Hyvän palan metsää saa ker­ros­ta­lo­yk­siön hin­nal­la – Pienin summa, jolla met­sä­si­joit­ta­jak­si pääsee, on muu­ta­mia satasia

Metso- ja Helmi-suojeluohjelmien kautta metsän omistaminen voi kannattaa, vaikka metsä ei olisi talouskäytössä.

Pohjois- ja Itä-Suomessa metsien hinnat ovat viime aikoina nousseet enemmän kuin lännessä ja etelässä, sillä metsärahastot ovat kiinnostuneet juuri näistä alueista.
Pohjois- ja Itä-Suomessa metsien hinnat ovat viime aikoina nousseet enemmän kuin lännessä ja etelässä, sillä metsärahastot ovat kiinnostuneet juuri näistä alueista.
Kuva: Teija Soini

Minkä kokoinen, miten puustoinen tai soinen? Missä ja millaiset kulkuyhteydet? Vastaus siihen, millä summalla pääsee metsänomistajaksi, riippuu monesta.

Hassu kysymys huvittaa kiinteistönvälittäjä Seppo Kyllöstä Pohjois-Suomen Metsämarkkinoista.

– Viidellä–kymmenellä tuhannella eurolla, hän heittää arvion, ja alkaa laskeskella.

Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan Pohjois-Pohjanmaalla yli kymmenen hehtaarin metsätilan hinta on tällä hetkellä keskimäärin noin 2 000 euroa hehtaarilta, joten kymppitonnilla saisi noin viisi hehtaaria.

Hinnoissa on kuitenkin suuria tilakohtaisia eroja. Jos tila on vähäpuustoinen ja soinen, voi kymppitonnilla saada kymmenen hehtaaria. Jos taas puuta on paljon ja tukkiosuus siitä suuri, sama saattaa riittää vain kahteen hehtaariin.

Tukku euroja tarvitaan jo siihen, että pääsee makustelemaan, miltä metsäsijoittaminen tuntuu.

– Monelle käy niin, että kun aloittaa, niin innostus vain lisääntyy ja vie matkassaan, sanoo toiminnanjohtaja Tapio Kylmänen Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksestä.

Oulun seudulla ihan hyvän kiinteistön saa hänen mukaansa 50 000 – 100 000 eurolla.

Rahastot ja sijoitusyhtiöt ovat lisänneet omistustaan alueella. Yksityisten omistajien kirjo on hyvin laaja, ja Kylmäsen mukaan vanhojen jermujen rinnalle on alkanut nousta pienillä palstoilla aloittavia uusia, nuoria omistajia.

Omistajajoukko nuorenee ja kaupungistuu

Hinnoissa on suuria tilakohtaisia eroja. Jos tila on vähäpuustoinen ja soinen, voi kymppitonnilla saada Pohjois-Pohjanmaalla nyt kymmenen hehtaaria. Taimien istutusta Utajärvellä kesäkuussa 2021.
Hinnoissa on suuria tilakohtaisia eroja. Jos tila on vähäpuustoinen ja soinen, voi kymppitonnilla saada Pohjois-Pohjanmaalla nyt kymmenen hehtaaria. Taimien istutusta Utajärvellä kesäkuussa 2021.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Metsänomistajien joukko on muuttumassa, selviää myös laajasta metsänomistajatutkimuksesta, joka tehdään kymmenen vuoden välein. Viimeisin iso aineisto on kerätty vuonna 2019.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Terhi Koskela arvioi, että perinteisesti vahva ikääntymiskehitys on lähiaikoina taittumassa. Omistajien koulutustaso on noussut, mikä voi muuttaa sitäkin, miten metsän luontoarvoihin suhtaudutaan tulevaisuudessa.

Samoin vaikuttanee hissuksiin etenevä kaupungistuminen. Yhä useammin omistajat asuvat jossain muualla kuin tilallaan.

– Jos metsä on ensisijainen tulonlähde, taloudelliset seikat painavat ymmärrettävästi paljon, Koskela toteaa ja jatkaa, että vapaaehtoinen suojelu, josta saa korvauksen, voi olla kiinnostava vaihtoehto myös vahvasti taloudellisia tavoitteita korostavalle metsänomistajalle.

