Kuu­sa­mon rau­has­sa

Kiireinen kaupunkiarki sai pohjalaisen ja puolalaisen opiskelemaan eräoppaiksi. Nyt he tarjoavat eurooppalaisille matkailijoille luontoa, rauhaa ja hiljaisuutta Kuusamossa.

Kiireinen kaupunkiarki sai pohjalaisen ja puolalaisen opiskelemaan eräoppaiksi. Nyt he tarjoavat eurooppalaisille matkailijoille luontoa, rauhaa ja hiljaisuutta Kuusamossa.

Metsä Kuusamon Vasaraperässä, rauhan ääri. Paikka, johon Theresa Rauma tulee palautumaan ja jota puolalainen Tomasz Bogacz jaksaa edelleen hämmästellä.

– Suomessa on niin hiljaista. Se oli ensimmäinen asia, mihin kiinnitin täällä huomiota, noin 100 000 asukkaan kaupungista lähtöisin oleva Bogacz kertoo.

Rauma ja Bogacz ovat Wild Out -ohjelmapalveluyrityksen omistajat. Rauhaa, hiljaisuutta ja kiireettömyyttä he haluavat myydä Eurooppaan.

– Meille suomalaisille metsä ja sen tuoma rauha on itsestäänselvyys, jonka merkitys helposti unohtuu. Euroopassa asuville se, että voi vain mennä luontoon, on uskomaton luksus. Euroopassa harva voi vain astua metsään, Rauma sanoo.

Mukana retkillä kulkee myös alaskanhusky Siida, joka siirtyi Eräsudelta Theresan ja Tomaszin omistukseen viettämään eläkepäiviään. Laavu sijaitsee Theresan perheen mailla.
Mukana retkillä kulkee myös alaskanhusky Siida, joka siirtyi Eräsudelta Theresan ja Tomaszin omistukseen viettämään eläkepäiviään. Laavu sijaitsee Theresan perheen mailla.
Kuva: Jussi Väätäinen

Laavu Hangasvaaran kupeessa, paikalla, johon Wild Out tuo asiakkaitaan nuotiolla kokatulle lounaalle. Laavun on rakentanut kaustislainen puuseppä käsityönä, Rauma kertoo.

– Keväthangilla toimme puut tänne ja kesällä pystytimme laavun yhdessä puusepän kanssa.

Haastattelun aikana Tomasz Bogacz taikoo mustasta kylmälaukusta esiin ateriatarpeet. Muovirasioihin pakattuja esivalmisteltuja ainesosia: tomaattia ja fermentoitua kesäkurpitsaa, kikhernepannukakun taikina, peruna-porkkanatäyte pannukakun väliin ja nokkospestoa ja hernetahnaa pannukakun päälle.

Alkujuomaksi itsetehtyä mustikkakombuchaa, ruoan kanssa teetä, jonka ainekset on kerätty lähiluonnosta ja jälkiruoaksi nokipannucappuccino.

Toimittajalle ja kuvaajalle tarjottuun lounaaseen sisältyi lähiluonnosta kerätty tee: kuivattuja hillansiemeniä ja terälehtiä, koivunlehtiä, kanervaa ja männynneulasia.
Toimittajalle ja kuvaajalle tarjottuun lounaaseen sisältyi lähiluonnosta kerätty tee: kuivattuja hillansiemeniä ja terälehtiä, koivunlehtiä, kanervaa ja männynneulasia.
Kuva: Jussi Väätäinen

Tottunein ottein Bogacz valmistaa ruoat tulipaikalla. Alunperin ruoka, tai oikeastaan ravintola-ala toi Bogaczin Suomeen viisi vuotta sitten.

–  Minulla on suomalaista restonomia vastaava tutkinto ja olen työskennellyt kokkina Puolassa, Espanjassa ja Ruotsissa. Muutin Tampereelle ja etsin töitä. Siellä seisoin erään ravintolan edessä ainakin tunnin, CV kädessäni, ja mietin, haluanko vielä työskennellä kokkina.

