– Emme ole varautumalla varautuneet, mutta kaikenlaista kuitenkin on, miettii Päivi Vikström.
Päivi ja hänen luonto-ohjaajaksi opiskeleva puolisonsa Mikko Vikström liikkuvat luonnossa paljon, joten heillä on tukku varusteita, joilla selvitä myös alkavalle talvelle ennakoiduista sähkökatkoista ja muista mahdollisista häiriötilanteista.
Mitä kaikkea?
Ohjeiden mukaan vettä ja ruokaa pitää olla koko perheen tarpeisiin ainakin 72 tunniksi ja lisäksi puhtaita kanistereita tai kannellisia ämpäreitä. Ruoanvalmistukseen käy takka, retkikeitin, grilli, kertakäyttögrilli tai nuotio.
Vikströmien nelihenkinen perhe ottaisi veden omasta kaivostaan tai sulattaisi lumesta ja keittäisi sen. Vedensäilytysastioita heillä on matkailuvaunureissujen peruja.
Vedenpuhdistuskemikaaleja tai -suodattimia he eivät käytä luonnossakaan, vaan ovat pärjänneet keitetyllä järvi- tai jokivedellä hyvin.
Ruoanlaittoa varten Vikströmeillä on kaksi retkikeitintä, joista toinen toimii kaasulla ja toinen polttonesteellä. Kotivaraksi käyvät kuivamuona ja säilykkeet, joita reissujen peruja on koossa hyvä varasto.
Kahvinsa he keittäisivät keittimen kahvipannulla tai valmistaisivat pikakahviannospusseista, joissa on mukana myös maito ja sokeri. Rasvakahvitarvikkeet kulkevat mukana vaelluksilla. Herkkujuoma auttaa väsyyn ja energianpuutteeseen.
– Aamupala, lounas ja karkkipäivä samassa, Päivi Vikström kuvailee.
Lämpö säilyy teltassa ja makuupussissa
Lämpimiä vaatteita, lämpimiä peittoja ja makuupusseja, sanoo varautumisohje. Miltä tämä puoli näyttää?
Viime talvena pariskunta yöpyi laavulla 40:n asteen pakkasta kestävissä talvimakuupusseissa ja tarkeni oikein hyvin.
– Intin makuupussejakin järeämpää mallia, Mikko Vikström sanoo.
Varastossa on myös kesä- ja välikauden makuupusseja, joten jokaiselle perheenjäsenelle löytyisi omansa.
Foliolla vuoratut makuualustat eristävät lämpöä. Lisäksi Vikströmeillä on ilmatäytteisiä makuualustoja. Päältäpäinkään vilu ei pääsisi hevillä yllättämään.
– Vilttejä ja villasukkia on vähän liikaakin, Päivi Vikström naurahtaa.
Varautumisohjeiden mukaan vilteistä voi myös tehdä teltan pöydän ympärille ja nukkua siellä, tai pystyttää retkiteltan sisälle.
Kylmältä suojaava avaruuslakana taas on halpa ja säilyy pienessä tilassa. Sitä voi käyttää myös patjan alla.
Merinovilla on retkeilijäparin kokemuksen mukaan mukava ja lämpöinen vaatemateriaali.
Perheen omakotitalossa on päivittäin lämpiävä takka ja kaasulämmitin sekä polttopuita. Tuli syttyy tulitikuilla ja sytytyspaloilla, itse tehdyillä steariini-munakenno-sytykkeillä tai kiehisillä.
Ladattavien otsa- ja taskulamppujen lisäksi Vikströmeillä on paristoilla toimivia valoja sekä tukku kynttilöitä. Varavirtalähteitäkin on ja ne kulkevat mukana retkillä, vaikka puhelinta tuleekin käytettyä hyvin vähän.
Pärjäävätkö kaupunkieläjät?
Ajatus siitä, millaisiin poikkeustilanteisiin pitää olla varautunut, ei ole Mikko Vikströmin mukaan muuttanut heidän omaa toimintaansa juurikaan.
Hän kertoo, että reissuja varten tulee hankittua kaikenlaista, joka tätä juttua varten tehdyn inventaarion perusteella osoittautuu muissakin tilanteissa tarpeelliseksi.
Päivi Vikströmin mielestä ajatus siitä, että poikkeusoloihin pitää tosissaan varautua ja valmistautua tuntuu epämukavalta.
– Tosi pitkän aikaa pärjäisimme, hän arvioi kuitenkin kolmen vuorokauden minimiaikaa.
Huoli muista ihmisistä voisi olla suurempi.
Naapureiden kesken huolehtisimme, että kaikilla on kaikki kunnossa, Vikströmit arvelevat. He uskovat omaan ja lähipiirinsä pärjäämiseen, mutta se mietityttää, miten kaupunkieläjät selviäisivät.
Moni ei ole tottunut varastoimaan ruokaa, jos kauppa on kotikerrostalon alakerrassa, tai luottaa siihen, että kaupungissa lämpöä riittää. Sitä paitsi kerrostaloasuntoon ei usein edes mahdu paljoa ylimääräistä, pariskunta miettii.
Mikko Vikström huomauttaa, että kouluttautumallakin voi varautua. Pärjäämistaidoista voi olla ennalta arvaamatonta hyötyä vaikkapa auton hyytyessä kaukana jossain.
Kaksi pientä puutetta
Puuttuuko Vikströmien varautumispaketista siis mitään?
Sen kummempia viihdykkeitä he eivät ole varanneet, sillä jos poikkeustilanne tulee, niin vapaa-aika menee vedestä, ruoasta ja lämmöstä huolehtimiseen, he arvioivat.
Paristoilla toimiva radio on vielä etsinnässä.
Ja herkkuja ei pahan päivän mieliharmin varalle ole jemmassa, sillä niillä on taipumus kadota parempiin suihin.
Varautuminen häiriötilanteeseen
Vettä ja ruokaa koko perheen tarpeisiin ainakin 72 tunniksi.
Puhtaita kanistereita tai kannellisia ämpäreitä.
Ruoanvalmistukseen käy takka, retkikeitin, grilli, kertakäyttögrilli tai nuotio. Muista myös niitä varten tarvittavat polttopuut, hiilet, kaasu, keittimen polttoaine sekä tulitikut.
Muovipusseja ja vessapaperia.
Taskulamppu ja paristoja tai kynttilöitä.
Käteistä rahaa.
Välttämättömät lääkkeet ja hygieniatarvikkeet.
Joditabletteja.
Paristoilla toimiva radio ja paristoja.
Varavirtalähde esimerkiksi puhelimen lataamista varten.
Ensiaputarvikkeet ja alkusammutusvälineet.
Lämpimiä vaatteita.
Lämpimiä peittoja ja makuupusseja.
Vilteistä voi tehdä teltan pöydän ympärille ja nukkua siellä, tai pystyttää retkiteltan sisälle.
Ilmastointiteippiä.
Puhelin, jossa on virtaa, vara-akku tai täyteen ladattu matkalaturi.