Ruot­sis­sa ih­me­tel­lään jo kol­mea­tois­ta kuo­le­maa tun­tu­reil­la – Suomen Lapissa on pe­las­tet­tu helteen uu­vut­ta­mia ret­kei­li­jöi­tä

Pohjois-Ruotsin suosituilla retkeilualueilla on menetetty tänä vuonna poikkeuksellisen paljon ihmishenkiä. Yhteistä tekijää kuolemantapauksien taustalta ei tunnu löytyvän.

Useat Ruotsin tunturikuolemista ovat sattuneet retkeilijöiden suosimissa Kebnekaisen maisemissa. Italialainen pariskunta viivähti pari vuotta sitten Kungsledenillä.
Useat Ruotsin tunturikuolemista ovat sattuneet retkeilijöiden suosimissa Kebnekaisen maisemissa. Italialainen pariskunta viivähti pari vuotta sitten Kungsledenillä.
Kuva: Päivi Mattila / arkisto

Ruotsin tuntureilla on kuollut tänä vuonna jo kolmetoista ihmistä erilaisissa retkeilyonnettomuuksissa ja muissa tapaturmissa.

Suurin osa kuolemista on sattunut Ruotsin Lapissa, ja menehtyneiden joukossa on tiettävästi ainakin yksi suomalainen.

Tuorein kuolemantapaus sattui toissa viikonloppuna, kun kuusikymppinen saksalaismies putosi vuorivaelluksella kalliolta. Onnettomuus sattui Torniojärven maisemissa Kårsavaggessa.

Onnettomuustilastot saattavat rumentua seuraavaksi viime viikon tapauksella, jossa kuoli 80-vuotias nainen. Hän katosi keskiviikkona mökiltä Jokkmokista ja löytyi useiden päivien etsintöjen jälkeen sunnuntaina kuolleena maastosta. Viranomaiset tutkivat yhä, oliko kuoleman taustalla jokin onnettomuus.

Vuoden ensimmäinen kuolemantapaus kirjattiin tammikuulle, kun moottorikelkkailija putosi kallionkielekkeeltä Torniojärven lähellä Björklidenissä.

Etelä-Ruotsin Åressa kuoli puolestaan muutaman viikon välein kaksi laskettelijaa. Toinen törmäsi puuhun ja toinen kuoli laskiessaan rinteiden ulkopuolella.

Suurinta huomiota Ruotsissa ovat saaneet helmikuun telttakuolemat. Kebnekaisella kaksi miestä kuoli häkämyrkytykseen telttaansa, ja kolme päivää myöhemmin nainen kuoli vastaavissa olosuhteissa Tänndalenissa.

Maaliskuussa Abiskon kansallispuistossa Kiirunassa jäi kohtalokkaasti lumivyöryn alle kaksi italialaista hiihtoturistia. Italialaiset oli viety rinteeseen helikopterilla, joka jäi myös vyöryn alle. Matkailijoiden mukana ollut opas selvisi vyörystä hengissä.

Huhtikuussa Kebnekaisella kaksi miestä kuoli pudottuaan yli sata metriä. Miehet olivat keräämässä pois vuorihiihtotapahtumaa varten kiinnitettyjä köysiä.

Muutamaa päivää myöhemmin Pohjois-Ruotsin Sorselessa mies kuoli moottorikelkan alle jäätyään ja toinen hukkui Storumanissa.

Kesäkuussa noin 50-vuotias mies kuoli Idressä mönkijän kaaduttua, mutta mukana ollut teini-ikäinen poika selvisi ilman vakavia vammoja.

