San­gin­joes­ta hioutuu ret­kei­lyn helmi

Moottorisahan ääni kantaa kauas.

Kunhan noin nelisen kilometriä lankkua ja 10 000 puutappia on saatu nakuteltua paikoilleen, alkaa tämän vuoden pitkospuu-urakka Sanginjoen luonnonsuojelualueella olla valmis.

Työtä piisaa vielä. Osaa tulevasta reitistä merkkaavat vasta punaiset nauhat.

Lähipäivinä valmistuva Korpilammen kierros on yksi luonnonsuojelualueen uudistettavista retkeilyreiteistä, samoin kuin viime kesänä parannettu Kalimeenkierros. Korpilammen valmistuttua työt alkavat Isokankaan kierroksella.

Oulun luontomatkailun ykköskohde

Metsähallituksen virkistyskäytön erityisasiantuntija Ulla Matturi on innoissaan.

Sanginjoen luonnonsuojelualueesta on hyvää vauhtia tulossa kansallispuistotasoinen kokonaisuus, johon tulee Matturin sanoin Suomen upeimmat taukopaikkarakenteet ja hienoimmat esteettömät polut.

Eivätkä ylisanat siihen lopu.

– Uudistuksen jälkeen se on oululaisten luontokohde numero yksi, Matturi hehkuttaa.

Tämän kesän aikana pitkospuita on uusittu olemassa olevilla reiteillä. Varsinainen iso remontti alkaa ensi keväänä.

Ensimmäiseksi rakennetaan ihan uusi Loppulan kierros, joka suuntautuu Loppulan pysäköintialueelta Sanginjokivarteen, jokivartta pitkin ja tuulenkaatoalueen pohjoisreunaa takaisin.

Toinen uusi, yhteen suuntaan 800 metrin pituinen esteetön polku tulee kulkemaan Loppulasta Sanginjokivarteen Sadinkosken taukopaikalle. Loppulan luontokeskuksesta tulee kaikkien reittien päälähtöpaikka ja sieltä yhdyspolut eri reiteille.

Matturi kertoo, että jatkossa liikkumista halutaan ohjata nykyistä enemmän Sanginjokivarteen.

– Se on ollut piilossa nykyisillä reiteillä.

Yöretkipaikka koululaisille

Yksi erikoisuus tulee olemaan Korpikosken varattava taukopaikka, joka toimii ympäristökasvatuksen ja uudistavan luontomatkailun kiintopisteenä.

Ajatuksena on, että opettaja voi koululaisryhmineen jopa yöpyä taukopaikalla, jossa on astetta parempi keittokatos ja pohjustetut telttapaikat.

Niinkin pitkälle peruskoulun opetussuunnitelmia on luettu, että Matturin mielestä kohde sopii mitä parhaiten kahdeksasluokkalaisille, joiden biologian tunneilla metsäasiat ovat ajankohtaisia.

Uudistavaa luontomatkailua ovat esimerkiksi erilaiset luonnon ennallistamistoimet.

Kävijämäärä vähintään tuplaantuu

Itse reittien ja niiden opasteiden lisäksi uusitaan myös pysäköintialueita ja maantieopasteita. Suojelualueen sisällä kulkevat metsäautotiet tullaan sulkemaan.

Kalimeenkierroksen pohjoispuolella on olemassa yksityistie, jolla on erittäin huono silta. Se ei Matturin mukaan ole missään nimessä suositeltava saapumissuunta toistaiseksi.

Jatkossa Kalimeenkierrokselle pääsee pohjoisestakin ja myös julkisella liikenteellä, sillä Nuutinpaloon on tulossa sekä uusi pysäköintialue että linja-autopysäkki.

Luonnonsuojelualueen kehittäminen onnistuu valtion 1,9 miljoonan euron rahoituksen turvin. Matturin mukaan koko Sanginjoki nousee parannusten myötä ihan toiselle tasolle.

– Siitä tulee Oulun luontomatkailun kärkikohde.

Nykyisin laskuri raksuttaa 75 000 kävijän verran vuodessa. Matturin arvio on, että pikkuhiljaa määrä vähintään tuplaantuu.

– Olemme kyllä niin liekeissä tästä Sanginjoen kehittämisestä.

Kansallispuistotasoinen, mutta miksei kansallispuisto?

Sanginjoki on luonnonsuojelualue, mutta entäpä, jos se olisi kansallispuisto?

Kansallispuistokin on luonnonsuojelualue, muistuttaa Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Kansallispuisto on valtion mailla oleva alue, jossa virkistyskäyttö ja suojelu yhdistyvät. Käytännössä virkistyskäyttö tarkoittaa erilaisia retkeilyrakenteita, kuten pitkospuita, lintutorneja ja tulipaikkoja. Rakenteet ohjaavat retkeilijöitä pysymään tietyissä paikoissa ja pois toisista.

– Pääsee mielenkiintoisiin kohteisiin ja herkät luontoarvot jäävät turvaan, Veistola tiivistää idean.

Kunnat käyvät kansallispuistoista kisaa, sillä ne piristävät aluetaloutta mukavasti. Veistola kertoo Oulangan kansallispuiston laskelmasta, jonka mukaan jokainen valtion kansallispuistoon satsaama euro tuo alueelle kymmenkertaisesti tuloja esimerkiksi majoitus-, välinevuokraus- ja ravintolatoiminnasta.

Kansallispuistoilla on vahva ja vetovoimainen brändi. Seula statuksen saamiseen on tiukka, sillä eurot sekä puiston perustamiseen että ylläpitoon pitää löytyä valtion kassasta.

Vaikka rahaa olisi loputtomasti, kansallispuistostatusta ei kannata Veistolan mielestä kuitenkaan jakaa kaikille. Suuri suosio voi kääntyä itseään vastaan ja luonto joutua koville matkailijavyöryn takia.

Näin on käynyt esimerkiksi Suomen uusimmassa kansallispuistossa Sallassa, ja Nuuksio Espoossa uhkaa kulua puhki.

Kansallispuistoverkostossa on vielä Tunturi-Lapin kokoinen aukko. Luonnontieteellisesti Kilpisjärvi olisi oiva lisä kokonaisuuteen, mutta niin kauan kuin kunta ei ole kiinnostunut hankkeen edistämisestä, ei sitä tee kukaan muukaan.

Entä Sanginjoki? Tulisiko sen tavoitella kansallispuiston asemaa?

Alue on ja tulee muutosten jälkeen olemaan entistäkin suositumpi retkeily- ja virkistyspaikka, joten miksei. Veistolan mielestä se olisi jopa loogista.

Vain 20 kilometrin päässä kaupungin keskustasta sijaitseva alue on luonnollinen virkistyskohde – toisin kuin olisi erämainen kohde kaukana jossain.

– Varteenotettava mahdollisuus, hän sanoo.