Rovaniemeläiset Joni Haataja, 43, Annu Tyyskänen, 42, Perttu Hietala, 41, Vesa-Pekka Jurvelin, 41, Kati Mansikkasalo-Jurvelin, 47 ja Kittilässä asuva Juuso Laitinen, 34, ovat koko ikänsä olleet armottoman kovia kestävyysurheilijoita.
Syksyllä 2023 ystävykset kokosivat seikkailu-urheilujoukkueen, päättivät lähteä mukaan SM-sarjaan ja osallistua myös kansainvälisiin kilpailuihin. Jo ensimmäinen kausi oli huikea menestys – syyskuussa Asuntoauto.eu-nimellä kilpaillut ryhmä nappasi sekasarjan Suomen mestaruuden.
– Juuri paremmin ei olisi voinut mennä, Annu Tyyskänen pohtii.
Hurja kestävyyslaji on hyvin monimuotoinen.
– Maastopyöräily, melonta ja juoksu ovat keskeisimmät lajit, joukkueen kapteeni Joni Haataja kertoo.
– Mukana on usein myös uinti ja erilaisia köysikiipeilytehtäviä. Mukana on nähty jopa purjehdusta ja ratsastusta.
Pääperiaatteena on edetä suunnistusrata eri välinein alusta loppuun kellon käydessä koko ajan. Parhaimmillaan seikkailu-urheilu on äärimmäinen kestävyyslaji. Harrastesarjojen kilpailut ovat lyhyempiä, mutta kilpasarjoissa suoritukset ulottuvat pisimmillään useamman vuorokauden mittaisiksi.
Laji on syntynyt Ranskassa. Perusajatuksena oli, että jopa triathlonin kaikki suoritukset ovat kestoltaan liian lyhyitä. Ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 2001.
– Tavallisimmin kisat ovat kestoltaan vuorokauden mittaisia, Perttu Hietala kertoo.
Vuorokausi, eli yhteensä 24 tuntia vaativaa ja raskasta urheilua rajuissa maastoissa, yön pimeydessä, kallioilla, joissa ja järvissä – kyseessä on teräsnaisten ja -miesten laji.
Joni Haatajan pisin kilpailu on kestänyt 122 tuntia eli viisi vuorokautta.
– Yhteensä tuossa kisassa nukuimme kahdeksan ja puoli tuntia, hän kertoo.
Kyseisessä kilpailussa esimerkiksi juoksua oli 235 kilometriä, pyöräilyä yli 300 kilometriä ja melontaa 120 kilometriä.
Vuorokauden kisoissa mennään lujaa.
– Käytännössä täysillä, niin lujaa kuin heikoin jaksaa, Vesa-Pekka Jurvelin kertoo.
Kansainvälisissä kilpailuissa joukkueet ovat yleensä sekasarjoja. Suomessa kilpaillaan usein naisten-, miesten- ja sekasarjoissa.
Seikkailu-urheilu on Suomessa organisoitunut virallisesti vasta hiljattain: Suomen seikkailu-urheiluliitto ry perustettiin kesällä 2023. Liitto järjestää SM-sarjan, johon viime vuonna osallistui 70 joukkuetta. Lajin suosio on tasaisessa kasvussa.
Endurance Quest Adventure Race on Euroopan laajuinen kansainvälinen kilpailu. Joukkueessa on neljä henkilöä ja vähintään yhden on oltava toista sukupuolta. Yleisin kokoonpano on kolme miestä ja yksi nainen.
Viime kesänä Asuntoauto.eu osallistui EQ-kisaan Espoossa. Tarkoitus oli mitata, miten vauhti riittää kansainvälisessä kovassa seurassa.
– Hyvin riitti. Olimme kisan nopein joukkue, ja tulimme ensimmäisen maaliin, mutta leimasimme väärällä rastilla, mikä vuoksi tipuimme tuloslistalta, Tyyskänen virnistää.
