Omia lähilatuja ehtii talven aikana kiertää liikaakin. Parasta vaihtelua löytyy Pohjois-Suomesta, jonka kansallispuistoihin tehdään satoja kilometrejä hoidettuja latuja.
Kansallispuistojen reitit tarjoavat parhaita luontoelämyksiä, joita hoidetuilla laduilla voi saada, vaikka hiihtäessä ei välttämättä tule ajatelleeksi olevansa nimenomaan kansallispuistossa.
Tunturireitit omaa luokkaansa keväällä
Urho Kekkosen kansallispuistossa Saariselän alueella kulkee noin 70 kilometrin latuverkosto. Se on entisen kilpahiihtäjän ja nykyisin aktiivihiihtäjän Irina Nousiaisen suosikkimaasto keväisin.
Mukavasti haastetta tarjoaa esimerkiksi noin 20 kilometrin pituinen Rautulammen kierros, jossa noustaan tunturiin ja maisemat ovat selkeällä säällä huikeat. Reitti on niin sanottu luontolatu eli latu-uralla voi hiihtää ainoastaan perinteistä. Muilla UK-puiston laduilla pääsee hiihtämään myös vapaata.
– Nämä tunturialueen reitit ovat omaa luokkaansa, varsinkin keväällä, Nousiainen sanoo.
Suurin osa kansallispuistojen hiihtoladuista avautuu vasta, kun luonnonlunta on tarpeeksi latujen avaamiseen. Usein tämä tarkoittaa, että ladut avautuvat helmikuun lopussa hiihtolomaviikoille tai maaliskuussa.
Latuverkosto on kattavimmillaan kevättalvella, kun lunta on eniten.
Pyhä-Luostolla ja Syötteellä helpoimmat ladut
Nousiainen on hiihtänyt kaikissa pohjoisen kansallispuistoissa. Kilpa-aikoina hän myös leireili niissä usein.
Nousiaisen mukaan Pyhä-Luoston kansallispuiston ja Syötteen kansallispuiston ladut ovat profiileiltaan helppoja.
– Syötteellä on pääasiassa tasaista suppamaastoa. Sieltä on hyvä aloittelijan lähteä liikkeelle.
UK-puiston latujen lisäksi vaativampia nousuja löytyy myös Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta, Ylläksen alueelta ja Pallakseltakin. Ylläksellä esimerkiksi Kukastunturin päälle nouseva hiihtolatu luokitellaan vaativaksi.
– Kun noustaan tunturiin, ovat ladut aina vaativia. Nousut, mutta varsinkin laskut, Nousiainen sanoo.
Keväisin Ylläs-Pallastunturin kansallispuiston latuja ajetaan Lapponia-hiihtoa varten. Nousiaisen mukaan moni käykin pidemmillä lenkeillä alueella Lapponian jälkeen. Hiihdettävää riittää. Lapponia-hiihto järjestetään 11.–14. huhtikuuta.
Pisimmät kansallispuistojen hiihtoladut löytyvät UK-puistosta ja Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta.
KANSALLISPUISTOJEN HIIHTOREITTEJÄ:
Urho Kekkosen Kansallispuisto
Saariselän ja Kiilopään alueella kansallispuistossa kulkee noin 70 kilometrin latuverkosto. Kansallispuiston laduille pääsee sekä Saariselältä että Kiilopäältä.
UK-puiston ladut tarjoavat vaativuudeltaan eri tasoisia vaihtoehtoja: vaativia nousuja ja laskuja, mutta myös tasaista sivakoitavaa. Suurin osa laduista sopii sekä perinteiselle että vapaalle hiihtotavalle.
Latujen varsilla on useita polttopuilla varusteltuja päivätupia. Yleensä ladut saadaan avattua viikolle kahdeksan. Alla muutamia reittiehdotuksia.
Rautulammen kierros. Kiilopää-Rautulampi-Saariselkä-Kiilopää. Pituus: noin 20 km. Latu on luontolatu eli tarjolla on latu-ura perinteisen hiihtämiseen. Hyvällä säällä maisema avautuu reitin varrelta Sokostille saakka. Rautulammen tupa on vasta uusittu ja moderni. Maasto paikoin haastavaa. Reitin varrella sijaitsee myös Luulammen kahvila, jonne päästäkseen on tehtävä noin kilometrin mittainen pisto suuntaansa.
Rumakurun lenkki (vaativa). Kiilopää-Luulampi-Rumakuru-Kiilopää. Pituus: noin 20 km. Reitin varren nähtävyyksiä ovat Rumakuru ja Luulampi. Myös vapaa hiihtotapa onnistuu.
