Rovaniemen Ounasvaaralla on vuosien ja vuosikymmenten saatossa suunniteltu vaikka sun mitä. On visioitu luolia, gondoleja, hiihtoputkia ja uimahalleja. Helmikuussa maakuntalehti Lapin Kansa pyysi paikallisia kertomaan mielipiteensä siitä, mitä he Ounasvaaraltaan haluavat, mikä heidän visionsa on.
Kyse oli avoimesta kysymyksestä. Maaliskuun loppuun mennessä vastauksia kyselyyn oli tullut jo liki 400.
Suurin osa vastaajista halusi joko säilyttää Ounasvaaran sellaisena kuin se nyt jo on, sallisi pienimuotoisen rakentamisen vain sinne, jossa sitä jo on tai suojelisi Ounasvaaran kokonaan. Muutamassa vastauksessa vaaran rinteille toivottiin tosin myös lisää rakentamista, loma-asuntomessuja, uusia rivi- ja pientaloalueita ja yhdessä jopa tuulivoimaloita.
Suurin osa vastauksista peräänkuulutti silti yhtä asiaa: olisi parempi kehittää ja ennen kaikkea päivittää jo olemassa olevia reittejä ja palveluita ennen kuin vaaralle edes visioidaan yhtikäs mitään muuta.
Lähiluontohelmi ei kaipaa muutosta
"Ounasvaara on täydellinen sellaisena kuin se on – muutosta toivoisin ainoastaan paikallisten päättäjien, matkailunedistäjien ja liike-elämän edustajien asenteisiin. Pitää tunnistaa se hyvä, mitä meillä jo on. Pitää säilyttää, varjella ja arvostaa sitä mielettömän hienoa luontoa, jota Ounasvaaralla vielä on jäljellä."
"Aika on ajanut ohi loputtomasta luonnon hyödyntämisen ajatuksesta. Ounasvaaralla on jo riittävästi ihmisen jälkiä. Olisi suojeltava se mikä voidaan. Ounasvaara on Rovaniemen aarre, säilytetään se sellaisena."
"Ounasvaara on visiossani suojeltu lähiluontohelmi, josta ei tarvitsisi nykyisestä muuttaa oikeastaan mitään – sieltä kun löytyy jo kaikki. Ounasvaaralta löytyy niin paikalliselle kuin turistillekin pala sitä aitoa Lappia: hiljaisuutta, rauhaa, jylhää aarniometsää sekä puhdasta luontoa 10 minuutin kävelymatkan päässä kaupungista. Ounasvaaralla pääsee juoksemaan portaita, hurjastelemaan fatbikella, laskettelemaan, frisbeegolfaamaan, hiihtämään, joogaamaan huipulla, tulistelemaan. Ounasvaaralla on ollut tapahtumia, urheilukilpailuja ja taidenäyttelyitä luonnon helmassa, ja tästä kaikesta humusta huolimatta, sieltä voi löytää vaaran toiselta puolelta rauhan tyyssijoja, polkuja joissa kukaan ei tule vastaan ja pölyttyneet ajatukset saa tuuletusta parantavan luonnon keskellä."
