12 ret­ki­vink­kiä Tun­tu­ri-La­pis­ta

Retkeily talvella on yllättävän helppoa. Harrastus soveltuu jokaiselle ikään ja kuntotasoon katsomatta. Pitää vain löytää itselle sopivat reitit ja retkeilymuodot.

Tunturi-Lapista löytyy helposti saavutettavia luontoelämyksiä ihan kenelle tahansa. Luonto Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemissa on ainutlaatuista ja reittiverkosto maan kattavin.

Koska varusteet ovat monelle kynnys, kokosimme tähän juttuun reittivinkkejä niin jalan, lumikengillä, liukulumikengillä kuin suksillakin liikkuvalle ulkoilijalle. Tästä löytyy jokaiselle jotain.

Helpointa talviretkeily on kengillä. Suosituimmat polut ovat niin tallattuja, että talvisesta luonnosta pääsee nauttimaan ilman suurempia välinehankintoja. Tunturi-Lapin alueelta löytyy useita talvikävelyyn soveltuvia kohteita, jotka kuljettavat retkeilijän upeille maisemapaikoille.

Kuertunturi, Äkäslompolo

Äkäslompolon taajaman tuntumassa kohoavalle Kuertunturille on helppo löytää. Tunturin laelta avautuu kirkkaana päivänä upeat näkymät kohti Äkäslompolon kylää ja Ylläksen muita tuntureita.

Kuertunturille kulkee merkitty lumikenkäilyreitti, jonka lähtöpaikka on Pyhän Laurin kappelin takana. Suosittua reittiä pitkin kävely onnistuu yleensä myös tavallisilla kengillä.

Kappelin pihasta matkaa tunturin laelle on noin kaksi ja puoli kilometriä.

Huipulta avautuvien maisemien tutkimiseen voisi helposti käyttää tovin, jos toisenkin – kirkkaana päivänä silmä tavoittaa nimittäin Äkäslompolon kylän, Ylläksen muiden huippujen ja Pallaksen ohella myös Ruotsin puolen maisemat.

Paluu takaisin autolle tapahtuu samaa reittiä. Lumikenkäreittiä pitkin on mahdollista jatkaa matkaansa myös Kuertunturin yli Velhonkodan kahvilaan. Velhonkodalta pääsee talvikävelyreittiä pitkin takaisin Äkäslompoloon ja kappelille. Kokonaisuudessaan matkaa kertyy tällöin noin 11 kilometriä. Kuertunturin ylittävälle osuudelle kannattaa kuitenkin varautua lumikengillä, sillä reitti jää helposti suuresta suosiostaan huolimatta tunturituulen tuivertaman lumen peittoon.

Särkitunturi, Muonio

Särkitunturi on yksi Muonion alueen suosituimmista luontokohteista. Se tunnetaan kauniina kesäretkikohteena ja taianomaisena ruskan ihastelupaikkana, mutta toimii myös talvella.

Särkitunturin pysäköintialue sijaitsee Rovaniementien varrella noin 15 kilometrin päässä Muonion keskustasta Kittilään päin. Noin kolmen kilometrin mittainen reitti tunturin huipulle on helppokulkuinen ja tiiviiksi tamppautunut, joten liikkuminen tavallisilla kengillä onnistuu ongelmitta. Puolivälissä sijaitsee Särkivaaran laavu, joka on omiaan lyhyelle tauolle tai eväshetkelle.

Nousumetreistään huolimatta tunturin huipulle kulkeva reitti on mukava ja helppokulkuinen. Suosittu reitti soveltuukin erinomaisesti myös lapsiperheille ja vanhemmille kulkijoille.

Särkitunturin tykkylumipuut ja laelta avautuvat näkymät kohti Särkijärven ja Jerisjärven takana kohoavia Pallastuntureita kuuluvat Suomen kuvatuimpien maisemien joukkoon. Näkymä kohti Pallastuntureiden jonoa onkin valittu yhdeksi maamme 27. kansallismaisemasta.

Paluu takaisin autolle tapahtuu samaa polkua pitkin.

Hangaskurun kota, Äkäslompolo

Ylläksellä on lukuisia hoidettuja, kävelijöillle, lumikenkäilijöille ja talvipyöräilijöille tarkoitettuja talvireittejä. Yksi matalan kynnyksen retkikohde on Karilan persoonallisen navettagallerialta Hangaskurun kodalle johtava reitti.

Liikkuminen on kevyttä ja joutuisaa, sillä matkan varrella ei ole suuria korkeuseroja. Tykkypuiden keskellä retkeilijä saa nauttia talvisen luonnon kauneudesta ja hiljaisuudesta kansallispuiston uumenissa.

Reilun neljän kilometrin kävelyn jälkeen silmissä häämöttää Hangaskurun kota. Latujen ja talvireittien vilkkaassa risteyskohdassa sijaitsevalla kodalla riittää yleensä kävijöitä. Kirkkaalla säällä kodalta aukeaa myös kaunis näkymä kohti lumen peittämää Kesänkitunturia.

