Kun ajaa Kuusamon keskustasta noin 40 kilometriä Kajaaniin päin, tulee Irnin kylään. Seudun metsät kätkevät sisäänsä hulppean luontokohteen, joka on jäänyt tuntemattomaksi monelle paikkakuntalaisellekin.
Ehkä syynä on, ettei paikalle johda opasteita tai selkeää reittiä, eikä kohde juuri koskaan tule mainituksi oppaissa tai sivustoilla, jotka listaavat Kuusamon ja lähiseutujen retkeilykohteita.
Nämä seikat eivät vähennä Irnin Kalliohalsin henkeäsalpaavuutta, vaan ne päinvastoin lisäävät paikan kiehtovuutta.
Kalliohalsi on jyrkkäseinämäinen rotkojärvi, joka vetää kauneudessaan vertoja Hossan Julma-Ölkylle. Kalliohalsi onkin itseasiassa samaa suurta maaperän halkeamaa Julma-Ölkyn kanssa, mutta vain toinen kohteista on löytänyt tiensä suuren yleisön tietoon.
Kun ensimmäisen kerran astuu rotkon reunalle, Kalliohalsi ällistyttää komeudellaan ja jylhäisyydellään. Jyrkät kalliot laskeutuvat tummanpuhuvaan rotkojärveen pystysuorina, ja kanjoni tuntuu jatkuvan silmänkantamattomiin.
Rotkoa ympäröivät rehevät metsät ja hyvät marjamaat. Tuntuu uskomattomalta, että keskeltä metsää voi löytyä tällainen kohde.
Kalliohalsin pohjalla kiiluu tummanpuhuva, musta vesi. Irnillä asuva Pertti Nissi ei osaa arvioida, kuinka syvällä rotkojärven pohja on.
– En ole käynyt siellä talvella pilkillä, ja kesäisin järvelle ei oikein pääse, Nissi kertoo.
Kalliohalsin läheltä löytyy myös toinen, hieman pienempi Maahalsi. Kummatkin halsit ovat Irnin kylän asukkaille tuttuja retkeilykohteita. Halkeamat ovat samansuuntaiset ja sijaitsevat vain muutaman sadan metrin etäisyydellä toisistaan.
– Maahalsi ei ole ihan niin jyrkkä ja suuri kuin Kalliohalsi, eikä ihan sitä samaa jatkumoa. Se on sellainen kuru, joka kulkee Mehkämaalampiin, Nissi kertoo. Kalliohalsi tulee Maahalsin länsipuolelle.
– Me paikalliset olemme aina kulkeneet siellä, ja varmasti kaikki lapset, lapsenlapset ja sukulaiset on myös siellä käytetty, Nissi kertoo.
Koska Kalliohalsille ei johda minkäänlaisia opasteita tai reittejä, täytyy retkeilijän tietää, minne on menossa. Maasto on kuitenkin melkoisen helppokulkuista, josta kokematonkin retkeilijä selviää, kunhan kartanlukutaitoa löytyy edes hieman.
Kohde on myös verrattain helposti saavutettavissa. Autolla pääsee vajaan kilometrin päähän Kalliohalsin reunasta Martinluomantietä pitkin, mutta kaunein reitti on ehdottomasti veneillen Irnijärven selän poikki.
– Kyllä se on ihan kenen vaan kuljettavissa, Nissi toteaa.
Maa- ja Kalliohalsi ovat suunnilleen Irniniemeä vastakkaisella rannalla, Irnijärven koillispuolella Kallioniemen kohdilla. Kun retkelle lähtee veneitse, on rannalta matkaa Kalliohalsille vajaat kaksi kilometriä.
– Kalliohalsi on todella arvoituksellinen ja salaperäinen paikka. Sitä ei ole taidettu kovin tarkasti edes tutkia sieltä alempaa. Kuka tietää, mitä kaikkea rotkojärven pohjaan on jäänyt, Nissi toteaa.
Kesäisin paikalle täytyisi tuoda vene ja talvisin Kalliohalsi on lumen peitossa, joten tutkiminen ei kävisikään kovin helposti.
Nissi kertoo, että toiselta puolen Kalliohalsia löytyy Aallokkokallio, missä kallion pinnan kulumat ja muodot muotoilevat aallokon muotoja.
– Voi ihan kuvitella mielessään, että tästä on sulava jäävuori kulkenut ja mennessään tehnyt tällaista kallioaallokkoa, Nissi kertoo.
Vaikka aivan Kalliohalsin vierestä ei ole löydetty kivikautisen asutuksen jäänteitä, on muualla Irnin ja läheisen Hossan alueella valtavasti tällaisia muinaismuistoja ja vilauksia menneisiin.
Verkkosivu Muinaismuistot.info on koonnut Suomen kartalle Museoviraston ylläpitämien kulttuuriperintörekistereiden paikkatiedot.
Irnillä kartta vilisee punaisena täplistä.
Verkkosivulta voi hakea tietämiensä kohteiden nimiä, tai vain selailla kiinnostavaa aluetta tutkaillen, mitä kaikkea lähiympäristöstä on löydetty. Pistettä napauttaessa ruudun oikeaan yläkulmaan aukeaa tietoruutu, joka kertoo kohteen nimen, arvioidun ajanjakson jolle kohde sijoittuu, sekä kuvauksen kohteesta.
Irnin ympäristöstä löytyy esimerkiksi runsaasti esihistoriallisia asutusten jäänteitä. Muinaismuistot.info on hauska kartta pohjaksi vähän erilaiselle tutkimusretkelle luontoon.
Irnin rannat ovat täynnä muunkinlaista historiaa. Nissi kertoo kohdanneensa edelliskesänä yllätyksen ollessaan retkeilemässä vastakkaisella rannalla lapsenlapsensa kanssa.
– Lapsenlapseni käveli metsään, ja tuli kauhean huudon kanssa takaisin, että täällä on mustaa maata, Nissi muistelee naurahtaen. Kyseessä oli vanha tervahauta. Kun Paula-myrsky riehui alueella kaataen puita ja nostaen juurakoita, paljastui kasvillisuuden alta monenlaista.
– Siitä oli myrsky silloin kaatanut suuren puun ja nostanut sen juuret, ja siinä alla oli maa aivan hiiltä. Koko maa sekä puun juurakko olivat ihan mustia, Nissi kertoo.
Irnin metsät ovat Nissin mukaan myös lintumiesten suosiossa. Metsiä asuttavat alueelle muuten harvinaisemmat pöllölajit, jotka kiinnostavat lintubongareita.
Koillismaalla riittää valtavasti kauniita luontokohteita, joista kuitenkin vain kourallinen tavataan mainita retkeilyoppaissa ja -esitteissä.
Vähemmän tunnettujen kohteiden eteen joutuu näkemään hieman enemmän vaivaa, eikä paikoille yleensä löydä vahingossa. Irnin Kalliohalsi on hyvä esimerkki siitä, että retkeilyrepertuaaria kannattaa lähteä laajentamaan. On hämmästyttävää, että näin kaunis paikka on jäänyt niin harvan tietoisuuteen.
– Kalliohalsi on ainutlaatuinen ja ei kovinkaan tunnettu kahtomakohde. Paikka on tosi mielenkiintoinen ja komea, jota ehdottomasti kannattaa käydä katsomassa, Nissi toteaa.