Oranssinpunaisena kytevässä hiilloksessa kypsyy muhkea bataatti. Kattilassa kuplii villiyrteillä maustettu tattikastike. Kuksasta leijailee vastakeitetyn nokipannukahvin huumaava tuoksu.
Voisiko herkullisempaa eväshetkeä toivoakaan?
– Nuotio on nykyään vähän sellainen luksusjuttu ainakin minulle. Jos retkellä on aikaa sytyttää nuotio, se on takuuvarma elämyksen tuottaja. Nuotion äärellä saa rauhoittua ja olla vain läsnä, Lotta Seppä myhäilee.
Seppä ja Erika Helme perustivat retkiruokayhteisö Outdoor Food Finlandin vuonna 2019, jotta he voisivat kannustaa ihmisiä uudenlaisen retkiruokailun pariin. He kehittelevät reseptejä ja järjestävät retkiruokailuun liittyviä kursseja sekä cateringtarjoilua.
Kaksikon mielestä luonnossa voi tehdä itselleen ruokaelämyksiä helposti ja hauskasti perinteisen makkaranpaiston sijaan.
Etenkin nuotiolla kokkailu on yhdessä tekemistä parhaimmillaan: se luo yhteisöllisyyttä niin perheenjäsenten tai ystävien kesken kuin tuntemattomienkin retkeilijöiden kanssa. Ruokailu luonnossa virittää myös aistit ihan eri tavalla kuin sisätiloissa.
– Vaikka ruoanlaitto kotona voi tuntua joskus stressaavalta kiireisen arjen keskellä, nuotiolla kaikki onkin yhtäkkiä jännittävää ja opettavaista. Lapsetkin innostuvat ulkona kokkaamisesta ihan eri tavalla, kun ruokailu on kuin seikkailu, Seppä sanoo.
Nuotio tuo ruokaan mehevää makua ja luonnetta
Ruoanlaittoon Seppä ja Helme suhtautuvat intohimoisesti, koska he työskentelevät ravintola-alalla. Ensikosketuksensa luonnossa kokkailuun he ovat saaneet jo lapsina, koska molemmat ovat harrastaneet retkeilyä pienestä pitäen. Helmeellä on myös partiotausta.
Seppä ja Helme uskovat, että käytännössä kaikkea, mitä voi valmistaa kotikeittiössä, voi tehdä myös luonnon helmassa. Toki nuotion äärellä pitää toisinaan soveltaa ja käyttää luovuutta, koska nuotio toimii niin hellana, uunina kuin grillinäkin.
Vaikka kokin työstä voi ammentaa oppeja retkiruokailuun, oikeasti kuka tahansa voi kokata retkellä herkullista sapuskaa.
– Valmis pussiruoka on tietysti kätevä vaihtoehto, mutta yksi pussi voi maksaa jopa kymmenen euroa. Se on melkein kuin kävisi ravintolassa syömässä. Pidempi retki voi tulla ruokailujen takia varsin kalliiksi, Seppä huomauttaa.
Onneksi kalliin pussiruoan voi päihittää tekemällä itse halpaa ja hyvää ruokaa. Lisäksi nuotio antaa täyteläistä makua ja luonnetta erilaisille raaka-aineille.
Seppä ja Helme mainitsevat helppona ja edullisena kokeiluna kokonaiset juurekset ja vihannekset, jotka voi pistää nuotion lempeään hiillokseen sellaisenaan. Esimerkiksi nauriin, bataatin ja kurpitsan oma kuori suojaa sisusta luonnostaan.
– Jos haluaa nostaa perinteiset makkaraperunat seuraavalle tasolle, perunat ja sipulit kannattaa kypsyttää suoraan hiilloksella. Samoin rieskataikinasta voi tehdä leipäsiä hiilien päällä ilman ritilöitä tai foliota. Nuotion lämmössä voi paistaa halsterilla myös vaikkapa quesadilloja.
Nuotio on tehokas lämmönlähde liekistä hiillokseen asti
Miten sitten nuotiossa voi kypsyttää ruoat ihanteellisesti ja välttää polttamasta niitä alkuunsa? Palaneen kitkerään makuun ei kannata tyytyä.