Bogacz päätyi muutokseen. Hän repi CV:nsä ja ilmoittautui vuokratyöntekijäksi.

– Pääsin tiskaajaksi. Usko tai älä, mutta olin maailman iloisin tiskaaja. Pesin astiat ja seitsemän tunnin päästä menin kotiin ja lepäsin. Se oli niin upeaa hommaa. Ei stressiä, Bogacz sanoo naurahtaen.

Tomasz Bogacz on koulutukseltaan kokki. Hän vastaa nuotiolounaiden valmistamisesta. Wild Out tarjoaa pääsääntöisesti kasvisruokaa. – Ravintoloissa näin, miten paljon lihaa menee hävikkiin. En halua olla osa sitä, varsinkaan, kun täällä luonnosta saa niin paljon erilaisia kasveja, joita voi hyödyntää.
Tomasz Bogacz on koulutukseltaan kokki. Hän vastaa nuotiolounaiden valmistamisesta. Wild Out tarjoaa pääsääntöisesti kasvisruokaa. – Ravintoloissa näin, miten paljon lihaa menee hävikkiin. En halua olla osa sitä, varsinkaan, kun täällä luonnosta saa niin paljon erilaisia kasveja, joita voi hyödyntää.
Kuva: Jussi Väätäinen

Suomalaiseen työkulttuuriin tottuminen vei aikansa. Puolassa Bogacz oli tottunut 12-tuntisiin työpäiviin kuutena päivänä viikossa. Se oli normaalia. Yhtäkkiä Suomessa piti pitää taukoja.

– Teillä on kahvitauko, lounastauko. Minä vain pesin ja pesin astioita nopeasti, ja pääkokki tuli ja sanoi, että nyt mennään kahvitauolle. Kysyin, miksi. Hän sanoi, että Suomessa niin tehdään.

Tiskaajana työskennellessään Bogacz löysi Tampereen Kurusta eräopaskoulun ja haki sinne. Samaan aikaan Theresa Rauma päätti muuttaa elämänsä suuntaa ja haki samaan kouluun opiskelemaan.

– Siellä tapasimme, Rauma kertoo.

Theresa Rauma ja Tomasz Bogacz ovat perustaneet Wild Out -ohjelmapalvelu- ja seikkailuyrityksen Kuusamon Vasaraperälle.
Theresa Rauma ja Tomasz Bogacz ovat perustaneet Wild Out -ohjelmapalvelu- ja seikkailuyrityksen Kuusamon Vasaraperälle.
Kuva: Jussi Väätäinen

Rauma ja Bogacz muuttivat Kuusamoon syksyllä 2020. Sitä ennen Rauma oli miettinyt paluuta maalle jo neljän vuoden ajan. Hän kasvoi ruotsinkielisellä Keski-Pohjanmaalla, Teerijärvellä. Maaseudulla, josta muutti opintojen perässä ensin Vaasaan, sitten Helsinkiin.

– Kun asuin Helsingissä, minulle tuli olo, ettei minun kannata asua kaupungissa. Mietin, mitä jos jotain tapahtuu. Pystynkö selviytymään kaupungissa, jos kaikki palvelut yhtäkkiä loppuvat? Tuntui, että luonnon lähellä asuminen olisi turvallisempaa.

Jälkikäteen ajateltuna se tuntuu hassulta, Rauma sanoo.

– Koska vain muutama vuosi sen jälkeen, kun aloin miettiä elämääni ja sitä, millaista haluan sen olevan, tuli korona. Paikat menivät kiinni.

Kuusamo oli Raumalle luonnollinen valinta, sillä hän on mökkeillyt täällä 10-vuotiaasta asti. Perheen mökki Vasaraperässä on nykyään Rauman ja Bogaczin Wild Out -yrityksen toimipaikka.

