Li­min­gan­lah­den luon­to­kes­kuk­sen toi­min­ta voi loppua ko­ko­naan, jos Met­sä­hal­li­tus laittaa osuu­ten­sa myyn­tiin – Tar­kas­te­lun alla on neljä muu­ta­kin luon­to­kes­kus­ta

– Ei tämä mikään mukava uutinen ole, Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala sanoo.

Limingan kunta omistaa Liminganlahden luontokeskuksen puoleksi Metsähallituksen kanssa. Keskusta on kehitetty yhteisvoimin ja etenkin keskuksen tarjoama asiaosaaminen on tullut Metsähallituksen puolelta.

Nyt toisen osapuolen lähtö laittaa kunnan vaikeaan tilanteeseen.

– Jos Metsähallitus laittaa oman osuutensa myytiin, niin täytyy pohtia, pitääkö kunnankin laittaa samaan aikaan omansa myyntiin, Rajala miettii.

Rajalan mukaan sillä voi olla kysynnän kannalta merkitystä, minkälaista konseptia myyntiin tarjotaan.

– Voisin kuvitella, että tämäntyyppinen ratkaisu, jossa kokonaisuus siirtyy uudelle omistajalle, voi olla kaikista houkuttelevin vaihtoehto.

Entä jos Liminka itse ostaisi Metsähallituksen osuuden itselleen?

– Jos hinta olisi hyvin kohtuullinen, niin silloin sitä voidaan harkita. Mitään keskusteluja ei kuitenkaan ole vielä käyty ja päätöksenteko ja keskustelu tulee menemään poliittiseen linjavetoon, Rajala sanoo.

Kävi tilanteessa miten hyvänsä, toivoo Rajala, että Liminganlahden luontokeskukseen jäisi samanlaisia palveluita kuin siellä on ollutkin. Kävijöitä luontokeskuksessa on ollut viime vuosina noin 40 000 – 60 000.

– Olisi jotenkin outoa, jos Metsähallitus sieltä poistuisi kokonaan. Meidän toive on, että palvelut säilyisivät. Toivotaan, että pelkästään raha ei olisi tässä se ajuri, vaan katsottaisiin vähän kättä pidemmälle.

Metsähallituksen Luontopalveluiden apulaisjohtaja Samuli Sillman tuntee Liminganlahden hyvin, suorastaan erinomaisesti.

– Olen aikanaan ollut Liminganlahden Luontokeskusta lobbaamassa, perustamassa ja rakennuttamassa.

Nyt tämän yhteistyön yksi vaihe on päättymässä.

Selvitys luontokeskuksista luopumisesta liittyy valtion tuottavuusohjelman leikkauksiin, jotka pienentävät Luontopalveluiden rahoitusta vuodesta 2027 alkaen noin 4,4 miljoonaa euroa vuoden 2024 tasosta.

– Muutos aiempaan on niin merkittävä, että lähdemme priorisoimaan maastopalveluita ja luonnonsuojelutyötä ja hakemaan kustannussäästöjä kiinteistöistä ja seinistä, Sillman sanoo.

Luontopalvelut aloittaa selvitysten vuoksi muutosneuvottelut henkilöstön kanssa, mutta vähennystarpeita ei Sillmanin mukaan ole tulossa, vaan ne liittyvät toiminnallisiin muutoksiin.

– Jos keskuksesta luovutaan, niin silloin väki siirtyy muihin Metsähallituksen toimipaikkoihin.

Luontopalveluilla on ollut haasteita jo nykyisillä resursseilla vastata asiakkaiden tarpeisiin esimerkiksi aukioloaikojen ja palveluiden suhteen suhteen. Osa keskuksista, kuten Liminganlahden luontokeskus, on jouduttu pitämään tietyn osan aikaa vuodesta kiinni.

Osittain tästä syystä Luontopalvelut haluaa viedä asiakaspalvelua entistä enemmän digitaaliseksi.

– Tähän rinnalle rakennetaan keväällä avattavaa digitaalista asiakaspalvelukanavaa. Käytännössä asiakaspalvelu muuttaa muotoaan tiskin takana tehtävästä työstä digitaalisessa maailmassa tehtäväksi työksi.

Sillmannin mukaan Luontopalvelut ei halua irtautua luontokeskuksista laittamalla rakennukset vain myyntiin ja katsomalla, mitä tapahtuu.

– Käymme kuntien, toimintaympäristön, matkailutoimijoiden ja yhteisöjen kanssa keskustelua vaihtoehdoista, joita keskusten osalta on löydettävissä. Jokainen luontokeskus on omaleimainen ja sijaitsee erilaisissa toimintaympäristöissä.

Keskustelut eri sidosryhmien kanssa alkavat käytännössä heti.

– Haluan tuoda myös sen esille, että meidän mahdollisuudet ovat olleet äärimmäisen rajalliset eivätkä nämä keskukset ole päässeet täyteen potentiaaliin. Tämä on nyt tällainen valinnanpaikka, Sillman sanoo.

Voiko Limingan luontokeskuksen toiminta loppua kokonaan?

– Sitä on hirveän vaikea sanoa ennakkoon. Minkälaista toimintaa ja konseptia se voisi sisältää, kyllä se halutaan katsoa ensin kunnolla.