Ruoanlaitto nuotiolla vaatii valppautta ja jatkuvaa läsnäoloa, eikä se ole siksi aina helppoa. Tulen voimakkuuden lisäksi on tarkkailtava samanaikaisesti kypsennettäviä raaka-aineita. Helme myöntää, että mestariksi voi tulla vain yrityksen ja erehdyksen kautta.
– Tikkupullan avulla voi hyvin harjoitella, miten lähellä tulta ja kuinka kauan sitä kannattaa paistaa, jotta se ei jää sisältä raa’aksi ja pala pinnalta. Suosittelen testaamaan ruoan kypsentämistä ensin kauempana ja tuomaan sitä vähitellen lähemmäs tulta.
Kaikki lähtee liikkeelle nuotion sytyttämisestä. Apuna voi käyttää tuohta, kiehisiä, pikkutikkuja tai sytytyspaloja. Tarvittaessa tulen voi houkutella esiin puhaltamalla nuotioon.
– Jos aikoo grillata suoralla hiilloksella paljonkin ruokaa, jo alkuvaiheessa on hyvä ennakoida, kuinka iso nuotio riittää. Myöhemmin nuotion lämpötilaa on helppoa säädellä käyttämällä pieniä ja kuivia halkoja ja lisäämällä niitä vähitellen.
Seppä muistuttaa, että arvokasta puuta ei kannata poltella vain huvikseen, sillä nuotion voi hyödyntää tehokkaasti lämmönlähteenä alusta loppuun.
– Suora kova liekki toimii alussa hyvin kattilassa keittämiseen ja paistinpannulla paistamiseen, tasainen keskivaiheen liekki on omiaan loimuttamiseen, ja lopussa lempeä nuotio kypsyttää tietyt raaka-aineet suoraan hiilloksen päällä.
Lue myös: Millaista ruokaa nuotiolla kannattaa kokata? Kokeile ainakin näitä viitä reseptiä
Näin kokkaaminen onnistuu nuotiolla
1. Tee esivalmistelut kunnolla
Esivalmisteluihin vaikuttaa se, kauanko retkellä aikoo olla ja kuinka raskas reissu on tiedossa. Ruokien paino ja säilyvyys ratkaisevat: se, mikä painaa paljon eikä säily kauaa, syödään ensin. Ruoat on järkevää mitoittaa päiväkohtaisesti ja varata vähintään päivän verran ylimääräistä.
Kun raaka-aineita kuivaa kotona ennakkoon, mikrobit pysyvät helpommin loitolla ja painolasti kevenee. Esivalmistelut säästävät retkioloissa nuotion polttopuita tai retkikeittimen kaasua. Roskaakin tulee vähemmän, kun retkiruoat valmistelee huolellisesti kotosalla.
Jos nälkäisenä ja uupuneena pitää ruveta kokkaamaan monimutkaisempaa nuotioruokaa, hommasta ei tahdo tulla mitään. Siksi kannattaa hyödyntää helpommin syötäviä eväitä ja huolehtia energiansaannista jo ennen leiriin saapumista.
2. Käytä mausteita huolella
Luonnossa aistit herkistyvät – myös makuaisti. Vaikka nuotiokokkailussa hento savun aromi toimii jo itsessään oivana mausteena, retkiruokailussa maustamiseen kannattaa satsata muutenkin. Omia suosikkimausteitaan voi laittaa pieniin purkkeihin tai uudelleensuljettaviin pussukoihin.
Lotta Seppä ja Erika Helme vinkkaavat käyttämään makusuolaa. Suolaa voi maustaa monella tavalla, kuten kuivaamalla itse sipulia, sieniä tai vaikka selleriä. Kuivatun raaka-aineen voi jauhaa ja sekoittaa suolan joukkoon. Makusuolat sopivat kaksikon mukaan ruokaan kuin ruokaan.
Hapokasta makua saa kätevästi kuivaamalla hapankaalia. Kaali sisältää hyviä mikrobeja ja on siksi myös terveellinen lisä retkiruokiin. Sulan maan aikaan luonnosta voi poimia metsän omia makuja keräämällä tuoreita villiyrttejä. Yrttejä voi myös kuivata ennakkoon ja maustaa niillä nuotioruokia.