– Rastit olivat vain 200 metrin päässä toisistaan, Haataja taustoittaa.
Joukkue sai tiedon väliin jääneestä rastista kilpailun tuomaristolta viimeisellä huoltopaikalla. Siinä oli hetken hiljaista.
– Kyllä siinä muutama kirosana kajahti, Hietala muistaa.
Annu Tyyskänen korostaa joukkuehengen merkitystä.
– Tämä on tiimityöskentelyä. Kenenkään ei tarvitse näyttää muille mitään, vaan jokainen tietää, että joukkuekaverit auttavat tarvittaessa ja kantavat toisten varusteita.
Joukkueessa on tarkat roolit.
– Meidän joukkueessamme suunnistetaan yleensä kahdella suunnistajalla. Kahden tekemä virhe on huomattavasti epätodennäköisempi kuin yhden, Joni Haataja korostaa.
Suunnistaminen onkin seikkailu-urheilussa kaikista tärkeimmässä roolissa.
– On hyvin vaikea esimerkiksi ajaa pyörällä kymmenen minuutin eroa kiinni, mutta kymmenen minuutin pummi suunnistuksessa syntyy helposti, Haataja kertoo.
– Minun pahin pummini on kaksi ja puoli tuntia Sortavalassa Venäjällä, kapteeni nauraa.
Joukkue korostaa henkisten ominaisuuksien tärkeyttä.
– Jatkuvasti on pysyttävä ratkaisemaan ongelmia – väsyneenä se ei ole aina helppoa.
Ravinnon tankkaus on hyvin keskeisessä roolissa.
– Minä käytän kellon hälytystä puolen tunnin välein muistuttamaan energiatankkauksesta, jotta saan energiaa riittävästi. Jos nälän tunne nousee, on jo auttamattoman myöhäistä, Tyyskänen kertoo.
Asuntoauto.eu on huippujoukkue, mutta seikkailu-urheilu on myös tavallisen kuntoilijan tavoitettavissa.
– Kuntosarjassa pärjää vaikka ihan tavallisella pyörällä. Edes maastopyörä ei ole välttämättömyys, Vesa-Pekka Jurvelin kertoo.
Jottei laji menisi välineillä hifistelyksi, kajakit ovat aina kilpailun järjestäjän tarjoamat. Käytännössä tarvittavat varusteet ovat aktiivisella kuntoilijalla jo valmiiksi olemassa.
– Pyörän karttateline helpottaa suunnistamista, mutta senkin voi usein vuokrata kisajärjestäjältä, Tyyskänen painottaa.
Joukkueen ensi kauden tavoite on selkeä.
– Euroopan mestaruuskilpailut Savonlinnassa!
Joukkue pohtii myös maailmanmestaruuskilpailuihin lähtöä. Ne järjestetään jossain Kanadan länsirannikolla – siis kaukana.
– Ratkaisu on tehtävä muutaman viikon sisällä, Haataja kertoo.
Seikkailu-urheilussa tarkka suorituspaikka pidetään salassa, jotta ennakkoon valmistautumista ei voisi tehdä. Tarkka lähtöpaikka paljastuu usein vasta hieman ennen starttia.
– Se lisää entisestään tämän homman jännitystä, rovaniemeläisjoukkueen jäsenet virnistävät.
Seikkailu-urheilu
Kestävyyslaji, jossa edetään joukkueena.
Vaatii kovaa peruskestävyyttä ja useita erilaisia lajitaitoja.
Pitkä suunnistusrata edetään eri lajein alusta loppuun kellon käydessä.
Kilpailujen kestot vaihtelevat kolmesta tunnista jopa kymmeneen vuorokauteen.
Päälajit ovat maastopyöräily, melonta ja juoksu, jotka muodostavat valtaosan kilpailusta.
Mukana voi olla myös muita lajeja kuten uinti, purjehdus, ratsastus, rullaluistelu sekä erilaiset köysitehtävät.