Viimeisten kolmen vuoden aikana Koillismaan vaellusreitistöjä on korjattu paljon tekemällä kestävöintejä. Kestävöinneillä tavoitellaan parempia polkuja ja luonnollisesti myös parempaa vaelluskokemusta.
Käytännössä kestävöinti tarkoittaa sitä, että reiteille viedään kalliomursketta.
– Talvella se kuljetetaan reitille, ja kesällä levitetään. Pikku hiljaa murske painuu maahan, ja maasta tulee kovempi ja kestävämpi, kertoo Metsähallituksen virkistyskäyttöpäällikkö Sari Alatossava.
Alatossavan vastuualueina ovat Kainuun, Koillismaan ja Pohjanlahden puistoalueet.
– Maa ei ole sitten niin herkkä säälle. Harva kuitenkaan patikoi nykyisin kumppareilla. Kenkiä ei haluta kastella tai liata, ja kestävöinnillä huolehditaan siitä, että ihmiset pysyvät polulla.
Alatossavan mukaan ihmiset poistuvat helposti esimerkiksi polun sivuun, jos vaikkapa puu on päässyt kaatumaan reitille ja sitä ei käydä heti raivaamassa.
– Myös sateisemmat päivät vaikuttavat reitteihin. Polun ollessa hyvin märkä koetetaan lätäköt kiertää polun sivusta. Polut lähtevät helposti leviämään.
– On myös niin, että jos reitti ei mene jokivarteen tai paikkaan, josta maisemat aukeavat hienosti, ihmiset kehittävät sinne oman reitin.
Käyttö vakiintunut viime vuoden tasolle
Kestävöinti on tärkeää, vaikka reitistö ei ole enää samanlaisella kulutuksen kohteena kuin korona-ajan huippuvuosina.
Alatossavan mukaan Koillismaan reitistö on kuitenkin siitäkin huolimatta kovalla käytöllä. Tämän vuoden lukemat ovat viime vuoden tuntumassa. 2021 oli sen sijaan huippuvuosi.
– Jos ajatellaan Koillismaata ja Ruka–Kuusamo aluetta, aika vahvasti kesäkaudella reitistöilläkin on sen mukaan väkeä, minkä verran matkailijoita on alueella.
Alatossava muistuttaa, että lähtökohtaisesti Oulangan kansallispuistossa ei saa maastopyöräillä.
– Toki se, saako puistoalueella pyöräillä, on riippuvaista alueesta ja se määritellään alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Oulangalla yhdellä reittipätkällä saa pyöräillä.
– Yleensä ihmiset pyöräilevät reiteillä, joissa se on sallittua.
Esimerkiksi Hossassa on kuitenkin Alatossavan mukaan panostettu pyöräilyyn, kuin myös Syötteellä. Riisitunturilla on myös sallittua pyöräillä talvella. Lisäksi Rukan kupeessa Pyhävaaralla saa pyöräillä, mutta Valtavaaralla taas ei.
Kylmäluoma, Hossa ja Karhunkierros suunnitelmissa
Isompaa, nimeltä mainittavaa kestävöintityömaata ei ole Sari Alatossavan mukaan ensi kesäksi suunnitteilla hänen vastuualueillaan olevilla puistoalueilla. Tähän aikaan vuodesta suunnittelu on vielä kesken.
– Kylmäluomalla on suunnitteilla reittikestävöinti ja Hossassa sitä tehdään ensi vuonna pyöräilyreiteillä. Oulangalla saatetaan tehdä joitakin pieniä pätkiä Karhunkierroksen reitillä, Alatossava kertoo suunnitelmista.
Pienellä Karhunkierroksella otettiin tänä kesänä käyttöön uusi lähtöpiste. Uudelta lähtöpaikalta lähtevä uusi reittilinjaus on tehty murskepolkuna Niskakoskelle asti.
– Viime vuosina, ennen kuin kestävöintiä oli isommin tehty, tuli enemmän palautetta huonokuntoisesta pitkoksesta. Murskeesta on myös tullut palautetta – on koettu, että se ei kuulu luontoon.
Tulevat kestävöinnit riippuvat Alatossavan mukaan pitkälti rahoituksesta.
– Viimeisten vuosien aikana on ollut käytössä isot lisärahoitukset, jotka alkavat olla käytetty.
– Nyt pitää katsoa, mihin tämä hallitus laittaa rahaa. Sen pohjalta edetään.