"Ounasvaaran alue on luonnoltaan Rovaniemen yksi helmi ja sen arvon soisi päättäjienkin ymmärtävän. Meillä ei ole kaupunkipuistoja (melkein viimeisetkin viheralueet ja metsälöt tuhottu), mutta meillä on aivan kaupungin kupeessa oleva monipuolinen ja luonnoltaan rikas Ounasvaara paikallisten ja käypäläisten käyttöön. Ounasvaara tulee säästää hakkuilta paitsi jos kyseessä on T2 tai joissain tapauksissa T3-kehitysluokan metsää tai jos kyseessä on hyvin perusteltu paikallinen maisemanäköalan avaus. Vanhoja puita ja metsiköitä pienilmastoineen ja lajistoineen ei saada vuosissa eikä muutamassa vuosikymmenessäkään takaisin, kun ne uhrataan taloudelle. Ounasvaara kuuluu kansalaisten virkistyskäyttöön eikä rakennuskantaa tule laajentaa nykyisestä. Kuunnelkaa tutkijoita, jotka ovat perehtyneet alueen luontoarvoihin. Alueella elää ja pesii useita uhanalaisia ja vaarantuneita lajeja, joiden elinolojen turvaamisen luulisi viimeistään nyt menevän jokaisen ymmärrykseen. Rakennettavia alueita löytyy muualtakin, Ounasvaaraa ei tarvitse käyttää siihen. Nimimerkki "paljasjalkainen monessa polvessa"
"Vaara jo nyt täynnä rakennuksia ja moottoritien levyiseksi levennettyjä latupohjia. Visioni on, että ei enää yhtään ainutta rakennusta tai isoja hakkuita Ounasvaaralle. Lähiliikunta metsään käy kohta mahdottomaksi, ei kaikilla ole autoa lähteä etäämmälle retkeilemään. Ounasvaara tulee jättää nyt viimeistään kaikelta rakentamiselta rauhaan!"
Ounasvaara kaupungin näkökulmasta
Yleis- ja asemakaava: Tällä hetkellä Ounasvaaran lakialueen asemakaavatyö on käynnissä. Kaava mahdollistaisi matkailurakentamisen vaaran laelle, pääasiassa yksityisten maanomistajien maille. Seuraavaksi asemakaava valmistellaan kuulutettavaksi vireille.
Myös laajemmin Rovaniemen maankäyttöä koskeva yleiskaavatyö on tarkoitus aloittaa tänä vuonna. Kaavan ohjelmointi ja taustaselvitysten kokoaminen on paraikaa menossa. Yleiskaavan käynnistämisestä vireilletulopäätöksen tekee kaupunginhallitus.
Kaavaprosessien tarkempi aikataulu esitetään vireilletulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
Rovaniemen kaupunkistrategiassa vuodelle 2025 Ounasvaaran alueen kehittäminen liikunta-, hyvinvointi- ja matkailukeskittymäksi on nimetty yksi strategian keskeisimmistä kaupungin elinvoimaisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Strategian mukaan Ounasvaaran ympärille kehittyy uudenlaista liikunta- ja hyvinvointimatkailua, joka kiinnostaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Vaaraa on tarkoitus kehittää Olympic Training Center Rovaniemi -kärjellä ottaen huomioon alueelle tarvittavat monipuoliset virkistyspalvelut sekä kaupungin asukkaille että matkailijoille.
Alueen majoituskapasiteettia halutaan lisätä sekä virkistysmahdollisuuksia kehittää myös golfkentän ympäristössä.
Lisää rakentamista
"Sinne voisi rakentaa hienon kaupunginosan. Omistusasuntoja niille, joille on varaa ostaa. Ei se missään luonnontilassa ole nytkään ja hiihtäjät kyllä sinne mahtuu."
"Ounasvaara ei ole pyhä paikka, vaan jalostettava kaiken kansan olohuone. Luonto on osa kaupunkikuvaa, jonka saavutettavuutta asukkaille ja matkailijoille voi järkevästi rakentaa. Alue on jo pitkälle rakennettu, mutta ei ole mahdotonta tehdä alueesta viihtyisä " kaupunginosa" ,jonne mahtuu muutama tyylikäs mökkikin. Kun kuljet lakialueelta metsään, olet oikeassa erämaassa joka jatkuu kauas. Väljä tyylikäs rakentaminen sopii."
"Ounasvaaran päälle pitää rakentaa luksusmökkejä noin 10 hehtaarin alueelle. Alaosaan Ounasrinteen suunnassa kaksi katua omakotialueeksi. Pistetaloista kolme katua hyppyrimäen suuntaan. Kaupungille kymmenien miljoonien tulot. Urheiluopiston viereen pitää rakentaa uimahalli valmiiksi suunnitellulle alueelle."
"Suunniteltu mökkikyläalue ei näy juuri mihinkään ja on pientä männikköä kasvavaa kuivaa kangasta. Ehdottomasti pitää rakentaa."
