Vuorijuoksussa maailman kärkikastiin kavunnut rovaniemeläinen Susanna Saapunki tekee tähän aikaan vuodesta kovaa perustyötä tulevan kauden menestystavoitteiden eteen.
Kurinalaisesta harjoittelusta ei tingitä ja päivät ilman treeniä ovat harvassa.
– Tämä on minun työtäni, jota rakastan. Mitä vanhemmaksi olen tullut, niin sitä enemmän nautin niistä tehoviikoista kun saa luukuttaa kovaa, Saapunki, 31, kuvailee.
Saapunki tunnettiin jo hiihtourallaan tinkimättömänä harjoittelijana. Samalla asenteella on jatkunut vuonna 2021 alkanut taival vuorijuoksijana.
Saapunki asuu nyt kolmatta talvea puolisonsa Ville Miettusen kanssa Italian Bormion maisemissa 1400 metrin korkeudella. Korkea ilmanala ja vaihtelevat vuoristomaastot tarjoavat ihanteelliset harjoitusolosuhteet.
Määräharjoituskaudella Saapungilla on lepopäivä kerran kahdessa viikossa.
Tehojaksolla lepopäivä on kerran viikossa. Harjoituksia on pääsääntöisesti kahdesti päivässä.
Saapunki korostaa, että määräharjoittelu on vuorijuoksussa kaiken perusta.
– Vuorijuoksijan pitää pystyä juoksemaan jyrkkiin ylämäkiin kovaa vauhtia ilman, että lihas väsyy tai elimistöön kertyy maitohappoa. Määräjakson tavoite on nostaa aerobinen kynnys mahdollisimman korkealle sykkeelle ja juoksuvauhdille.
Vuorijuoksijan harjoittelun peruselementit ovat samat kuin rata- tai maantiejuoksijoilla.
– Tehoharjoitteluvaiheessa tulee tietysti enemmän mäkijuoksua.
Lisää kisastartteja luvassa
Saapungille on tällä harjoituskaudella luvassa aiempaa enemmän kilpastartteja, kun hän liittyi italialaisseura US Malonnoon.
– Pääsen tämän myötä osallistumaan Italian mestaruuskisoihin maantiellä, maastossa ja vuorijuoksussa. Kalenteriin tulee arvokisojen ja maailmancupin oheen hyviä startteja ilman ylimääräistä matkustelua.
Malonno sijaitsee Bormiosta puolentoista tunnin ajomatkan päässä vuoriston toisella puolella.
– Muistakin italialaisseuroista on tullut jo aiemmin kyselyjä liittyä heidän riveihinsä. Päädyin valitsemaan US Malonnon siksi, että sen taustahenkilöinä on useita tuttuja ihmisiä. Se on yleisseura, jossa pääpaino on nimenomaan vuorijuoksussa.
Valinnassa painoi myös taloudellinen puoli, sillä seuralta tulee merkittävää valmennustukea.
Saapunki kilpaili seuran riveissä jo ensimmäisen kerran tämän kuun alussa, ja hän voitti Bresciassa juostun 7,5 kilometrin maastojuoksukisan.
Huononakin päivänä tavoitteena palkintopalli
Saapungin kilpailukalenterissa seuraava maastokisa on helmikuun lopulla. Maaliskuussa ohjelmassa on korkeanpaikan leiri, huhtikuussa ainakin maantiekymppi ja toukokuun alussa Italian vuorijuoksun mestaruuskisat.
EM-mitalijahdissa Saapunki on vuorijuoksussa toukokuun lopulla Portugalissa.
Vuorijuoksun maailmancup alkaa kesäkuussa kahden kilpailun merkeissä USA:sta. Ne Saapunki jättää väliin ja kilpailee ensimmäisen kerran maailmancupissa 7. heinäkuuta Itävallassa.
Maailmancupissa on kaikkiaan 13 osakilpailua, joista juoksijoiden yhdeksän parasta kisaa lasketaan cupin kokonaiskilpailun loppupisteisiin.