Uutuus: Kiilopää-Luulampi-Taajoslaavu-Vahtamapää-Ahopää-Kiilopää. Pituus: reittivalinnasta riippuen noin 25 km.
Vaarojen kierros: Saariselkä- -Luttotupa –Taajoslaavu – Luulampi – Saariselkä. Pituus: noin 30 km. Voi lyhentää puoleen ja mennä Vellinsärpimästä Vahtamapään yli ja palata takaisin. Vapaata pääse, paitsi Vahtamapään yli.
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto: Ylläs
Ylläksellä on Suomen laajin latuverkosto. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella on lukuisia eritasoisia reittivaihtoehtoja.
Ylläksen ladut kuuluvat samaan Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon kuin Pallaksen alueen ladut, mutta hiihtäen paikkakuntien välillä ei pääse liikkumaan. Alla kansallispuiston Ylläksen seudun tunnetuimpia hiihtoreittejä.
Ylläksen laduille pääsee useammasta kohdasta sekä Äkäslompolosta että Ylläsjärveltä.
Kukastunturin reitti (vaativa). Äkäslompolo – Kukastunturi – Kotamaja – Hangaskuru – Tahkokuru – Äkälompolo. Kukastunturin päältä kun avautuu maisema sekä Äkäslompolon kylään, Pallaksen keroille, Yllästunturiin, että muille Ylläksen tuntureille.
Kesängin reitti (vaativa). Kellokas – Keskinen laki – Kahvikeidas – Kesängikeidas – Äkäslompolo
Tunturielämys aivan kylän kyljestä.
Haavepalon reitti. Ylläsjärvi (myös Äkäslompolosta lähtö onnistuu) – Ojanlatva – Karhukota – Tammitupa – Haavepalo – Villen kämppä. Maastoltaan kahta edellistä tasaisempi reitti.
Reitistä saa pidemmän, kun hiihtää mennessä Pyhäjärvelle asti, ja sieltä Pyhjäjärven tuvan kautta Aakenuksen laitaa Haavepalolle.
Mystinen Pyhätunturin reitti. Äkäslompolo – Kukaslompolo – Elämän luukku – Pyhätunturi– Pyhäjärvi (Pyhäjärven laitaa tulee erämaalatu, usein myös järven yli, oikaisu vaatii hiukan seikkailuhenkeä kelistä riippuen) – Latvamaja – Kesängin keidas.
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto: Pallas ja Hetta
Pallaksen alueen ladut sijaitsevat Pallaksen, Jerisjärven, Hetan ja Raattaman alueella Muonion sekä Enontekiön kunnissa. Kansallispuiston tämän osan hiihtomaastot kulkevat kansallismaisemassa ja ovat tunnettuja vaellus- ja hiihtokohteita.
Osa laduista on erämaalatuja, joiden pohjana on vain huoltokelkan jälki ja joilla hiihtäminen onnistuu parhaiten tunturisuksilla. Suurin osa laduista avautuu hiihtolomaviikoille lumitilanteen salliessa, mutta Keimiötunturille pääsee yleensä jo joulukuussa.
5 km ja 10 km Pallaksella. Hotelli Pallaksen vierestä lähtevät 5 km ja 10 km ladut.
Hetta–Pallas-hiihtoreitti. Klassikkoreitti, jonka pituus on reittivalinnasta riippuen 53–60 km. Hiihtoreitti kulkee alavia soita ja metsämaita pitkin, mutta Sioskurun ja Hannukurun välillä reitti nousee avotunturiin. Hetta-Pallas-reittä huolletaan hiihtokuntoon vain maalis-huhtikuuksi. Reittimerkkinä on ristiviitta.
Mäntyrovan kierros. Hotelli Pallas – Mäntyrova – Jerisjärvi. Pituus noin 13,5 km.
Jeriksen kuntolatu. Jerisjärven läheisyydestä lähtevä latu, joka kiertää Tunturinvierenmaan ympäristössä noin 8 kilometriä. Latu ajetaan jo alkutalvella.
Keimiötunturin kierros. Jerisjärvi–Sammaltunturi–Keimiöjärvi–Jerisjärvi. Pituus noin 20 km.
Sammaltunturilta Keimiöjärven kautta takaisin Jerisjärvelle latuosuus huolletaan vasta keväällä. Keimiö- ja Sammaltunturin kierroksen voi aloittaa myös Pallaksen hotellilta, jolloin kierroksen pituudeksi tulee noin 35 km.
Raattaman kierros. Saivovaaran ja Saivojärven kiertävä latu kulkee myös Vuontisjärvelle, josta pääsee myös Nammalakuruun johtavalle reitille ja Hetta–Pallas-reitille. Raattaman kierros on ajettua hiihtolatua, mutta Hetta-Pallas-reitti erämaalatua.