Tuulivoimaloita?
"Ounasvaaraan sopisivat hyvin ensimmäiset tuulivoimalat."
"Ehdottomasti lisää vuokrattavia mökkejä tai rivitaloja Ounasvaaralle. Alueella riittää tilaa kaikille, luontoa on myös kauempana kuin vaaran huipulla. Sitä riittää Sierijärvelle asti, ja vielä kauemmaksikin, kunhan sitä ei pilata tuulimyllyillä."
Mikä on Ounasvaara Master Plan?
Ounasvaara Master Plan julkaistiin tammikuussa 2022. Sen pohjana on voimassa oleva kaupunkistrategia.
Suunnitelma sisältää kolme kokonaisuutta:
1. Arctic Central Park. Urheilun ja kulttuurin monitoimitalue, jossa on tekemistä ympäri vuoden. Sijoittuu hiihtokeskuksen alueelle ja läheisyyteen (esimerkiksi ympärivuotinen talvilajien harrastuspaikka, golf-puisto, maauimala sekä majoitusta).
2. Smart Sports. Urheilu-, liikunta- ja koulutuskeskittymä, sijaitsee Santasportin ympäristössä.
3. Tree-top-trail. Maisemallinen, noin 1,5 kilometrin mittainen elämysreitti.
Master Planissa kyse on kaupungin mukaan puhtaasti ideapaperista, eikä mitään sen sisältämistä ideoista ole päätetty vielä toteuttaa.
Hankkeiden eteneminen vaatii kaupungin poliittisten elinten päätökset, joita ei ole tehty ja joiden valmistelua ei ole vielä aloitettu.
Onko vaara matkailijoille vai paikallisille?
"Rovaniemi on jo tuhonnut sen kaupungin, johon olen syntynyt ja jossa kasvanut. Se tunneside, mikä on pitänyt minut kotikaupungissa, on pois. Mitään kiinnekohtia ei enää ole! Ei voi muistella, että tuossa minä kävin kouluni jne. Ja tuhoaminen vain jatkuu!! Kaupunki on kolkko ja kylmä. Puut/puistot hävitetty! Ounasvaaran luonto on ainutlaatuinen. Sitä ei saa tuhota, eikä rakentaa lisää! Se pitää säilyttää juuri sellaisenaan. Mökkikyliä jne. on turisteille tarpeeksi. Pitää jo ruveta ajattelemaan meitäkin, kaupungin omia asukkaita, jotka elämme täällä 24/7."
"Ounasvaara on kävelyetäisyyden päässä oleva kaupunkierämaa. Sellaisena se tulee myös aina säilyttää. Ounasvaara on paitsi arkiliikkujien ja kaikkien luontokohde myös ammattiurheilun koti Rovaniemellä. Siinä suhteessa myös sen kansainvälistä asemaa tulee vahvistaa korjaamalla jo olemassa olevia puitteita ja tiivistämällä muttei laajentamalla stadionin ja liikuntahallien alueen eri lajeja palvelevia puitteita. Ounasvaaralle voisi harkita myös sekä matkailijoita että urheilijoita palvelevia uusia majoitustiloja liikuntahallien ja stadionin välittömään läheisyyteen. Ounasvaaran laelle ei tule kaavoittaa tai rakentaa mitään uusia rakennelmia saati majoitustiloja. Ei varsinkaan jos niiden tarkoitus on – kuten siltä nyt näyttää – vain rajatun ryhmän, varakkaan turistin rahastamisessa."
"Ounasvaara pitää säilyttää lähivirkistysalueena. Mitään rakenteita ei saa tehdä niin, että ne näkyvät kaukomaisemassa. Vaaran tulee olla metsää. Siellä on marjoja, sieniä, polkuja, latuja, eläimiä, lintuja, arvokkaita vanhoja puita, lahopuuta ja elinympäristöä monille lajeille. Ounasvaara on kiinteä osa asukkaitten kulttuurimaisemaa ja -perintöä ja korvaamaton alue luonnonhistoriaa muinaisrannalla. Ei mökkikylää, ei huvipuistoa, ei hotellia, ei laajenneta laskettelukeskusta, luonto riittää ihmiselle ja eläimille se on korvaamaton elinehto."