3. Kuivaa ruokaa helposti
Retkiruokia on paras kuivata sesongin juureksista ja kasviksista. Itse kuivatuista raaka-aineista valmistettu ateria on usein terveellisempi kuin valmis pussiruoka, joka sisältää usein reilusti suolaa ja on hiilihydraattivoittoinen. Toisaalta pussiruokia voi tuunata itse kuivatuilla kasviksilla.
Nyrkkisääntönä kuivaamisessa voi pitää sitä, että rasvainen raaka-aine ei kuivu yhtä helposti kuin rasvaton. Jotta jokin raaka-aine ei pääse pilaamaan muita, kaikki kuivatut ainekset on hyvä laittaa omiin pusseihinsa. Kuivattujen raaka-aineiden kosteuttamista on hyvä harjoitella jo kotioloissa.
Seppä ja Helme muistuttavat, että kuivaamiseen ei välttämättä tarvitse hankkia hienoa ja kallista kuivuria. Raaka-aineita voi kuivata yhtä lailla patterin yläpuolella, uunissa, saunan lauteilla tai jääkaapin päällä. Kuivatut ainekset on syytä säilyttää kuivassa, pimeässä ja tiiviisti pakattuina.
4. Hyödynnä sesongin raaka-aineet
Kotimaisten ja tuoreiden raaka-aineiden sesonkeja kannattaa hyödyntää ulkona kokkaamisessa. Hyviä raaka-aineita ei kannata haaskata silloin, kun niiden maut ovat parhaimmillaan. Sesongissa olevat vihannekset ovat myös halvempia muihin vuodenaikoihin verrattuna.
Luonnosta löytyviä raaka-aineita voi hyödyntää ilmaiseksi: Perinteistä kaurapuuroa voi täydentää itse poimituilla mustikoilla ja puolukoilla. Omin käsin kerätyt sienet tuovat mukanaan täyteläistä umamin makua. Merenrannoilla kasvavasta merikaalista voi tehdä herkullista pastaa.
Kun oppii tuntemaan luonnon antimia ja käyttämään niitä vuodenkierron mukaan, retkiruokailuun tulee uudenlaista syvyyttä ja ymmärrystä. Nuotiolla kypsennetty retkiruoka voi maistua joskus ihan erilaiselta, kun sen tekee sesongin parhaista raaka-aineista.
5. Älä aliarvioi eineksiä
Kaikkea ei ole pakko tehdä itse alusta alkaen. Toisinaan mutkia voi oikoa hyvällä omallatunnolla ja ottaa retkelle mukaan edullisia eineksiä joko kylmähyllystä tai pakkasesta. Esimerkiksi pakastepitsa on hyvä idea paistettavaksi talvisella nuotioretkellä.
Pakasteita voi käyttää luovasti kuivaamalla niitä retkiruoaksi. Kasvisten pilkkomisen voi välttää, kun nappaa pakastealtaasta valmiiksi viipaloituja kasviksia ja kuivaa ne suoraan. Toisaalta myös valmiita keittojauheita voi rikastaa vaikkapa itse kuivatulla kasviproteiinilla tai muilla lisukkeilla.
6. Hanki tarpeelliset ruoanlaittovälineet
Ruoanlaittovälineitä on olemassa joka lähtöön, ja siksi Helme ja Seppä suosittelevat testaamaan erilaisia välineitä jo kotioloissa. Mitä retkellä tarvitaan ja mitä ilmankin pärjää? Keskeistä on miettiä, millaista ruokaa on tarkoitus kokata ja millä tavoin.
Jos päiväretkelle on valmis kantamaan valurautaisen lettupannun paistinlastoineen, viikon vaellukselle voi riittää hyvin vain kevyt kaasukeitin, kattila ja lusikka. Jos taas ajatuksena on tehdä ruokaa nuotiolla, halsteri on usein kätevä apu, koska aina nuotiopaikalta ei löydy paistoritilää.
Lue myös: Millaista ruokaa nuotiolla kannattaa kokata? Kokeile ainakin näitä viitä reseptiä