Poikkeuksellisen kirkas järvi
Kirkaslampi sijaitsee kymmenien kilometrien päässä lähimmältä maantieltä. Se on Olvassuon luonnonsuojelualueen helmi, jonne retkeilijät palaavat vuodesta toiseen.
Täällä on, huikkaa Edla Similä nähdessään sukelluslaseillaan kirkkaassa vedessä monen metrin syvyydessä ahvenen. Hän sukeltaa ja pian harppuunassa sätkii puhtaan vihreän, mustan ja valkoisen kirjava, hyvän kokoinen kala.
Siskokset Josefiina Nissilä, Armiida Similä ja Edla Similä ovat tulleet jokakesäiselle käynnilleen Utajärven Juorkunan Kirkaslammille leiriytymään, sukeltelemaan ja kalastamaan.
Kirkaslampi on todella nimensä veroinen: kirkasvetinen lampi tai pieni järvi, kummaksi sen haluaakaan määritellä.
Pinta välkehtii kirkkaasti keskipäivän auringossa, ja pohjan voi nähdä ihan selvästi laiturin päästä. Näyttää, kuin vesi olisi siinä kohdassa hyvinkin matalaa. Vettä on kuitenkin parin, kolmen metrin syvyydeltä.
Väri muuttuu syvetessään kauniin vihreäksi.
Juorkunan kylästä Kirkaslammelle on noin puolen tunnin ajomatka: ensin perinteistä hiekkatietä harvan asutuksen halki, sitten erämaisemaa ei-yleistä tietä pitkin.
Vaikka Kirkaslampi on Metsähallituksen ylläpitämä retkeilyalue, sitä luulee tulevansa melkoiseen erämaahan. Tulija vähän yllättyy, kun rannoilla on viisi henkilöautoa, kaksi pakettiautoa ja yhteensä neljä telttaa.
Oululaisten siskosten mielestä paikka on todella hieno, eikä heidän kanssaan voi olla eri mieltä.
– Täällä on kirkas vesi, paljon kalaa ja tosi rauhallista nytkin, vaikka tänään on harvinaisen paljon muita retkeilijöitä. Olemme käyneet täällä joka kesä lapsesta asti, he sanovat.
Pian alkaa kuulua myös räähätystä ja posuamista jostakin vähän kauempaa. Kaksi kuikkaa pitää elämää ainakin kymmenen minuuttia viilettäen vinhaa vauhtia pitkin lammen pintaa ja pärskien vettä ympäriinsä.
Metsäautoteitä pitkin erämaan halki autollaan Puolangan puolella Kalhamajärvellä sijaitsevalta mökiltään ovat tulleet perheensä kanssa retkeilemään oululaiset Eeva Keltakangas ja yhdeksänvuotias Junnu Marjeta. Matkaa kertyy parikymmentä kilometriä.
– Käymme täällä joka vuosi monta kertaa mökillä ollessamme. Paikka on niin erikoinen. Tällaista ei ole missään muualla, Keltakangas sanoo.
Kirkaslampi kuuluu Olvassuon suojelualueen kokonaisuuteen ja on yksi alueen tunnetuimmista retkeilykohteista. Alueella käy kesäisin joitakin tuhansia kävijöitä.
Kirkaslammen neljän kilometrin pituinen luontopolku kulkee osin vuonna 1982 perustetun Olvassuon luonnonpuiston alueella.
Veden kirkkaus johtuu alueen harju- ja hiekkamaaperästä sekä pohjavedestä.
Alueella on laavu, laituri, kuivakäymälä, luontopolku sekä lintutorni. Metsähallituksen mukaan rakenteita on kunnostettu viime vuosina. Esimerkiksi lintutornille johtava reitti uusittiin vuonna 2021.
Kirkaslammesta voi kalastaa. Onkia ja pilkkiä saa jokaisen oikeudella. Viehekalastukseen täytyy maksaa kalastuksenhoitomaksu.
Lähimmältä Utajärven ja Puolangan välistä tieltä matkaa Kirkaslammille tulee 25 kilometriä. Toiselta suunnalta Keinäsperän kautta Kuusamontieltä matkaa tulee 35 kilometriä.
Vieressä alkavan Olvassuon luonnonsuojelualueen keskellä on Saunakankaan autiotupa, johon mahtuu kymmenen henkeä. Sinne ei ole merkittyjä reittejä.
Olvassuolla on Saunakankaan autiotuvan lisäksi Sammakkosuon luontopolku, lintutorni ja Metsähallituksen ylläpitämä Sammakoisen päivätupa.
Juorkuna on tyypillinen Pohjois-Pohjanmaan maaseutukylä, jonka väki vähenee ja vanhenee. Enimmillään asukkaita oli kolmisensataa, nyt määrä on alle sata.
Kyläseuran toiminta on kuitenkin aktiivista. Seuralla on Puolangantien varressa oma talo, Havula, joka rakennettiin 1980-luvun alussa vanhan jäätyä uuden tielinjauksen alle.
Vuodesta 2023 lähtien talossa on toiminut taidekahvila, jonka näyttely koostuu paikallisten tekijöiden teoksista. Kahvila on kerännyt mukavasti väkeä, sekä kyläläisiä että satunnaisia ohikulkijoita.
– Kyllä tänä kesänä varmasti kolmisensataa ihmistä kävi. Sitä pidettiin tänä vuonna heinäkuussa viikonloppuisin, Juorkunan kyläseuran puheenjohtaja Juustila-Mikkonen kertoo.
Pihapiirin vanhaan viljankuivaamoon, joka oli toiminut varastona, tehtiin pieni kotiseutumuseo, jossa on monenlaista vanhaa esinettä, etupäässä maatalouteen liittyvää tarpeistoa.
Juustila-Mikkonen kertoo, että oli melkoinen urakka siivota kuivaamo tarpeettomasta roinasta ja lukemattomista hiirenraadoista.