Mikäli retkeilyhammasta yhä kolottaa, on talvireittiä mahdollista jatkaa eteenpäin aina Latvamajan kodalle ja sieltä Kesänkijärvelle. Retken voi tällöin päättää Kesänkijärvelle, jolloin matkaa kertyy yhteensä reilut 14 kilometriä. Muussa tapauksessa retkeilijä voi palata samaa reittiä takaisin Karilan navettagallerialle.

Lumikenkäily sopii kenelle tahansa iästä ja kuntotasosta riippumatta. Ensimmäisille kokeilukerroille kengillä voi lähteä ulkoilemaan vaikkapa lähimetsään. Mukaan kannattaa ottaa sopivan mittaiset isosompaiset sauvat, jotka tuovat tukea ja tasapainoa sekä helpottavat liikkumista ylä- ja alamäissä.

Vaikka merkityt reitit ovatkin erinomainen ja helppo tapa aloittaa lumikenkäilyharrastus, ovat lumikengät omimmillaan kovaksi tamppautuneiden reittien ulkopuolella. Seuraavista kohteista löytyy yleensä polkujakin talvella, mutta umpihankivälineillä kannattaa uskaltautua polkujen ulkopuolellekin.

Kätkätunturi, Levi

Levitunturin vieressä kohoava Kätkätunturi on suosittu retkikohde ympäri vuoden. Talvella sinne muodostuu polkukin, mutta oman lumikenkäuran tallominen on hauskaa ja helppoa.

Kätkän huipulle johtava merkitty reitti alkaa Immeljärven rannasta.

Alkumatkasta noin polku kiemurtelee lumisen havumetsän keskellä, joka vaihtuu pikkuhiljaa sekametsäksi. Ensimmäisen, hieman jyrkemmän nousun jälkeen silmät tarttuvat helposti ihailemaan taianomaisen kauniita tykkylumipuita ja koskemattoman näköistä luontoa.

Tunturiylängön kumpuileva maasto on kaunista ja helppokulkuista. Kätkätunturin useiden lakien yli kipuavan polun ympärillä kasvillisuus muuttuu ylöspäin noustessa tunturikoivikoksi ja lopulta, huipulle saavuttua, avotunturiksi.

Tunturin korkein kohta sijaitsee 503 metriä merenpinnan yläpuolella ja jää näin vain kolmisenkymmentä metriä matalammalle kuin vieressä kohoava Levitunturi. Kätkätunturin huipulta avautuukin näkymä paitsi Levitunturin rinteisiin, myös Ylläkselle ja Pallakselle.

Paluu takaisin tapahtuu samaa reittiä pitkin, kokonaismatkaksi tulee noin yhdeksän kilometriä.

Äkäskero, Äkäslompolo

Äkäskeron tunturiselänteelle johtava lumikenkäilyreitti alkaa Peurakaltion tallikahviolta, noin 15 kilometrin päästä Äkäslompolon keskustasta. Merkitty reitti kipuaa Äkäskeron paikoin jyrkäksikin muuttuvaa rinnettä ylös. Ympärillä kohoavat tykkylumipuut johdattelevat retkeilijän nopeasti kohti huippua, joka koittaa jo 1,5 kilometrin päässä lähtöpaikalta.

528 metrin korkeuteen kohoava Äkäskero kuuluu Ylläs-Pallastunturien ketjuun. Sen laelta voikin nähdä lähes kaikki kansallispuiston tunturit ja kerot.

Noin 3,5 kilometrin mittainen paluureitti takaisin Peurakaltiolle laskeutuu tunturiselännettä alas menomatkaa loivemmin.

Mikäli menohaluja on vielä Äkäskeron valloituksen jälkeenkin jäljellä, voi Peurakaltiolta jatkaa lumikenkäilyretkeä merkittyä talvireittiä pitkin myös Äkäsmyllylle. Rengasreitillä on pituutta 11 kilometriä.

Lommoltunturi, Muonio

Pallasjärven lounaispuolella kohoava kaksihuippuinen Lommoltunturi on vähemmän tunnettu, mutta maisematakuulla varustettu retkikohde. 574 metrin korkeuteen kohoavan tunturin huipulle ei kulje virallista reittiä, mutta monien lumikenkäilijöiden ja vapaalaskijoiden suosiossa olevalle kohteelle johtaa yleensä hyvät ja helposti seurattavat jäljet.

Lommoltunturia lähinnä oleva parkkipaikka sijaitsee tien oikealla puolella, noin kahden kilometrin päässä Pallaksentien ja Jerisjärventien risteyksestä Raattaman suuntaan. Lyhin reitti tunturin huipulle kulkee parkkipaikan puoleisen länsirinteen kautta. Nousun jyrkkyyttä ja raskautta on helppo säätää reittivalinnalla. Tunturin rinteillä kulkee useita lumikenkien ja suksien jälkiä, joita seuraamalla liikkuminen on hieman umpihankea kevyempää.