"Vanhat metsät suojellaan, koska ne tekevät Ounasvaarasta sen, mitä se on. Luonto kehittää itse itseään, mikä on ihmisillekin helpointa ja palkitsevinta. Sulan maan aikaan pyöräilyä ja kävelyä ohjataan reiteille, jotta kuluminen vähenee. Hotelli rempataan paremman näköiseksi. Ei laajenneta liikuntareittejä eikä mökki/hotellialuetta ainakaan vaaran laen tuntumassa. Matkailurakentamista mahtuu esim. Kemijoen rantaan ja keskustaan, joista on vaaralle lyhyt matka. Kaiken kaikkiaan kehittäminen tuodaan 2000-luvulle, jolloin yksipuolisten taloudellisten arvojen rinnalla huomioidaan kestävämmät arvot. Kehittäminen ei tarkoita samaa kuin rakentaminen, vaan se tarkoittaa jonkin muuttamista paremmaksi."
"Luontopolkuja, hiihtolatuja, maastopyöräily reittejä, kiintorasteja. Mökkikylä siihen mihin se on jo suunniteltu. Kaikki muu vanhan metsän osuus Ounasvaarasta säilytetään kaikelta rakentamiselta. Väiskin laavulta Sierijärvelle päin metsätalous ja virkistyskäyttöön, merkataan lisää polkuja ja pitkospuut Jäskönlammen rantaan ja Jääskönaavalle. Toramojärven pohjoispuolelle kaavoitetaan mökkitontteja tai matkailukäyttöön. Toramojärven ympäri pitkospuut, Toramojärvestä monipuolinen virkistyskalastus järvi. Ounasvaaran alle louhittava kallioluolasto, jonne palveluita sekä urheilu ja juoksuratoja. Luolastoon modernit turvalliset väestösuojat."
Mallia muista kaupungeista
"Oma visioni Ounasvaarasta on, että se olisi Rovaniemen "Puijo, Pyynikinharju, Harju tai Keskuspuisto", mutta ei koskaan niin ahtaasti rakennusten ympäröimänä kuin näissä Kuopion, Tampereen, Jyväskylän ja Helsingin vertailukohteissa. Ounasvaaralta puuttuu se kaupunkilaisten oma käyntikohde, hyvä kahvila tai Ounasvaaran maja, joka olisi maankuulu leipomuksistaan tai vaikka lohikeitostaan tai poronkäristyksestä. - - - Nyt Ounasvaaraa ei mainosteta eikä kaupunki siihen panosta itsessään sellaisena jo loistavana Ounasvaarana kuin se jo on, vaan tuntuu, että sitä väheksytään, ja halutaan kehittää vain yritysten ja matkailijoiden majoitustoiminnan ehdolla. Mutta onko esim. Puijolla, Pyynikinharjulla, Harjulla ja Keskuspuistossa matkailutoimintaa? Ei, alueet on kehitetty luonto, ulkoliikunta ja kaupungin omat toiminnot ja asukkaat edellä ja se on hyvä se."
"Oukku on monien toimintojen kehityskeskus: Liikunta/urheilu, virkistely, matkailu. Se on pysyvä, elävä mutta myös kehittyvä luonnollinen lähiö. Erämaata riittää Väiskin laavun takana. Kaukoreitti Oukulta lähivaaroille, jopa Korouomalle. Pieniä levähdyspaikkoja reittien varrelle. Erityisreittejä, joiden alkupiste esim. OH:n majan parkkipaikalta: geologinen polku, historiapolku, sydänpolku, luupolku, aineenvaihduntapolku. Sodanaikainen historia ja sen paikat ja tarinat nostettava esiin. Oukulla paljon luonnossa vielä näkyviä kohtia, mm. bunkkeri. On myös henkilöitä, jotka osaavat kertoa, missä mikäkin rakennus, kasarmi, toimintakeskus sijaitsivat. On tuotteistamista vailla olevaa elävää historiaa, josta on myös joi tehty kirja Parakkeja ja piikkilankaa.
