Ruokasienet kiinnostavat Kuusamossa entistä enemmän. Esimerkiksi herkkutatti ei ole enää pelkästään poron ruokaa, innokas sienestäjä ja Kuusamon Marttojen sienineuvoja Outi Tervo sanoo.
– Ihmiset keräävät kotitarpeiksi ja osallistuvat sienikursseille.
Kuusamossa ongelmana on Tervon mukaan se, että porot syövät sieniä innokkaasti, joten kerääjän pitää ehtiä ajoissa pyyntipaikoille. Toinen haaste on se, että täällä kausi on lyhyempi kuin etelämpänä. Syyskuun alussa tulee usein ensimmäiset pakkaset, Tervo sanoo.
– Tatit täytyy kerätä elokuussa, jos kerää. Jos syyskuun alussa tulee pakkaset, tatit eivät kerkeä kasvaa ennen uusia pakkasöitä. Vaikka myöhemmin tulisi pitempiä lämpimämpiä jaksoja, tatit eivät nouse enää myöhemmin syksyillä.
Tattikulttuuri on vielä lapsenkengissä
Vaikka kiinnostus sieniin on kasvanut, kuusamolainen tattikulttuuri on silti pitkälti lapsenkengissä – ainakin sieni- ja marjavälitysyritys Dalla Vallen näkökulmasta.
– Tässä hillanostopisteelläkin käy porukkaa ja ne kehhuu, että voi kun on tattia, voi kun on tattia. Mie sanon, että työ vain meette sinne ja potkitte ne pitkin pittuuttaan kuin rahhaa taivaan tuuliin, sanoo yrityksen työntekijä Tapio Hummelholm.
Hän toivoo, että paikallisten asenne tatteja kohtaan muuttuisi, sillä yritys kaipaa lisää tatteja myyntiin.
Sienten poiminnasta saatava tulo on verotonta, kuten marjojen poiminnasta.
Alueellinen vaihtelu on suurta
Viime vuonna sienten ostajille myytiin koko maassa yhteensä 40 700 kiloa sieniä. Oulun ja Kainuun osuus siitä oli niin pieni, että tarkkaa lukemaa ei ilmoitettu. Vuonna 2021 tattisato taas oli valtakunnallisesti suurin kymmeneen vuoteen.
Vuotuiset vaihtelut ovat suuria myös alueiden kesken.
Esimerkiksi Oulu-Kainuun alueella kerättiin vuonna 2019 myyntiin kuluneen vuosikymmenen suurin tattisato, 53 900 kiloa. Samana vuonna Itä-Suomen alueella kerättiin myyntiin yli puolet vähemmän, 21 200 kiloa.
Viime vuonna Itä-Suomen alueella tateista maksettiin keskimäärin 2,88 euroa kilolta. Oulun ja Kainuun alueelta saadut tattimäärät olivat niin vähäiset, että hintatietoja ei julkistettu.
Tiedot perustuvat Ruokaviraston vuotuiseen Marsi-tutkimukseen, joka selvittää marjojen ja sienten kauppaa. Tutkimuksen tekee Kantar Agri.
Luvut eivät kerro kaikkea, sillä raportti ei kata kaikkea suoramyyntiä. Poimijat myyvät tuotteita suoraan kuluttajille, ravintoloille, leipomoille, suurtalouksille sekä yksityisille henkilöille, esimerkiksi turisteille. Vuoden 2022 kyselyyn vastasi 63 osto- ja myyntiyritystä.
Kuusamolainen ravintola Rukan Kuksa käyttää kymmeniä kiloja herkkutatteja vuodessa, ravintolan yrittäjä Julia Määttä kertoo. Tällä hetkellä herkkutatit on kerätty Muhokselta, missä tuttu kerääjä on ollut työssä.
– Jonkin verran ostamme tukusta myös. Jos Kuusamosta löytyy asiantunteva kerääjä, totta kai ostaisimme paikalliselta, mikäli sieniä tarvitsemme. Juuri nyt ei vielä ole selvää, paljonko herkkutateille on tänä vuonna tarvetta.
Herkkutatti
Herkkutatti on Ruokaviraston suosittelema ruokasieni.
Tunnetaan myös nimillä kivitatti, hepotatti ja karljohan.
Latinankielinen nimi on Boletus edulis.
Satokausi on heinä–lokakuussa, joskin Kuusamossa lyhyempi.
Herkkutatin nousua kannattaa seurata tarkoin, sillä madot valtaavat sen nopeasti ja pilaantumisen myötä laatu heikkenee.
Lakin leveys on 5–30 senttimetriä, jalan 5–15 senttimetriä.
Kasvaa havumetsissä, tuoreissa ja moreenipohjaisissa kangasmetsissä, metsänlaiteilla ja puistoissa hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalisilla vyöhykkeillä.
Voidaan säilöä kuivaamalla ja pakastamalla. Tuoreen herkkutatin voi syödä myös sellaisenaan.
Kaupallisesti Suomen tärkein luonnonsieni.
Yleensä määrällisesti eniten myyntiin kerätty sieni.
Huippuvuosina määrät ovat olleet huomattavan suuria, useita satoja tuhansia kiloja.
Herkkutatti on hyvä vientisieni.
Suurin osa myyntiin tulleesta sienestä viedään Etelä- ja Keski-Euroopan markkinoille, lähinnä Italiaan.
Arvostus lisääntyy vähitellen suomalaisessakin ruokapöydässä.