Aikainen aamu vaikuttaa kaikkea muuta kuin lupaavalta. Harmaat pilvet peittävät taivaan ja koko ajan synkkenee lisää. Välillä tipahtelee jo vesipisaroita. Idän suunnalla pilvet rakoilevat aavistuksen.
Aurinko nousee tänään vähän puoli kahdeksan jälkeen.
Tunnelma Kastellin jätinkirkolla Pattijoen Ylipäässä on rauhallinen. Jossain kiekuu kukko.
Toisella puolella jätinkirkkoa maa viettää alas loivemmin, toisella jyrkemmin. Kivikaudella paikka oli todennäköisesti saari.
Kivikauden suomalaiset rakensivat jääkiekkokaukalon kokoisen rakennelman, jonka pitäisi pysyä ajassa. Miten toimii Suomen suurin kalenteri – sen me haluamme selvittää ja siksi olemme täällä juuri nyt.
Edelleen on arvoitus, mikä näiden valtavien rakennelmien perimmäinen tarkoitus oli, mutta ainakin ne toimivat kelloina ja kalentereina noin neljä–viisi tuhatta vuotta sitten.
Viime aikoina on suosiossa ollut tulkinta, että jätinkirkot rakennettiin puolustustarkoituksiin.
Kiviröykkiöt voivat viitata rituaaliseen käyttöön. Rakennelman keskellä puhuvan ääni ainakin kuuluu kauas vallin ulkopuolelle ja kaikuu kuin kirkossa ikään. Akustiikka ei välttämättä ole sattumaa.
Röykkiöitä on toistaiseksi tutkittu todella vähän, mutta ainakin hiiltä niistä on löytynyt. Uusimpien tutkimusten mukaan jätinkirkkoa ympäröivät röykkiöt ovat ehkä jonkin verran uudempia kuin kehävalli, joten hautakäyttö voi olla myöhempää perua.
Merkkejä asumisesta taas on löytynyt vallin ulkopuolelta.
Käyttötarkoitus on voinut myös muuttua ajan myötä, tai niitä on ollut useita.
Mystiset 11 päivää
Jos testin olisi halunnut tehdä helposti, olisimme tulleet kesä- tai talvipäivänseisauksen aikaan, vappuna tai elonkorjuupäivänä. Nyt on kuitenkin lokakuun alku ja syyspäiväntasauksesta on kulunut melkein kaksi viikkoa.
Kaikilla yli 30-metrisillä jätinkirkoilla on aurinkosuuntauksia. Se tarkoittaa sitä, että tiettyinä päivinä aurinko nousee ja laskee juuri tiettyjen vallissa olevien aukkojen kohdalta.
Kastellin porteista viisi on suunnattu: yksi kesäpäivänseisauksen auringonnousuun, toinen talvipäivänseisauksen auringonnousuun ja kolmas saman päivän auringonlaskuun. Neljännestä portista aurinko nousee vappuna ja elonkorjuun päivänä.
Viides on monimutkaisempi, sillä se on suunnattu lunisolaarisen eli kuu-aurinko-kalenterin mukaan. 11 päivää syyspäiväntasauksen jälkeen auringonnousun pitäisi näkyä tästä itäportista.
Tämä päivien laskeminen johtuu siitä, että kuun vaiheisiin perustuva synodinen kuukausi kestää 29,5 päivää, joten kahdestatoista tällaisesta kuukaudesta vuoden pituudeksi tulee vain 354 päivää.
Aurinko- ja kuuvuoden ero on 11 päivää, joten kuun liikkeiden avulla arvioidun porttisuuntauksen pitääkin olla mainitut 11 päivää sivussa oikeasta syyspäiväntasauksen päivämäärästä.
Miksi jätinkirkkojen rakentajat olisivat halunneet suunnata rakennelmansa kuun ja auringon vaiheet yhdistävän kalenterin mukaan? Arvioidaan, että juuri saapuneen maanviljelyksen mukana tuli myös kulttuurisia vaikutteita sekä uusi tapa käsittää ja laskea aikaa.
Kuinka käy?
Tämän aamun oletetun auringonnousuaukon kohdalla kasvaa kuusi, joka toimii hyvänä kiintopisteenä sille, missä auringon pitäisi näkyä.
Pilvet rakoilevat ja taivaanrannassa alkaa sarastaa.
Jätinkirkon keskellä seisova katsoja näkee, miten aurinko nousee puiden latvojen yläpuolelle juuri merkkikuusen kohdalta, kunnes piiloutuu taas pilvien taakse.
Se näkyy juuri niin kuin pitikin.
Uskomattoman täsmällisesti.
Kastellin jätinkirkko sijaitsee Raahessa, jossa on toinen Suomen suurista jätinkirkkokeskittymistä. Tähän mennessä jätinkirkkoja on löytynyt noin 60, ja toistaiseksi vain Suomesta.
Useimmat jätinkirkot ovat suorakaiteen muotoisia, mutta myös soikeita, pyöreitä ja avoimia valleja tunnetaan. Monissa suorakulmaisissa valleissa on sisällä toinen valli. Osa kehävalleista on raivattu luontaiseen kivikkoon.
Rakentajat olivat kivikauden metsästäjä-keräilijöitä, mutta maanviljelys oli jo saapunut Suomeen.
Missä näitä kivikauden ihmeitä voi ihailla?
Paras retkikohde lienee suurin ja kuuluisin Kastelli, mutta pohjoisesta Suomesta todennäköisiä ja varmoja jätinkirkkoja tunnetaan kuitenkin 27, joten muitakin vaihtoehtoja on. Lapin puolella niistä on yksi, Martimoaavan reunamilla sijaitseva Jatulinlehto.
Suuri osa jätinkirkoista on jossain umpimetsän uumenissa, eivätkä ne siten ole kovin käteviä retkikohteita.
Jättiläissaaren jätinkirkolle Muhoksella pääsee luontopolkua pitkin ja sama pätee Kalajoen Hiidenlinnaan.
Ulkoilija voi myös etsiä metsästä paikkoja, joissa on useampi jätinkirkko. Raahen lisäksi esimerkiksi Tyrnävän kaakkoispuolella on useampi suhteellisen pienellä alueella, jos kivikautisten rakennelmien etsiminen metsästä kiehtoo.
Pohjoisen jätinkirkot
Napauttamalla symboleita saat lisätietoja. Karttaa voi zoomata. Kartan lähde: Museoviraston muinaisjäännösrekisteri.