Ruokaa! On lounasaika, ja mahani murisee, kun kaarramme autolla Rovaniemen Sinetässä sijaitsevan Sonkajärven rantaan.
Kasvipohjaiseen retkiruokaan erikoistuneet bloggarit Oona Poutiainen ja Saara Atula odottavat lehdistöä laavulla. He ovat virittäneet tulen valmiiksi.
– Luvassa on quesadilloja, he kertovat.
Hypähdän ilosta. Rakastan meksikolaista ruokaa.
Quesadilla on juustolla ja muilla suolaisilla herkuilla täytetty vehnä- tai maissitortilla, joka taitetaan puolikuun muotoon ja paistetaan.
Atula ja Poutiainen ovat valikoineet täytteiksi kesäkurpitsaa, sipulia, paprikaa, vegaanista chorizomakkaraa ja vegaanista juustoa – sekä tietysti sooseja: omenasalsaa ja paksua soijafraichea.
Ei muuta kuin työhön. Atula paistaa kasviksia muurikkapannulla ja Poutiainen pilkkoo vegechorizoa.
He ovat elementissään. Molemmat rakastavat kokkaamista sekä päiväretkiä ja pidempiä vaelluksia.
– Aina kun tulee retkeltä, mieli on rauhallisempi ja asiat saavat oikeat mittasuhteet. Pienet asiat eivät enää ahdista, Atula summaa.
Hän kirjoittaa parhaillaan retkiruoka-aiheista kirjaa, joka julkaistaan ensi keväänä.
Poutiainen on ollut kasvissyöjä 13-vuotiaasta saakka. Vegaaniruokavalioon hän siirtyi aikuisena, opiskellessaan elintarviketieteiden maisteriksi.
Kun hän oli nähnyt, millaista tuotantoeläinten elämä on, hän ei saattanut enää syödä lainkaan eläinperäisiä tuotteita.
– Koin, että tiesin liikaa. Tuotantoeläinten elämä on kaukana siitä mielikuvasta mitä meille markkinoidaan.
Atula ei määrittele itseään minkään tietyn ruokavalion noudattajaksi, mutta hän suosii kasvipohjaisia vaihtoehtoja mahdollisimman paljon.
Monille kasvipohjainen ruokavalio on ensisijaisesti arvovalinta. Voiko vegaanisesta ruokavaliosta puhua sekasyöjän kanssa ilman, että keskustelu saa poliittisen sävyn?
– Toisille tulee ehkä helposti tunne, että heidän pitää perustella omaa lihansyöntiään, Atula pohtii.
Molemmat keskustelevat aiheesta mielellään, mutta he eivät ole kiinnostuneita käännyttämään ketään.
– Asioita voidaan pohtia ääneen ilman, että tarvitsee tulla mihinkään lopputulokseen siitä, mikä on oikein tai väärin, Poutiainen linjaa.
Atula keskittyisi mieluiten tarjoamaan ihmisille kasvipohjaista ruokaa, joka on niin hyvää, että se tekee tyhjäksi kaikki ennakkoluulot vegaaniruokavaliota kohtaan.
– Kasvipohjainen ruoka on keino muuttaa maailmaa, Poutiainen kiteyttää kaksikon kyykkiessä nuotiolla quesadilloja paistaen.
Silloin tuuli kääntyy, ja Atulan silmät vettyvät savusta.
– Voi ei, älä itke. Onhan tämä kyllä koskettava aihe, Poutiainen naurahtaa.
Kun siirtyy kasvipohjaiseen ruoanlaittoon, on opeteltava uusia tekniikoita, jotta aineksista, kuten tofusta, saa maistuvia.
– Aluksi kaikki oli pahanmakuista, Poutiainen naurahtaa muistellessaan omaa kokkaustaipalettaan.
– Keskeistä oli etsiä uusia reseptejä ja kokeilla sinnikkäästi. Maustaminen on tosi olennainen osa ruoan onnistumista.
Molemmat bloggaajat hyödyntävät mielellään eksoottisia makuja. Yksi heidän suosikkiretkiruokansa ovat nuotiolla valmistettavat hodarit, joiden täytteissä on vaikutteita ympäri maailmaa.
– Niissä voi olla esimerkiksi kimchiä, chilimajoneesia ja teriyaki-kastiketta tai sitten vaikka omenaa, suolakurkkuja ja sinappia, Atula listaa.
Vegaanisten ruokien valmistaminen metsässä ei ole yhtään sen vaikeampaa kuin liha- tai maitotuotteisiin pohjautuvien aterioiden tekeminen.
Atula vinkkaa, että pidemmälle vaellukselle on jopa turvallisempaa ja helpompaa ottaa mukaan kasvipohjaista ruokaa kuin liharuokaa.
– Esimerkiksi kuivatussa jauhelihassa on isompi pilaantumisriski kuin härkiksessä, jos se ei ole kuivunut kunnolla. Toisaalta kuivaamisen voi jättää välistäkin ja ostaa valmiiksi kuivia vegeproteiineja, kuten soijarouhetta.
Quesadillat ovat valmiita. Niissä on kaunis paistopinta.
Ennen syömistä ruoka on tietysti kuvattava sosiaalista mediaa varten. Atulan ja Poutiaisen Instagram-tilit ja blogit ovat herkullista katsottavaa.
Vieläkö lähipiirillä riittää ymmärrystä sen suhteen, että ruoat on kuvattava ennen syömistä? Kokit naurahtavat.
– Jos on vieraita syömässä, niin en kuvaa ruokia ollenkaan, ettei niitä joudu syömään kylminä. Kuvailut tehdään vain silloin, kun siihen voi keskittyä rauhassa. Miehellä on vielä kärsivällisyyttä, Atula kertoo.
Valokuvauksen jälkeen mutustamme mehukkaita quesadilloja tyytyväisinä.
– Huomaako, että on vegaanista? Poutiainen tiedustelee, ja pudistan päätäni suupielet soosissa.
Jälkiruoaksi on överikahvi, joka valmistetaan muun muassa kurpitsapyreestä, piparkakkumausteesta, vaahterasiirapista ja kermavaahdosta.
Huh huh. Olen oikeastaan herkkulakossa, joten kermavaahto ei ole täysin sallittua, mutta mikä tapahtuu Sinetässä, jääköön Sinettään.
