupaikka, puuliiteri ja huussi.
Saarelle on istutettu 70-luvulla mäntyjä ja kuusia, jotka eivät kuulu saaren alkuperäiseen luontoon. Pekka Ahon mukaan puita on tarkoitus poistaa ja saaren alkuperäinen paljas maisema palauttaa pikkuhiljaa.
3. Selkä-Sarvi
Pensaskarin käyntisatama jää taakse ja Pekka Aho suuntaa venetaksin keulan kohti Selkä-Sarven suojaisaa satamaa. Tässä satamassa veneilijät voivat halutessaan yöpyä. Selkä-Sarvi sijaitsee Ruotsin rajan tuntumassa ja sinne on matkaa Leton venesatamasta noin 18 kilometriä. Kemin sisäsatamasta matkaa tulee noin 25 kilometriä.
Ajamme noin 21 solmun nopeutta eli 40 km/h, mutta edessämme kilvoittelevat kaksi merimetsoa etenevät meitä nopeammin. Kierrämme Selkä-Sarveen etelästä ja saavumme suojaisaan satamaan Maa-Sarven ohitse.
Selkä-Sarven venesataman vieressä on Metsähallituksen Vartio-vuokratupa eli merivartioston vanha vartiotupa, jossa on sängyt neljälle.
Vuokratuvan vieressä on Metsähallituksen tänä kesänä kunnostettu sauna, jossa vuokratuvalla majoittujat saunovat ilmaiseksi. Muille saunamaksu on 7 euroa ja sen voi maksaa eräluvat.fi-palvelussa tai saunan seinästä löytyvän QR-koodin kautta.
Täällä saaren pohjoiskärjessä sijaitsee myös hormillinen grillitupa, jossa tulenteko on sallittu myös metsäpalovaroituksen aikaan sekä huussit. Satama-alueella, lammasaidan pohjoispuolella, on telttailu sallittua.
Satamasta matkamme jatkuu kohti saaren eteläkärkeä eli Liitinnokkaa, jossa sijaitsevalla Metsähallituksen vuokratuvalla Metsähallituksen lammaspaimenina toimivat henkilöt kesäisin majoittuvat. Eteläkärjen vuokratuvan nimi on Kokko ja sen läheisyydessä sijaitsevista huussista ja saunasta avautuu upea merinäköala. Toisin kuin pohjoiskärjen sauna, eteläkärjen sauna on tarkoitettu ainoastaan vuokratuvassa majoittuville.
Eteläkärjessä sijaitsevat myös entisöity Ailinpietin kalastajakämppä ja Jauholan puoti muistuttamassa saarella 1800-luvulla sijainneesta kalastajakylästä.
Saaren pohjois- ja eteläkärjen välillä kulkee noin kilometrin pituinen luontopolku, jonka keskivaiheilta saari on aikaisemmin ollut poikki, kunnes maankohoaminen yhdisti saaret. Saaren keskivaiheilla on myös 1700-luvulta peräisin olevan aurinkokello.
Selkä-Sarven tupien vuokrauksesta vastaa Visit Meri-Lappi.
4. Takaisin mantereelle
Venetaksi liikkui päivän aikana noin 39 kilometriä. Paluumatka Selkä-Sarvesta takaisin Leton venesatamaan kestää noin puoli tuntia. Käytimme kolmen saaren kiertoajeluun noin viisi tuntia.
On vaikea päättää, kumpi olisi mukavampi tapa tehdä sama reitti saarilla yöpyen: monipuolisesti meriluontoa ja kulttuurihistoriaa esittelevän Selkä-Sarven kautta Pensaskariin ja sieltä Vähä-Huiturin vuokratupaan ja pikkuisen rantasaunan löylyihin, vai Vähä-Huiturin ja Pensaskarin kautta Selkä-Sarveen. Ehkä oikea ratkaisu olisi ollut molemmissa saarissa yöpyminen.
Perämeren kansallispuisto
Perustettu 1991.
Suomen vähiten vierailtu kansallispuisto: Metsähallituksen tilaston mukaan 6 300 kävijää vuonna 2021.
Koostuu useista saarista ja merialueesta Kemin ja Tornion edustalla. Puiston länsipuolella on Ruotsin raja.
Juomavesi kannettava mukana. Myös jätehuolto omatoiminen
Ainutlaatuista: maankohoaminen muuttaa maisemaa koko ajan. Maa kohoaa Perämerellä noin 9 milliä vuodessa eli vajaat puoli metriä viidessäkymmenessä vuodessa.
