Taivalkönkään autiotuvan tuhonnut tulipalo 7. elokuuta ei ole ainoa lajissaan. Metsähallituksen autiotuvissa ja muissa retkeilyrakenteissa on ollut useita tulipaloja 2000-luvulla. Autiotuvan tuhoutuminen tulipalossa täysin on kuitenkin harvinaista verrattuna kansallispuistojen kävijämääriin.
Taivalkönkään tupa ei kärsinyt suuria vahinkoja tulipalossa, kiitos paikalle sattuneiden retkeilijöiden alkusammutuksen. Metsähallitus selvittää syksyn aikana, mitä korjaustoimia pitää tehdä. Tupa on toistaiseksi pois käytöstä.
Syyt jäävät joskus hämärän peittoon
Aiempia tuhoisia paloja Koillismaalla ovat Vaara-Salmisen kämpän palo Syötteen kansallispuistossa 2020, Taimenkämpän palo 2018 ja Ansakämpän tuhonnut tulipalo joulupäivänä 2002.
Syitä autiotupien paloihin ei aina löydy. Taivalkönkään palon epäillään saaneen alkunsa kamiinasta tai hormista. Ansakämpän vuoden 2002 palo lähti hormista, joka ylikuumeni lämmityksessä.
– Joulupäivänä oli kova pakkanen ja tuvassa on todennäköisesti ollut aika kylmät rakenteet. Kamiinaa on voitu lähteä lämmittämään voimallisesti ja hormi on kuumentunut, Metsähallituksen Kainuu-Koillismaan puistoalueiden puistonjohtaja Sari Alatossava kertoo.
Ansakämppä on ainoa Oulangan Kuusamon puolella kokonaan palanut tupa. Se rakennettiin uudelleen kaksi vuotta palamisensa jälkeen vuonna 2004.
Syötteellä on sattunut viime vuosina jopa kaksi autiotuvan vaatinutta tulipaloa.
Vaara-Salmisen autiotupa tuhoutui lokakuun lopulla 2020. Palo ehdittiin jo kertaalleen sammuttaa viikonloppuna, mutta se oli leimahtanut uudelleen tuhoten koko tuvan.
Tätä aiemmin Taimenmutkan autiotupa paloi maan tasalle syyskuussa 2018.
Vaaratilanteet tuhoisia paloja yleisempiä
Vaaratilanteita kuitenkin on nähty. Lokakuussa 2018 Porontimajoen myllytuvalla syttyi pieni tulipalo belgialaisten retkeilijöiden pöydälle jättämästä kynttilästä. Palo saatiin sammutettua muiden retkeilijöiden huomattua palohälyttimen äänen.
Tunturi-Lapissa, missä autiotupia ja kävijöitä riittää, ei ole palanut yhtään autiotupaa pitkään aikaan, sanoo Tunturi-Lapin puistoalueen kenttäpäällikkö Inari Ylläsjärvi. Viimeisin tapahtui Enontekiön Lätäsenolla, kun huonokuntoinen autiotupa paloi vuonna 2012 kovilla pakkasilla.
– Pohjois-Lapissa on palanut kaksi tupaa viimeisen viiden vuoden aikana. Meillä sellaista ei ole tapahtunut, mutta yksi laavu paloi täysin viitisen vuotta sitten. Sekin huomattiin vasta, kun kävimme myöhemmin paikalla ja totesimme, että laavua ei enää olekaan, Ylläsjärvi kertoo.
Tulipaloja ei voi ennustaa, mutta tietoisuutta niiden mahdollisuudesta voi lisätä. Ylläsjärvi uskoo, että Metsähallituksen retkeilijöitä opastava Retkietiketti on mennyt ihmisille hyvin perille korona-ajan retkeilybuumin myötä.
– Retkeilijät tuntuvat olevan varovaisempia tulen kanssa ja tietävän, ettei esimerkiksi avotulta sytytetä metsäpalovaroituksen aikana.
Tositilanteita varten vaahtosammutin ja sammutuspeite
Jokaisesta autiotuvasta löytyy perusluokan turvallisuusvälineet, joita ovat vaahtosammutin sekä palovaroitin. Vaahtosammuttimet Metsähallitus tarkastaa kerran vuodessa. Sammutuspeitteitä on sellaisissa tuvissa, joissa kokkaus tapahtuu pääosin kaasulla.
Metsähallitus suosittelee retkeilijöitä ottamaan mukaansa oman, palovaroittimeen sopivan pariston siltä varalta, että sellaista ei tuvassa olisi.
Palaneen autiotuvan hintalappu nousee suoraan kymmeniin tuhansiin euroihin. Suurin yksittäinen kuluerä on kuljetus, kun rakennusmateriaali pitää saada keskelle tietöntä luontoa.
Sari Alatossavan ja Inari Ylläsjärven mukaan autiotupa maksaa koosta riippuen vähintään 30 000–45 000 euroa. Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon viime vuonna tehty Aakenustunturin pieni tupa maksoi 30 000 euroa. Vielä kesken oleva Kalottireitin Saarijärven autio- ja varaustupa tulee maksamaan 90 000 euroa.