Ei ole karsijoillakaan helppoa, ei sitten yhtään.
Se on varmaa, etteivät nykyisen hallituksen rajusti leikkaamat Metsähallituksen rahat enää riitä kaikkien nykyisten, retkeilijöille tarpeellisten palveluiden ylläpitoon, mutta kaikki muu onkin sitten epävarmaa.
Mitä jää, mitä lähtee – sitä ei tiedä vielä loppuun asti kukaan.
Tällä hetkellä on menossa rankka palveluiden karsinta, joka kirpaisee isoa joukkoa luonnossa liikkujia, mutta myös karsintojen tekijöitä. He joutuvat tekemään työtä, jota eivät varmasti haluaisi tehdä.
Reitit merkintöineen, viittoineen, opasteineen ja pitkospuineen, tuvat, tulipaikat, huussit, lintu- ja luontotornit, laiturit, sillat ja parkkipaikat: kaikki joutuvat tarkasteluun kansallispuistoissa sekä valtion luonnonsuojelu- ja retkeilyalueilla koko maassa.
Työntekijöitäkin Metsähallituksen Luontopalveluissa on entistä vähemmän, sillä osa sen tähänastisesta rahoitusvajeesta on tarkoittanut irtisanomisia. Muutosneuvotteluiden päätteeksi Metsähallitus lopetti 43 vakituista työtehtävää ja päätti kymmeniä määräaikaisia tehtäviä loppuvuodesta 2023.
Ei ole kohtuullista odottaa, että entistä pienempi henkilömäärä hoitaisi yhtä kattavan määrän palveluita.
Luontopalvelut rahoitetaan pääosin valtion budjetista. Kun rahakirstu kevenee, ei voi elää entiseen malliin. Vuonna 2027 Metsähallituksen Luontopalveluiden kassa on 4,4 miljoonaa euroa keveämpi vuoden 2024 tasoon verrattuna.
Vuoden 2024 taso oli hurjan karu sekin: Viime vuonna Petteri Orpon (kok.) hallitus nipisti Luontopalveluiden rahoista 11 miljoonaa.
Nykyinen hallitus vastaa tekemistään jättileikkauksista, mutta ihan niin yksioikoinen tilanne ei ole.
Nykyistä edellinen, Sanna Marinin (sd.) hallitus myönsi Luontopalveluille aikanaan vaalikauden mittaisen lisärahoituksen. Niillä euroilla vähennettiin sekä virkistyskäytön että luonnonsuojelun korjausvelkaa.
Nykyhallituksen päätöksin palattiin aluksi perusrahoituksen tasolle. Käytännössä rahoitus kuitenkin kutistui jo silloin, sillä samaan aikaan kustannustaso oli noussut huomattavasti.
Lisärahoitus oli suunnitellustikin vain hetken helpotus. Näkemättä jäi, olisiko toisenlainen hallitus löytänyt tahdon ja keinot pitää rahoituksen lähempänä entistä tasoaan.
Metsähallituksen pääjohtaja Juha Niemelä kertoi joulukuussa 2023, että Metsähallituksen tilanne oli vaikea jo ennen lisärahoitusta. Lisärahan ansiosta kipeä ratkaisu sai aikalisän.
Yhä vain kenkummaksi tilanne käy, jos rahoituksen leikkaukset jatkuvat edelleen.
Nyt tehtävällä karsinnalla on kauaskantoiset vaikutukset.
Palveluiden lakkaaminen tarkoittaa joissain tapauksissa sitä, että niiden annetaan vain hiipua. Jos pitkokset on vasta laitettu kuntoon tai tuvan katto uusittu, ei hiipuminen näy hetkessä.
Ränsistymään päästäminen on kuitenkin päätös, jota ei ehkä enää koskaan pystytä korjaamaan, sillä ei ole mitään syytä odottaa, että joskus sitä varten löytyisi miljoonittain ylimääräisiä euroja.
Tämän hallituksen tekemä rahoituksen saksiminen ei todennäköisesti suurelta osin näy vielä tämän hallituksen aikana.
Eikö Metsähallitus voi löytää lisärahaa virkistyspuolelle talon sisältä? Puun hinta siivitti Metsähallituksen hyvään tulokseen vuonna 2023 ja Metsätalouden liikevaihdon ja liikevoiton on ennustettu kasvavan tänä vuonna. Luontopalveluiden puolella se ei näy.
Ei, vaikka Metsähallitus tuloutti viime vuonna valtiolle vuoden 2022 tuloksesta 120 miljoonaa euroa. Tuulivoimasta odotetaan Metsähallituksen talouden toista tukijalkaa, ja etenkin isoista merituulihankkeista merkittäviä tulonlähteitä.
Kaikesta on nipistetty, henkilöstön ja retkeilyrakenteiden lisäksi myös esimerkiksi luontokeskuksista. Luontopalvelut selvittää Liminganlahden, Hossan, Kilpisjärven, Seitsemisen ja Teijon luontokeskusrakennuksista luopumista tämän kevään aikana.
Koko rakennuskantansa se perkaa muutenkin. Tarkastelun alla on noin 2400 rakennusta.
Jäljelle jää yksi iso ja aivan oleellinen kysymys: säästetäänkö leikkauksilla?
Rakenteiden ylläpidosta kyllä, mutta kuinka käy hyvinvointivaikutusten?
Metsähallituksen ja UKK-instituutin yhteisen selvityksen mukaan liikkuminen kansallispuistoissa ja muissa Metsähallituksen ylläpitämissä luontokohteissa sai aikaan noin 164 miljoonan euron säästöt vuonna 2022.
Säästöä syntyi, sillä liikkumattomuudesta aiheutuvat kansansairaudet vähenivät ja menetetyn työpanoksen aiheuttamat kustannukset pienenivät.