Metsähallituksen Luontopalvelujen kovat säästötoimet sulkevat kohteita väliaikaisesti tai jopa pysyvästi. Tekeillä on kolmen miljoonan euron säästöohjelma, jossa tarkastellaan luontokeskusten ja retkeilyrakenteiden kohtaloa.
Esimerkiksi Oulangan luontokeskus Kuusamossa on jo sulkenut ovensa kevään ajaksi. Aukioloja on tänä talvena vähennetty myös Liminganlahden luontokeskuksessa.
Kovempiakin toimia voi olla luvassa, sillä valtion budjetista rahansa saava Luontopalvelut voi joutua lisäleikkausten kohteeksi, arvioi Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä.
– Tänä vuonna nenä pysyy veden pinnalla, mutta äärimmäisen tiukka vuosi on taloudelle tulossa. Yhtenä tummahkona pilvenä taivaalla on se, että valtion kehysneuvotteluista saattaa olla tulossa lisäsäästöjä.
Viime syksynä maan hallitus päätti leikata Luontopalvelujen rahoitusta 11 miljoonalla eurolla, mikä johti noin 40 työntekijän vähennyksiin.
Palveluja kehitetään kovaa vauhtia entistä digitaalisempaan suuntaan. Luontokeskuksissa näyttelyt ovat enenevässä määrin digitaalisia ja siten helposti uudistettavia. Seuraava askel on viedä luontokeskusten tarjoamat palvelut retkeilijän kännykkään.
Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkopalvelun rinnalle tulee tämän vuoden aikana Luontoon-mobiilisovellus.
Niemelän mukaan luontokeskusten ylläpitämiseksi ja tehostamiseksi pohditaan erilaisia ratkaisuja. Jo nyt osaa keskuksista pyöritetään yrittäjävetoisesti.
Samaan aikaan Metsähallitus tekee hyvää taloudellista tulosta. Venäjän puukaupan tyrehtyminen on heilauttanut Suomen puumarkkinoita myyjän kannalta edulliseen asentoon. Puulle riittää kysyntää ja sen hyvä hinta näkyy Metsähallituksen tuloksessa.
Metsähallituksen liikevaihto vuonna 2023 oli 435 miljoonaa ja tulos oli 142 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi selvästi edellisvuodesta. Tulos laski huippuvuodesta noin 9 miljoonaa euroa mutta oli edelleen selvästi parempi kuin mihin viime vuosina on totuttu.
Metsähallituksen tulosta esitellyt pääjohtaja Niemelä on lukuihin tyytyväinen, mutta kuvaa viime vuotta vaihtelevaksi muutosneuvotteluineen.
Metsähallitus tuloutti viime vuonna valtiolle vuoden 2022 tuloksesta 120 miljoonaa euroa. Edellisvuoden tuloutus oli 110 miljoonaa euroa.
Tuulivoimasta odotetaan Metsähallituksen talouden toista tukijalkaa, ja etenkin isoista merituulihankkeista merkittäviä tulonlähteitä.
– Tuulivoiman merkitys liiketoiminnasta tulee kasvamaan, mutta metsätalous on edelleen syömähammas, josta tulee suuri osa tuloksesta, Niemelä sanoo.
Hän pitää mahdollisena, että tuulivoima nousee jopa metsätalouden rinnalle, jos hankeoikeuksia myydään jonakin vuonna useampiin tuulivoimakohteisiin.
Metsähallitus kilpailuttaa parhaillaan Raahen ja Pyhäjoen edustan merituulivoimahankkeita. Kiinnostusta on Niemelän mukaan kilpailutusta kohtaan ollut, mutta hidasteitakin riittää.
– Rahalla on hintansa, on inflaatiota ja rakennuskustannukset ovat kasvaneet. Jäätilannekin tuo oman haasteensa. Liiketoimintamielessä maatuulivoima on tällä hetkellä merituulivoimaa kiinnostavampi.
Ulkomainen työvoima altis riistolle
Helsingin Sanomat uutisoi äskettäin ulkomaisen työvoiman riistosta metsätaloudessa. Jutun mukaan Metsähallituksen istutustyömaalla Nurmeksessa toimiva yritys maksoi ulkomaisille, yrittäjämäisesti toimineille työntekijöille palkkaa, joka vastaa normaalia työsuhteisen saamaa korvausta. Vakuutukset, työterveyshuolto, sosiaalimaksut ja eläkkeet oli jätetty maksamatta.
– HS:n uutisoima yritys ei ole enää meillä olemassa, Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula kommentoi.
– Meille on jo kilpailutusvaiheessa tärkeää, että yritykset, joilta hankintaan ostopalveluja, vastaavat velvoitteistaan.
Kumpulan mukaan ulkomaisissa yrityksissä puutteita on usein etenkin työterveyshuollon järjestämisessä.
– Jos omassa auditoinnissamme tulee ilmi epäselvyyttä, annamme mahdollisuuden oikaista virheen. Jos virhettä ei korjata, johtaa se sopimuksen päättymiseen, ja näin on tapahtunutkin.
Ulkomaalaisten osuutta metsätaloudessa on Kumpulan mukaan vaikea arvioida, mutta istutus- ja raivaustyössä se on kymmeniä prosentteja. Pohjois-Suomessa ulkomaisen työvoiman osuus on pienempi kuin maan eteläosissa.
– Paras työllisyystilanne on pohjoisessa, ja siellä olemme saaneet kotimaisia hyviä työntekijöitä.
Puun korjuun Metsähallitus on ulkoistanut pääosin suomalaisille yrityksille.
– Valtaosa toiminnoista, joissa liikkuvat isot rahat, on kotimaisissa käsissä.
Valtion metsistä korjattiin puuta yli 6 miljoonaa kuutiota
Valtion monikäyttömetsien kasvu on noin 13 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vuonna 2023 metsistä korjattiin puuta 6,29 miljoonaa kuutiometriä.
Hakkuista 72 prosenttia oli kasvatushakkuita.
Korjattavan puun määrä perustuu kestävään hakkuusuunnitteeseen, joka on 6,8 miljoonaa kuutiometriä.
Monikäyttömetsiä ovat Metsähallituksen metsätalouskäytössä olevat alueet. Niistä valtaosa sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa.