Alussa  oli pelkkä polku

1900-luvun alussa Ounasvaaran Juhannuskalliolle vienyt polku ei ole enää näkyvissä.  Kuva: Tuntematon. 

Rovaniemen Ounasvaarasta on tehty lukuisia suunnitelmia. Harva hieno visio on toteutunut.

Teksti: Armi Auvinen Kuvat: Lapin Kansan ja Museoviraston arkistot

Jutussa kerrotaan, miten Ounasvaara on muuttunut 1900-luvun alusta. Vaaran kehittämiseksi on tehty ainakin 11 visiota.  Yksi asia pysyy: kaupunkilaiset ovat suunnanneet vaaralle hiihtämään ja retkeilemään ennen ja nyt.

1900-luvun alussa rovaniemeläisiä houkuttaa vaaralle Juhannuskallio. Kesällä sinne johtaa leveä polku, talvella vaaralle hiihdetään. Kaupunkilaiset hakevat tarvepuita Ounasvaaran metsistä.

Retkeilyä maisemapaikoille

Yllä: Juhannuksenviettäjiä 1910-luvulla. Alla: Rovaniemen yhteiskoulun tyttöjä hiihtämässä Ounasvaaralla vuonna 1913. Kuvat: Lapin maakuntamuseo.

Ensimmäiset suuret hiihtokilpailut  eli piirinmestaruuskisat järjestetään Ounasvaaran kupeessa vuonna 1922.  Viisi vuotta myöhemmin Ounasvaaran  talvikisat järjestetään ensimmäistä  kertaa vaaran laella suojeluskunnan  rakentaman ampumapaviljongin  edustalla.

 Nykyisin Paviljonki tunnetaan Ounasvaaran hiihtoseuran Punaisena tupana.

Vastavalmistunut Paviljonki vuonna 1928. Kuva: Tuntematon

Ounasvaaran ensimmäisen pujottelurinteen rakentavat saksalaissotilaat vuonna 1942.  Ensimmäiset kisat rinteellä pidetään 26.3.1943 Ounasvaaran 15. talvikisojen yhteydessä.  Ensimmäisissä kilpailuissa pujottelukisan lähtöpaikka on Juhannuskallion lähellä ja maali vaaran juurella.

Saksalaiset aloittavat pujottelun

Saksalainen Wechselberger pujottelee. Kuva: Sotilasvirkailija Hedenström / SA-kuvat

Lapin Kansa, 23.3.1943.

Ounasvaaran Talvikisat, ennätykselliset niin ohjelmansa kuin osanottajamääräänsä nähden, ovat sittenkin todellisuus. Sodasta huolimatta, raskaasta ajasta huolimatta.”

"

Rinne oli mustanaan yleisöä. Kuva: Everstiluutnantti S.Frey / SA-kuvat / SA-kuvat

Ounasvaaran hiihtoseura suunnittelee majan rakentamista Juhannuskallion läheisyyteen jo 1930-luvulla. Arkkitehti Jouko Ylihannun suunnittelema Ounasvaaran hiihtomaja rakennetaan Juhannuskallion juurelle vuonna 1949. Samana vuonna vaaralle valmistuu myös maantie.

Ounasvaaran hiihtomaja valmistuu jälleenrakennusaikana

 Kuva: Lapin Kansan arkisto

Kauppalanhallitus julistaa aatekilpailun Ounasvaaran luonnonpuistoalueesta. Tavoitteena on retkeilyn, virkistyksen, matkailun ja urheilun yhdistävä kokonaisratkaisu. Ehdotuksia tulee 19, palkintolautakunnassa istuvat mm. arkkitehdit Alvar Aalto ja Jonas Cedercreutz. Kilpailun voittaa arkkitehti Veli Paatelan ja Aino Kallio-Ericksonin suunnitelma.

Visio 1, vuosi 1950

>> Ehdotus ei toteudu.

Usko mäkihypyn suosioon on 1950-luvulla Rovaniemellä vankka. Vaaran etelärinteille rakennetaan neljä hyppyrimäkeä (K35-, K25-, K15- ja K6).  Ne puretaan uuden tien rakentamisen takia vuonna 1987.

 Talvikisojen iltamäenlaskuun kuului myös ilotulitus vuonna 1967. Kuva: Matti Poutvaara, Museovirasto

Niilo Tarvajärvi ajaa Rovaniemen Ounasvaaralle joulumaahanketta. Tarkoitus on louhia vaaran sisään Joulupukin kidelinna ja elämyspuisto.

Visio 2, vuosi 1960

>> Ehdotus ei toteudu.

Visio 3, vuosi 1964

Rovaniemen kaupunginhallitus aloittaa Ounasvaaran kehittämisen yleissuunnittelun. Samalla haetaan vastausta kysymykseen, onko vaara retkeily- ja ulkoilualue vai kärkipään hiihtokeskus.

Ounasvaaran laella sijaitseva Polar Ounasvaara -hotelli valmistuu vuonna 1968. Sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Jaakko ja Kaarina Laapotti.

Hotelli nousee Ounasvaaran laelle

Ounasvaaran hotelli kuvattuna 1970-luvulla. Kuva: Hotelli- ja ravintolamuseo

Vaaralle suunnitellaan autoilijoiden vauhtirataa. Vauhtikisojen innoittamaa suunnitelmaa vievät eteenpäin muun muassa Rovaniemen urheiluautoilijoiden yhdistys ja Rovaniemen Moottorikerho.

Visio 4, vuosi 1968

>> Ehdotus ei toteudu.

Visio 5, vuosi 1969

Ounasvaaran hiihtoseura suunnittelee vaaralle uusia pujottelurinteitä.

>> Kaksi uutta rinnettä ja hiihtohissi otetaan käyttöön 1971.

Ounasvaaran vauhtikisat juhannuksena 1957. Yleisö seuraa kisaa Kivikadun ja Ranuantien, nykyisen Ounasvaarantien risteyksessä. Kuva: Lauri Alanärä / Lapin maakuntamuseo

Maisteri Jorma Toiviainen, Lapin Kansa, 1.10.1968.

Tähdentäisin tulevan vauhtiradan tarpeellisuutta muihinkin kuin kilpailu-tarkoituksiin. Tässä yhteydessä mainitsen vain autokoulut, joilla lienee vaikeuksia ajattaa oppilaitaan muualla kuin yleisillä autoradoilla.”

"

Ounasvaaran vauhtikisat juhannuksena 1957. Yleisö seuraa kisaa Kivikadun ja Ranuantien, nykyisen Ounasvaarantien risteyksessä. Kuva: Lauri Alanärä / Lapin maakuntamuseo

Rovaniemellä haaveillaan arktisesta eläintarhasta Ounasvaaralle sekä köysiradasta vaaralta kaupungin keskustaan.

Visio 6, vuosi 1970

Naapurikunnassa Ranualla ollaan Rovaniemeä vikkelämpiä eläinpuisto-asiassa. Ranuan eläinpuisto perustetaan vuonna 1983.

>> Kumpikaan visio ei toteudu, mutta ajatus köysiradasta jää elämään myöhemmissä suunnitelmissa.

Tottorakan uuden hissiaseman valutyöt aloitettiin kesällä 1971. Kuusi vuotta myöhemmin rinteen yläpäätä korotettiin ajamalla jätemaita mm. läheisen Ounashallin työmaalta.

Uusi hissiasema Tottorakalle

Kuva: Lapin Kansan arkisto

Lapin urheiluopisto vihittiin 21.3.1977. Sini Pritalla meni kesken kaiken peukku suuhun ja Lapin Taipumattomat saivat tällä kertaa esiintyä ilman häntä.

Urheiluopiston avajaiset oli suurjuhla

Yleisössä eturivissä istuvat maaherra Asko Oinas ja hänen vaimonsa Outi Ounas. Kuva: Ilkka Koskinen

Lapin Kansa, 22.3.1977.

Suuri saavutus. Loistelias. Urheilun voimalaitos. Liikuntakulttuurin kulmakivi. Urheilupalatsi. Näin korkeita mainesanoja ei liene mikään laitos täällä Lapin raukoilla rajoilla synnyttänyt sitten Tornion jaloterästehtaan saamisen pitkällisen uuvutustaistelun jälkeen."

"

Tuntemattomaksi jäänyt henkilö esittelee Urheiluopiston juoksuradan säädettävän kaarteen pohjaa syksyllä 1976. Kuva: Lapin Kansan arkisto

Otsikko Lapin Kansassa, 25.1.1981.

Hakkuut raiskaavat Ounasvaaraa – kaavoitus kulkee jäljessä”

"

Kuva hakkuuaukosta julkaistiin samaisessa jutussa tammikuussa 1981. Kuva: Ilkka Koskinen

Pertti Onkalo, Rovaniemen kaupungingeodeetti, Lapin Kansa, 26.3.2021.

”Ostamme kaiken (alueen Ounasvaaralta) pois, mitä joku haluaa meille myydä. Kuntalaisten etu on, että nämä alueet ovat kaupungin hallinnassa.”

"

Vertaa: 1981 ja 2021

Pentti Rantanen, Rovaniemen kaupungingeodeetti, Lapin Kansa 25.1.1981.

"Kaupungin pyrkimyksenä on ostaa maat kaava-alueelta kaupungin käyttöön. Hinnasta ei ole toistaiseksi päästy yksimielisyyteen."

"

Kuva: Simo Peltoperä

Kesäkelkkarata avataan vuonna 1985. Lapin Kansa (27.7.1985) kertoi vauhdin uudella radalla nousevan jopa 50 kilometriin tunnissa. Kelkalle vauhtia antaa kaupunginjohtaja Matti Pelttari.

Ounasvaaran liikunta- ja vapaa-aikakeskuksen yleissuunnitelma valmistuu. Suunnitelmaan sisältyy muun muassa golfpuiston ensimmäinen vaihe.

Visio 7, vuosi 1990

>> Yhdeksänreikäinen golfpuisto avataan vuonna 1997.

Lapin Kansa, 28.9.1991

Ounasvaaran luontopolun suunnittelijoilla on vakaa käsitys, että ihmiset tuntevat huonosti vaaraa. – Suunnitteluinsinööri Risto Lehtovirta väittää, etteivät edes ne, jotka kiihkoilevat Ounasvaaran säilyttämisen puolesta, tunne Ounasvaaraa tarpeeksi. Uudistetun luontopolun toivotaan lisäävän Ounasvaaran tuntemusta.”

"

Ounasvaaran luontopolun pitkospuilla tasapainoilevat suunnitteluinsinööri Risto Lehtovirta ja metsäpääällikkö Antero Vuopala. Kuva: Lapin Kansan arkisto

Ounasvaara vastaa Oloksen haasteeseen avaamalla ensilumenladun vuonna 1990. Jo ensimmäisinä vuosina se kerää hiihtäjiä laajalta alueelta. Posion Pyrinnön Esa Mursu kiihdyttää lumitykin ohi vuonna 1994.

Ensilumenlatu avataan vuonna 1990

Kuva: Outi Torvinen

Tuomo Molander, entinen seutukaavajohtaja, Lapin Kansa, 3.9.1995

Ounasvaara on niin kuuluisa alue Rovaniemen ulkopuolellakin, ettei sen kohtalo ole pelkästään paikallinen asia. Tällä on myös valtakunnallista merkitystä."

"

Raimo Ojala laskee telemark-tyylillä Ounasvaaralla vuonna 1995. Kuva: Markku Leskinen

Ounasvaaran ensimmäinen liikuntapuisto- ja kehittämissuunnitelma valmistuvat. Vaaralle halutaan rakentaa mm. hiihtotunneli urheiluopistolta stadionille, köysirata vaaralta keskustaan, rullasuksirata, isommat hyppyrimäet ja täysimittainen golfrata. Ounasvaaran maskotin, myyttisen Staalo-hahmon ympärille halutaan rakentaa maanalainen elämyspuisto.

Visio 8, vuosi 1999

 >> Suurin osa visioista ei toteudu.

Kun Lappi-areena valmistuu vuonna 2003, sen ajatellaan pelastavan Ounasvaaran takaisin vanhaan suosioonsa, kun televisio oli vienyt katsojat rinteiltä ja latujen varsilta kotisohville.

Ounasvaaran pelastaja

Lappi-areenan rakennustyöt olivat kovassa käynnissä vuonna 2002. Kuva: Heikki Rissanen

Kaupunki julkistaa Ounasvaaran 2. kehittämissuunnitelman ja liikuntasuunnitelman. Niissä ei puhuta enää köysiradasta vaan gondolihissistä kaupungin ja Ounasvaaran välille. Vaaralle halutaan taas myös hiihtotunneli.

Visio 9, vuosi 2006

Visio 10, vuosi 2008

Vaaralle suunnitellaan katettua laskettelukeskusta. Sen kustannusarvio on noin 10 miljoonaa euroa.

>> Kumpikaan visio ei toteudu.

Täysimittainen golfrata valmistuu vuonna 2011. Vuonna 2022 se valitaan Suomen viihtyisimmäksi golfkentäksi.

Yksi visio toteutuu

Rovaniemen golfkenttää laajennetaan. Kaivinkoneenkuljettaja Torsti Kallunki raivaa uuden kentän vitosväylän pohjaa vuonna 2009. Kuva: Outi Torvinen

Ounasvaara Master Plan 2022 tulee julki. Vaaralle suunnitellaan muun muassa gondolihissiä keskustasta Santasportin kautta Tottorakalle sekä ympärisvuotista, katettua lumimaailmaa Arctic Central Park, jossa olisi mahdollisesti myös  talvigolfrata. Vaaran molemminpuolista saavutettavuutta lisäisi arktinen elämysreitti Tree-Top Trail, joka on saanut inspiraatiota Ranuan eläinpuiston puusilloista.

Visio 11, vuosi 2022

Ounasvaara on edelleen rovaniemeläisten retkeily- ja liikuntapaikka.

Ennen ja nyt

Konttisen kisat 2019. Kisoja on järjestetty vuodesta 1924 lähtien. Kuva: Jussi Leinonen.

Matleena Flinkkilä, Jonne Vainio, Maisa Flinkkilä ja Oona Vainio paistavat lettuja Ounasvaaran näköalatornin laavulla. Kuva: Jussi Pohjavirta

Teksti: Armi Auvinen Lähteet: Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien arkisto Kuvat: Lapin Kansan arkisto ja Museoviraston kuva-arkisto Finna Taitto: Miila Kankaanranta