Noin puolet metsänomistajista on sitä mieltä, että luontoarvojen turvaamisessa nykytaso on sopiva, mutta reilun viidesosan mielestä sitä pitäisi lisätä. Keitä he ovat?

Nuorten, naisten, kaupungissa ja tilansa ulkopuolella asuvien, korkeasti koulutettujen ja virkistyskäyttöä painottavien osuus korostuu. Noin puolta metsänomistajista kiinnostaa luontoarvojen tai hiilensidontapalveluiden myynti.

Pohjoisessa kysyntä kasvaa

Yksityisten metsänomistajien kirjo on hyvin laaja. Pienillä palstoilla aloittavia uusia, nuoria omistajia on tullut mukaan. Taimien istutusta Utajärvellä kesäkuussa 2021.
Yksityisten metsänomistajien kirjo on hyvin laaja. Pienillä palstoilla aloittavia uusia, nuoria omistajia on tullut mukaan. Taimien istutusta Utajärvellä kesäkuussa 2021.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Metsien arvo on noussut vakaasti koko 2000-luvun ja metsäsijoituksen tuotto on viime vuosina ollut keskimäärin 3–5 prosenttia, sanoo Metsäkeskuksen metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula.

Metsä on pitkäaikainen sijoituskohde. Pikavoitoista on yleensä turha haaveilla, mutta niinkin voi käydä, jos metsä muuttuukin tonteiksi tai sinne tulee tuulivoimapuisto. Mitenkään likvidiä eli helposti euroiksi muutettavaa omaisuutta se ei ole, sillä myynti kestää yleensä vähintään pari kuukautta.

Vaikka metsän omistaminen ei ole rakettitiedettä, jonkin verran osaamista se Pajulan mukaan vaatii. Omalla osaamisella ja työpanoksella metsäsijoituksen kannattavuutta voi parantaa.

Pohjois-Suomen ja Lapin puukauppatilanne on aikaisemmin ollut etelää huonompi, mutta isot saha- ja teollisuusinvestoinnit tuovat muutosta.

– Pohjois- ja Itä-Suomessa metsien hinnat ovat viime aikoina nousseet enemmän kuin lännessä ja etelässä, Pajula sanoo.

Esimerkiksi metsärahastot ovat satsanneet juuri näille alueille. Tällä hetkellä rahastojen omistuksessa on noin prosentti kaikista Suomen metsistä.

– Tämä on kasvanut mutta nyt on mielenkiintoinen vaihe, kun korot ovat lähteneet nousuun, Pajula miettii tulevaa.

Suojelustakin voi kilahtaa euroja

Riitta Raatikaisen mukaan taloudellisen tuoton ja luontoarvojen välinen vastakkainasettelu on vähentynyt ja kiinnostus suojelua kohtaan kasvanut.
Riitta Raatikaisen mukaan taloudellisen tuoton ja luontoarvojen välinen vastakkainasettelu on vähentynyt ja kiinnostus suojelua kohtaan kasvanut.
Kuva: Anssi Jokiranta

Myös metsä, joka ei ole talouskäytössä, voi olla hyvä sijoituskohde. Tämä perustuu Metso- ja Helmi-suojeluohjelmiin, joissa metsänomistaja saa korvausta suojelusta sekä tukea luonnonhoitoon.

Luonnonhoito, kuten lähteiden kunnostus ja lehtometsän hoito on yksi keino turvata metsän luontoarvoja, määräaikainen suojelu toinen. Kolmas tapa on pysyvä suojelu, jossa metsänomistaja myy alueen suojeltavaksi tai perustaa suojelukohteen yksityiselle maalle.

Kannattavuus on kohtuu hyvä, sillä pysyvistä suojelukohteista ei makseta veroa, sanoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Metsäkeskuksesta.

Yksityismaan suojelualue säilyy omistajansa hallinnassa. Ratkaisu on pysyvä ja omistaja saa siitä kertakorvauksen.