Suomalainen keksintö Nordic walking leviää maailmalla. Euroopassakin yli 15 miljoonaa harrastajaa. Oukulle olisi helppo merkitä eri vaikeustason sauvakävelyreittejä (sininen, vihreä, punainen ja musta). NW-reitit ulkomailla vetovoimaisia turismin kohteita. Miksei meillä?
Maisemallista arvoa lisättävä. Vaaran kaukomaisemaa tulisi avata ainakin sektoriraivauksella. Historiallisen kärrytien kivisilta kunnostettava. Peräisin 1800-luvulta.
Ulkoilmanäyttämö Ylihannun piirustusten perusteella. Pulkkamäkiä eri pituuksineen. Hiihtostadion kuntoon. Sinne pysyvät huoltotilat, ettei vuosittain tarvitse tuhlata euroja tilapäisratkaisuihin. Suurmäen perusparantaminen. Ylämäen vauhti riittää, alamäkeä pidennettävä syventämällä alastuloaluetta. Silloin se olisi hyvä myös isoille konserteille., vaikkapa Simerock. Vrt. Innsbruck, jossa on paljon konsertteja.
Ylämäen huipulle maisemakahvila vrt. Lahti. 50 m altaalla varustettu vesiliikuntakeskus opiston viereen. Mahdollistaa monipuolisen käytön, kun esim. Oukulla liikkuessa voi tulla saunaan ja uimaan. Nyt jo on investoitu ja suunnitelma valmiina. Ensilumen latuun uusajattelu. Hiihtolatu vaaran sisään. Olisi aina valmiina ja taattu turismin vetonaula."
Entä mitä kaupunki, matkailu, luonnonsuojelutaho ja urheiluväki haluavat Ounasvaaralta?
Mitä yhteistä on toimitusjohtajan ja luonnonsuojelijan unelmien Ounasvaaralla?
Lue myös nämä Ounasvaarasta kertovat jutut:
Ounasvaara puhututtaa, sillä se on kaikkien ja ei-kenenkään (paitsi toki niiden muutamien, jotka oikeasti siellä maata omistavat).
Lapin Kansan kyselyssä rovaniemeläiset kutsuivat Ounasvaaraa kaupunkilaisten yhteiseksi olohuoneeksi.
Myös Ounasvaarasta vuosien mittaan tehdyissä erilaisissa kaupungin asiakirjoissa puhutaan yleisestä edusta. Mutta mikä se yleinen etu on ja miten se määritellään?
Ounasvaara-suunnitelmia tutkiessa törmäsin Annukka Jarkon muutama vuosi sitten tekemään Pro Gradu-työhön. Jarkko tutki graduaan varten kaupungin pöytäkirjoja useamman vuoden ajalta ja sitä, miten "yleinen etu" käsitettiin Ounasvaaran matkailusuunnittelua ja -politiikka koskevissa päätöksenteon asiakirjoissa. Ongelma oli, että vaikka päätöksenteossa puhuttiin yleisestä edusta, sitä ei juuri määritelty. Vahvimmin yleisen edun näkökulma tuli esille taloudellisissa kriteereissä. Kaupunkilaiset itse sen sijaan jäivät asiakirjoissa ja yleisen edun määrittelyissä syrjään.
Olohuoneitakin on toki erilaisia, mutta yleensä se on tila, jossa kaikilla on mukavaa. Mutta kenen ehdoilla se mukavuus ja yleinen etu määritellään? Parhaimmillaan isoon Ounasvaara-olkkariin mahtuvat sovussa sohvalle kaikki talon asukkaat – kuukkelit ja ketut mukaan lukien. Mutta kuka päättää, kenen ohjelmia telkkarista katsotaan?