– Toivomme, että saamme muutettua mökin jossain vaiheessa vapaa-ajanasunnosta ympärivuotiseksi asunnoksi, Bogacz sanoo.

Muitakin toiveita on: Bogacz aikoo hakea Suomen kansalaisuutta. Kieltä hän puhuu jo sujuvasti.

– Korona-aikana opiskelin etänä TE-toimiston kotoutusohjelmassa. Viitenä päivänä viikossa, viisi tuntia päivässä opiskelin suomea. Kurssin päätteeksi opettaja kertoi, että on kaksi suomen kieltä: kirjakieli ja puhekieli, Bogacz naurahtaa.

Metsäkävely rauhoittaa
Kaisa Vänskä
Yksi Wild Outin tarjoamista ohjelmista on linnunpöntön rakentaminen ja ripustaminen metsään luontoreitin varrelle. – Käytämme kierrätysmateriaaleja, joita saamme ja ostamme paikallisilta. Tuntuisi hölmöltä ostaa metsästä kaadettua uutta puuta ja tuoda se takaisin metsään linnunpönttönä, Theresa Rauma sanoo.
Yksi Wild Outin tarjoamista ohjelmista on linnunpöntön rakentaminen ja ripustaminen metsään luontoreitin varrelle. – Käytämme kierrätysmateriaaleja, joita saamme ja ostamme paikallisilta. Tuntuisi hölmöltä ostaa metsästä kaadettua uutta puuta ja tuoda se takaisin metsään linnunpönttönä, Theresa Rauma sanoo.
Kuva: Jussi Väätäinen

Theresa Rauma ja Tomasz Bogacz perustivat Wild Out -yrityksen vuonna 2021, kun muuttivat Kuusamoon. He toimivat eräoppaina paikallisille matkailuyrityksille ja laskuttivat työnsä yrityksensä kautta.

Kuluneena keväänä Rauman aivot alkoivat raksuttaa, kun hän käveli metsässä.

– Aloin miettiä omien ohjelmapalvelujen tarjoamista. Sitä, mistä eurooppalaismatkailijat voisivat olla kiinnostuneita, Rauma sanoo.

Kevään ja kesän he valmistelivat: suunnittelivat ohjelmia, muuttivat mökin autotallin työpajaksi ja avasivat verkkosivut. Heinäkuun puolivälissä Wild Out avasi oman varauskalenterinsa.

Yrityksellä on tällä hetkellä kaksi eri ohjelmaa: luontosamoilu ja linnunpöntön teko ja ripustaminen. Molempiin ohjelmiin kuuluu lounas laavulla sekä matkailijoiden haku majapaikasta ja vienti takaisin.

– Otamme pieniä ryhmiä, sillä haluamme tarjota kaikille henkilökohtaisen ja tasalaatuisen kokemuksen, Rauma kertoo.

Tärkeää on myös kiireettömyys, Rauma sanoo. Sekä hänellä että Bogaczilla on kokemusta hektisestä arjesta.

– Nykypäivänä tuntuu, että pitää olla perhe, koti ja hyvä palkka jo ennen kuin täytät 30. Pitää olla kaunis, kiinnostava ja kiireinen, Bogacz luettelee. Hän ja Theresa ovat molemmat kolmekymppisiä.

– Maailma ohjaa kaupunkeihin asumaan ja elämään. Kaiken edellä luettelemani suorittaminen ei onnistu metsässä, hän jatkaa.

Metsässä he haluavat asua ja elää. Kerätä marjat, sienet, ruoan ja rauhan. Rauma ja Bogacz uskovat, että korona-aika auttoi ihmisiä huomaamaan luonnon rauhoittavan merkityksen.

– Kehittämämme ohjelmat tulevat omasta kokemuksesta. Siitä, miten metsässä kävellessä on rauhoittunut, mitä luonto on itselle antanut ja miten se on vahvistanut luontosuhdetta, Rauma sanoo.

Ilmoita asiavirheestä