Metsäkeskuksen kautta voi myös hakea kymmeneksi vuodeksi ympäristötukikorvausta, joka on verollista tuloa. Pysyvän suojelun sopimus on taloudellisesti kannattavampi, mutta pienille tiloille ympäristötuki on näistä kahdesta usein ainoa vaihtoehto.

– Tuottoa voi saada kymmenen vuoden jaksolle, vaikka metsälle ei tee mitään, Raatikainen sanoo.

Kymmenen vuoden jälkeen tukea voi hakea seuraavalle kymmenelle vuodelle, tai olla hakematta. Ympäristötuki on siten joustavampi.

Sen kysyntä on kasvanut niin, että tälle vuodelle varatut kahdeksan miljoonaa euroa on jo sidottu, ja ylikin. Ensi vuodelle on luvassa merkittävä korotus.

Raatikaisen mukaan taloudellisen tuoton ja luontoarvojen välinen vastakkainasettelu on vähentynyt ja kiinnostus suojelua kohtaan kasvanut. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että Metso perustuu puhtaasti vapaaehtoisuuteen. Metsänomistajat päättävät itse, mitkä alueet ja minkä verran he haluavat suojella.

Jos metsää haluaa ostaa suojeltavaksi, kiinteistönvälittäjä Seppo Kyllönen Pohjois-Suomen Metsämarkkinoista suosittelee seuraamaan markkinoita ja kauppapaikkoja, tutustumaan kohteisiin ja tekemään tarjouksen sopivasta kohteesta.

Jos tavoitteena on päästä ohjattuun suojeluun, sen kriteerit kannattaa tarkistaa etukäteen.

Kyllösen mukaan hiilinielulähteeksi omaan tai toisen käyttöön metsää ostetaan jonkun verran, mutta vielä aika vähän. Yksittäisiä kauppoja, hän arvioi. Siksi hänen mielestään on vielä liian aikaista ottaa kantaa siihen, tuleeko tällainen ostaminen lisääntymään.

Lue myös: Luonnosta tuli hyvä sijoituskohde – Professori Juha-Pekka Kallungin mukaan luontotietoisen sijoittajan pitää silti valita haluaako sijoituksen tuottavan vai vaikuttavan

Taimien istutus
Kuva: Maiju Pohjanheimo
Fakta

Rahastoon jopa ilman minimisummaa

Metsärahastoissa alkuun voi päästä pikkurahalla, mutta rahastoissa on isoja eroja.

Tässä joitakin esimerkkejä:

Nordean asiakkaat voivat sijoittaa eurooppalaiseen metsään metsärahasto Dasoksen kautta. Merkinnän voi tehdä 5 000 euron minimisijoituksella ja merkinnät toteutetaan neljä kertaa vuodessa. Lunastuksia voi tehdä kaksi kertaa vuodessa.

S-Pankki Metsä sijoittaa Suomessa ja muualla Euroopan talousalueella sijaitseviin metsiin. Vähimmäiskertasijoitus on 200 euroa, ja sen merkintäpäivä on neljä kertaa vuodessa. Lunastuspalkkio on nolla prosenttia, jos sijoittaja pitää rahastoa vähintään kuusi vuotta. Alle vuoden sijoitusajalla palkkio on neljä prosenttia.

OP-Metsänomistajassa ei ole aloittamiselle minimisummaa. Se sijoittaa pelkästään Suomeen ja suurimmat sijoitukset ovat Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Merkintäpalkkio on neljä prosenttia, vuosittainen hallinnointipalkkio 1,5 prosenttia ja lunastuspalkkio prosentin. Tosin mikäli sijoitusaika on alle kuusi vuotta, peritään lunastuksen yhteydessä kolmen prosentin palkkio. Alle kolmen vuoden sijoituksissa palkkio on viisi prosenttia.

UB Metsän varat sijoitetaan suoraan tai välillisesti pääasiassa Suomessa sijaitseviin metsäkiinteistöihin, mutta tällä hetkellä rahasto on väliaikaisesti suljettu soft closingilla. Mukaan haluavat sijoittajat joutuvat nyt maksamaan kymmenen prosentin merkintäpalkkion.

Ilmoita asiavirheestä