Onnettomuuksien riskejä kasvattaa tuntureilla se, ettei matkapuhelinverkko ylety kaikkialle maastoon. Esimerkiksi Kungsledenin pohjoispäässä vaeltajat voivat joutua puhelinmottiin.
Onnettomuuksien riskejä kasvattaa tuntureilla se, ettei matkapuhelinverkko ylety kaikkialle maastoon. Esimerkiksi Kungsledenin pohjoispäässä vaeltajat voivat joutua puhelinmottiin.
Kuva: Päivi Mattila / arkisto

Tunturikuolemat ovat saaneet viime viikkoina huomiota ruotsalaislehdistössä, mutta niiden taustalta ei näytä löytyvän mitään yksittäistä selitystä.

Tiedossa on, että Pohjois-Ruotsin tuntureiden suosio retkeilijöiden piirissä on kasvanut.

– Lisääntyvä ihmismäärä tarkoittaa yleensä onnettomuuksien lisääntymistä, arvioi Per-Olov Wikberg tällä viikolla SVT:n haastattelussa.

Wikberg työskentelee Ruotsin luonnonsuojeluviraston alaisuudessa olevassa vuoriturvallisuusneuvostossa.

Kokemattomia vaeltajia ja retkeilijöitä varoitellaan usein tuntureiden olosuhteista. Varsinkin Pohjois-Ruotsin tuntureille on hakeutunut lisääntyvästi myös ulkomaalaisia turisteja. Viime aikojen kuolemantapaukset eivät kuitenkaan näyttäisi painottuvan kokemattomaan väkeen.

Vaativat olosuhteet selittänevät kuolemia ainakin osittain. Esimerkiksi Kårsavaggessa kuolleen saksalaisen epäillään liikkuneen merkittyjen reittien ulkopuolella.

– Tällä alueella täytyy olla aina varovainen, varoitti lähettyvillä sijaitsevan Abiskon tunturiaseman johtaja Marit Sarri NSD-lehdessä.

Sarrin mukaan matkailijoita houkuttaa Pohjois-Ruotsin tuntureiden huikaisevan kaunis luonto. Hänen mukaansa maasto ja alueen turvallisuustilanne ovat hyviä, kunhan matkailijat malttavat pysyä reiteillä.

Helle uuvuttaa nyt retkeilijöitä Lapissa
Henripekka Kallio

Suomen Lapissa maastossa liikkujia joudutaan auttamaan jatkuvasti, mutta ongelmien määrä ei ole ainakaan merkittävästi kasvanut.

– Meillä ei ole tämmöistä selkeää piikkiä havaittavissa kuin Ruotsissa, sanoo pelastuspäällikkö Harri Paldanius Lapin pelastuslaitokselta.

Kuolemantapauksia sattuu Suomessakin silloin tällöin maastossa esimerkiksi laskettelijoiden ja moottorikelkkailijoiden piirissä, mutta retkeilijöiden kuolemat ovat harvinaisia varsinkin Ruotsin tuoreisiin lukuihin verrattuna.

Maastopalojen takia täystyöllistetty Lapin pelastuslaitos on silti tälläkin viikolla joutunut noutamaan puolenkymmentä retkeilijää maastosta.

– Nyt on poikkeavana tekijänä ollut tämä pitkä hellejakso, joka on aiheuttanut lämpöuupumisia. Yritin juuri Yle Saamen uutisten kautta varoitella asiasta, Paldanius kertoo.

Retkeilijät ovat yrittäneet taittaa helteessä liian pitkiä taipaleita kerralla.

– Siellä on tullut nestehukkaa ja sellaista, että on uuvuttu ja ruvettu oksentelemaan, eli lämpöuupumisen oireita, Paldanius kertoo.

Lapissakin ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on kasvanut, mutta Paldaniuksen näppituntuman mukaan pulassa olevat retkeilijät ovat pääsääntöisesti kotimaisia retkeilijöitä.

Tänä kesänä vatsatautiepidemia kiusasi retkeilijöitä Saariselällä. Ongelma herätti huomiota myös toissa keväänä, kun Saariselältä piti evakuoida yli 20 ihmistä maastosta vatsataudin vuoksi.

Ilmoita asiavirheestä