Latujen reaaliaikaiset tiedot:
Pyhä-Luoston kansallispuisto
Pyhä-Luoston kansallispuiston ladut ovat pääosin helppoja ja sopivat myös hiihtoa vasta aloitteleville. Pyhätunturin ja Luostotunturin välillä kulkee hiihtolatu, minkä ansiosta päiväretki tunturista toiseen onnistuu. Reittien varsilla sijaitsee useita päivätupia ja latukahviloita.
Rykimäkurun latu. Rykimäkeron parkkipaikka – Rykimäkero (kota) – Lampivaara (kahvila, laavu, ametistikaivos) – Pyhänlampi (päivätupa) –Rykimäkero (kota) – Rykimäkero parkkipaikka. Pituus noin 14 km.
Ukko-Luoston ympäryslatu. Reitti kiertää Ukko-Luosto -tunturin ympäri seuraavien maamerkkien kautta: Luostonportti (p-paikka Luoston hiihtokeskuksessa) – Torvisen Maja– Ukkolaavu– Lampivaara – Luostonportti. Pituus noin 18 km.
Pyhän Erämaareitti. Luontokeskus Naavalta lähtevä reitti kiertää Pyhän viiden tunturihuipun ympäri: Kiimaselkä – Huttuloma – Huttujärvi – Salmiaapa – Haarainselkä– Porolaavu – luontokeskus Naava. Pituus noin 31 km.
Pyhä–Luosto. Reitti kulkee kansallispuiston halki tunturiketjua seuraten. Pituus noin 39 km. Reitin voi hiihtää edestakaisin tai vaihtoehtoisesti kulkea toisen osuuden skibussilla.
Syötteen kansallispuisto
Syötteen kansallispuiston alueella kulkee noin 30 km hiihtolatuja. Latuprofiili on pääosin helppo. Kaikki ladut avataan hiihtolomaviikkojen alkuun mennessä.
Syötteen erikoisuus ovat aavat rinnesuot. Reittien varrella sijaitsee useampi päivätupa.
Ahmatuvan lenkki. Syötteen luontokeskus – Annintupa – Välitupa – Ahmatupa – Ylpiätupa – Annintupa – Syötteen luontokeskus. Pituus noin 17 km. Ahmatuvalta lähtee myös noin 9 km mittainen Ahmakallion latu, joka on ympyräreitti.
Toraslammen lenkki. Syötteen luontokeskus – Annintupa – Välitupa – Toraslammen autiotupa – Ahmatupa– Ylpiätupa – Annintupa – Syötteen luontokeskus. Pituus noin 24 km.
Sallan kansallispuisto
Viime vuonna avatussa Sallan kansallispuistossa kulkee yksi hoidettu latu: Kaunisharjun reitti.
Latu on vedetty reitille Sallatunturi – Poropuisto – Kaunisharju – Sallatunturi. Kaunisharjun ympäristön latujen pituus on 12 km.
Rokuan kansallispuisto
Rokuan kansallispuistossa sijaitsee yksi hiihtolatu: Pookin retkilatu. Lähtö- ja päätepiste Rokuan hiihtostadionilla. Pituus 6,1 km.
Oulangan kansallispuisto
Kansallispuistossa kulkee yksi maastohiihtoon soveltuva reitti: Oulangan erämaareitti. Ura on moottorikelkalla lanattu eli se soveltuu vain perinteisen hiihtoon.
Oulangan luontokeskus – Ansakämppä – Jussinkämppä – Juuma. Reitti on merkitty kelta-oransseilla nauhoilla. Yhdensuuntainen pituus eli matka Oulangan luontokeskuksen ja Juuman välillä noin 26 km.
Hossan kansallispuisto
Hossan kansallispuistossa kulkee yksi hiihtoreitti, Puukkojärven lenkki. Hossan luontokeskus – Puukkojärvi – Hossanjärvi – Öllörinjärvi – Hossan luontokeskus. Pituus noin 17 km.
Lemmenjoen kansallispuisto
Kansallispuistossa pystyy hiihtämään merkittyä kelkkauraa pitkin: ura on vedetty nimenomaan hiihtäjiä varten.
Latu-ura, käytännössä kelkan jälki, alkaa Lemmenjoen kylältä (Njurgalahdesta). Latu-uran pituus on noin 22 kilometriä suuntaansa ja se kulkee Kultahaminaan asti. Kultahaminasta latu-ura jatkuu vielä Morgamojan Kultalan autiotuvalle.
Toinen latu-ura lähtee samasta lähtöpaikalta Lemmenjoen kylältä Joenkielisen tunturin päälle.
Molemmat hiihtoreitit on merkitty sinisillä kepeillä. Paras suksi reiteille on perinteisen sukset.