Saapunki teki viime kaudella vuorijuoksuhistoriaa voittamalla ensimmäisenä suomalaisena maailmancupin osakilpailun. Hän oli kauden aikana neljästi palkintopallilla.
Maailmancupin kokonaiskisassa Saapunki oli seitsemäs. Rovaniemeläisen MM-kisat päättyivät pettymykseen, kun hän joutui sairastumisen takia keskeyttämään avauskisan eikä enää startannut toiselle matkalle.
– Tulevalla kaudella tähtäimessä on olla maailmancupin kokonaiskisassa kärkikolmikossa. Tavoitteena on myös saada perustaso sellaiseksi, että huonompanakin päivänä pystyisi taistelemaan palkintopallisijoituksesta.
Saapunki laskee, että jokaisella osa-alueella on vielä varaa parantaa.
– Ylämäkijuoksu on se oma vahvuus, afrikkalaiset juoksevat napsun verran kovempaa tasaisella. Maasto- ja maantiekisoista on haettu juuri sitä, että saadaan perusvauhti riittävän korkealle tasolle.
Mutajuoksulle revanssi
Saapunki on ammattilaisurheilija, mutta hänen voi hyvällä syyllä sanoa panostavan vuorijuoksuun rakkaudesta lajiin.
Pankkitili ei lajissa nimittäin liho isoilla summilla menestyksenkään myötä.
Saapungin mukaan maailmancupin osakilpailun voittopotti on järjestäjien satsauksesta riippuen 1000–3000 euroa. Cupin kokonaisvoitosta palkitaan 5000 eurolla.
– Kyllä se on pitkälti henkilökohtaisista sponsoreista kiinni, että pystyy tekemään tätä täysipäiväisesti, Saapunki myöntää.
Pudasjärven Urheilijoita Suomessa edustava Saapunki ylsi viime keväänä SM-maastoissa hopealle. Hän pääsi myös edustamaan Suomea joulukuussa Brysselin EM-maastoissa.
SM-maastot eivät tänä keväänä sovi Saapungin ohjelmaan. EM-maastoihin hän lähtisi kuitenkin mielellään revanssihengessä.
– Brysselissä oli sellaiset mutaolosuhteet, joissa minulla ei riittänyt taitoa juosta kovaa (sijoitus 42.). Tekeminen ei ollut sen hetken kunnon mukaista. Haluaisin palata niihin kisoihin paljon kovemman suorituksen merkeissä.
Kun EM-kisat järjestetään ensi joulukuussa Turkin Antalyassa, niin on lupa odottaa kuivempia kelejä.
Susanna Saapungin harjoittelu määräviikolla
Maanantai: aamupäivä: juoksu 16 km tasaisella (keskivauhti 4.30 min/km, nousua 150 metriä).
Tiistai: ap: juoksu 20 km vuorilla (6.30/1012 m), ip: juoksu 9 km tasaisella (4.50/75 m) + lihashuolto.
Keskiviikko: ap: juoksu 14 km nouseva vauhti (4.30, 4.15, 4.00 /150 m), ip: juoksu 15 km vuorilla (5,45/510 m).
Torstai: ap: juoksu 30 km nouseva vauhti (4.30, 4.20, 4.00/250 m), ip: kuntopyörää tunti + hieronta.
Perjantai: ap: juoksu 10 km (5.00/50 m), ip: voimaharjoitus (keskivartalo–lantio) salilla tunti.
Lauantai: ap: skimohiihto (ski mounteering) vuorilla 4 tuntia (30 km, nousu 2250 m, korkeus 2100-3300 m), ip: juoksu 6 km (5.00) + lihashuolto.
Sunnuntai: ap: juoksu 20 km vuorilla (6.30/995 m).
Yhteenveto: kokonaisaika 18 tuntia, 12 harjoitusta, juoksua 140 km, hiihtoa 30 km, nousua 5440 m. Kaikki harjoitukset toteutettiin peruskestävyysalueella.