Ve­si­hyp­py­tree­nit al­koi­vat taas Tai­val­kos­kel­la – Katso vi­deoil­ta, mistä lajissa on kyse

Taivalkosken Syvärinlammen vesihyppyriä otettiin jälleen käyttöön. Ensimmäisissä harjoituksissa oli seitsemän osallistujaa.
Taivalkosken Syvärinlammen vesihyppyriä otettiin jälleen käyttöön. Ensimmäisissä harjoituksissa oli seitsemän osallistujaa.
Kuva: Siru Väisänen

Taivalkosken Syvärinlammen rinteeseen vuonna 2018 valmistunut vesihyppyri on taas otettu jatkuvaan käyttöön muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen.

– Itse laskin tästä ensimmäisen kerran viime kesänä. Nyt olisi tarkoitus aloittaa paikalla säännölliset vesihyppyharjoitukset. Kokoonnumme tänne keskiviikkoiltaisin, mikäli vain sää sallii, kertoo 28-vuotias Arttu Schroderus hyppyrin ylätasanteella.

DHT ry:n perustaja Arttu Schroderus (kuvassa) haluaa elvyttää alamäkilajeja Taivalkoskella.
DHT ry:n perustaja Arttu Schroderus (kuvassa) haluaa elvyttää alamäkilajeja Taivalkoskella.
Kuva: Siru Väisänen

Vesihyppäämisen uuden tulemisen taustalla on Schroderuksen tänä vuonna perustama uusi yhdistys, DHT ry.

– Tarkoituksena olisi saada Taivalkoskelle enemmän alamäkilajien harrastajia eli maastopyöräilyn ja alamäkipyöräilyn (DH) harrastajia kesäisin ja laskettelulajien harrastajia talvella. Vesihyppääminen sopii hyvin lajien kesätreeneiksi, hän kertoo.

Vaikka Arttu Schroderus hyppii vesihyppyristä Taivalkoskella vasta toista kesää, ei vesihyppääminen ole silti hänelle outoa entuudestaankaan.

– Nuorena käytiin Nurmeksessa asti vesihyppäämässä. Myös Kemijärvellä on vesihyppyri. Luulen, että ne ovat muut lähimmät avoimessa käytössä olevat. Tai en tiedä, onko se Nurmeksenkaan hyppyri siellä Itä-Suomessa enää juuri toiminnassa. Eikä näitä muutenkaan Suomessa liiemmälti ole, Schroderus kertoo.

Veteen laskeutuminen näyttää hurjalta, mutta on laskeutumisena pehmeämpi kuin kovaan rinteeseen tulo.
Veteen laskeutuminen näyttää hurjalta, mutta on laskeutumisena pehmeämpi kuin kovaan rinteeseen tulo.
Kuva: Siru Väisänen

Syvärinlammen vesihyppyri on freestylevesihyppyri, eli se on perustettu palvelemaan erityisesti freestylelaskijoiden kesäharjoittelua. Märkäpuvuin, laskettelusuksin ja -monoin, kypärin ja kelluntaliivein varustetut hyppääjät laskeutuvat lumen sijasta veteen.

Hyppyrin ansiosta freestylehiihtäjien voivat jatkaa harjoitteluaan kesälläkin.

– Vesihyppyri helpottaa myös uusien temppujen opettelua, koska laskeutuminen tapahtuu veteen eikä kovassa rinteessä lumeen. Rinteessä ei välttämättä uskalla kokeilla itselle uusia hyppyjä, Schroderus kertoo.

Ensimmäisissä harjoituksissa paikalla oli seitsemän hyppääjää. Schroderus on määrään tyytyväinen, sillä se oli enemmän kuin hän etukäteen arvelikaan.

Hyppääjistä yksi, Juho Pulju, tuli Oulusta, muut olivat taivalkoskelaisia. Nuorin hyppääjistä oli kymmenvuotias.

Miltä tuntuu laskeutua täysissä varusteissaan veteen?

– Ei se tunnu sen kummemmalta kuin rinteessäkään, toteaa 13-vuotias Jetro Tyni.

Roope Kuusijärven taidonnäyte.
Roope Kuusijärven taidonnäyte.
Kuva: Siru Väisänen

Kesän ensimmäisissä harjoituksissa olleet käyttävät talvisin ahkerasti Taivalvaaran hiihtokeskuksen rinteitä. Schroderuksen mukaan lasketteluharrastus ei kuitenkaan ole mikään ehto vesihyppäämiselle.

– Jos on harrastanut laskettelua, niin se varmaan mataloittaa kynnystä tulla mukaan, mutta välttämättä tässä ei tarvita aiempaa kokemusta. Mukaan voi tulla kokeilemaan lajia, opastamme paikalla vesihyppäämisen perusteet, Schroderus kertoo.

– Mukaan voi tulla myös paikan päälle katsomaan hyppyjä ja miettiä sitten, josko myöhemmin kokeilisi itsekin.

Katso tästä videoita kesän ensimmäisistä vesihyppytreeneistä.

Video: Siru Väisänen
Video: Siru Väisänen


Video: Siru Väisänen
Ilmoita asiavirheestä