Ylöspäin kipuamisen myötä ympärillä levittäytyvät maisemat muistuttavat, minkä takia tunturiin on kannattanut kiivetä. Lommoltunturin huipulta avautuvat nimittäin upeat näkymät paitsi Pallastuntureille, myös Keimiö- ja Sammaltuntureille sekä talvella valkeana kenttänä levittäytyvälle Pallasjärvelle. Lommoltunturilla on kaksi huippua, ja maastoltaan pehmeästi kumpuileva tunturiylänkö soveltuu lumikenkäilyyn erinomaisesti.

Liukulumikengät eli leveät ja lyhyet eräsukset ovat toimiva kompromissiratkaisu metsäsuksien ja lumikenkien väliltä. Liukulumikenkien avulla liikkuminen niin ylä- kuin alamäkeenkin on ketterää ja vaivatonta, eikä jalka uppoa yhtä syvälle lumihankeen kuin lumikenkien kanssa. Lumikenkiin verrattuna eteneminen on kevyempää ja nopeampaa.

Kevättalven hankikelillä liukulumikengillä kannattaa välttää avotunturissa liikkumista, sillä kovalla alustalla sukset ovat vaikeasti hallittavat ja lipsuvat helposti sivusuunnassa. Parhaimmillaan liukulumikengät ovat puustoisella alueella ja pehmeässä lumessa.

Aakenustunturi, Kittilä

Jylhä Aakenustunturi on Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitseva pitkulainen tunturi, jolla on neljä huippua: Vasalaki, Moloslaki, Pallilaki sekä Vareslaki. Liukulumikengillä retkeilijä pääsee kokemaan kumpuilevat tunturimaastot ja ympärillä levittäytyvät maisemat mukavasti.

Helpoin reitti Aakenuksen upeisiin tunturimaisemiin lähtee Kittilän ja Ylläsjärven puolivälissä sijaitsevalta Totovaaran parkkipaikalta. Sieltä kannattaa seurailla kesäreittien opasteita. Matka alkaa ensin metsän siimeksessä kiemurtelevalla polulla, mutta nousee melko pian ylös tunturiin.

Tunturissa oman reitin voi valita vapaasti oman fiiliksen mukaan – mikäli lumi avotunturissa on pehmeää, voit esimerkiksi ulkoilla tunturiylänköä pitkin Aakenuksen lakien yli. Vaihtoehtoisesti voi jatkaa  myös uudelle Aakenustuvalle, joka sijaitsee tunturin länsirinteellä.

Yksi vaihtoehto on myös seurata Totovaaran tunturireittiä Vasalaelta kohti Haavepaloa, josta aukeaa upeat näkymät Ylläksen tuntureille. Maisemien ihailun jälkeen kannattaa palata vähän matkaa takaisin samaa reittiä, jonka jälkeen voit kääntyä seuraamaan kesäreittiä oikealle kohti parkkipaikkaa.

Pallasjärvi, Muonio & Kittilä

Pallasjärvi tunnetaan ennen kaikkea kirkasvetisenä ja kauniina kesäretkikohteena. Vaikka Pallaksen kerojen ja Lommoltunturin kupeessa kimmeltävä järvi onkin upea yöttömän yön aikaan, on Pallasjärvi oivallinen retkikohde myös talvella.

Parhaiten järvelle pääsee Punaisenhiekan päivätuvalta, joka toimii myös oivallisena taukopaikkana. Autiotuvan ikkunasta avautuu kirkkaalla säällä upeat maisemat kohti Pallaksen kumpuilevia keroja.

Yli seitsemäntoista neliökilometrin kokoisella järvellä retkeiltävää riittää. Voit suunnitella vapaasti oman reittisi ja pistäytyä tauolla järven rannalla sijaitsevilla autiotuvilla. Vähän matkan päässä Punaiseltahiekalta sijaitsee Aittalahden autiotupa, peremmällä järven koillispäädyssä on puolestaan Hietalahden autiotupa.

Tuomikurun talvipolku, Ylläs

Tuomikurun talvipolku johdattelee niin talvisiin metsämaisemiin kuin tunturin tuuliinkin.

Merkitty talvireitti alkaa Sport Resort Ylläksen pihalta. Polku kiemurtelee alkumatkasta lumisen metsän keskellä kivuten samalla vaivihkaa ylemmäs tunturinrinnettä. Jo parin kilometrin päässä retkeilijä tavoittaa reitin ensimmäisenä taukopaikkana toimivan Tuomikurun kodan, jonka suojissa on mukava pitää taukoa ja lämmitellä.

Päivävalolla ja kirkkaalla kelillä kodalta aukeavat hienot maisemat tunturiin, pimeällä se toimii puolestaan hyvänä paikkana revontulien bongaamiseen.

Paluumatka takaisin parkkipaikalle kulkee Kahvikeitaan erämaakahvilan kautta, jonne johdattelevat kyltit löytyvät Tuomikurun kodalta. Pituutta rengaslenkillä on kokonaisuudessaan noin 6 km.

Harva mieltää latuhiihtoa varsinaiseksi retkeilymuodoksi. Tosiasiassa hiihto on kuitenkin paitsi yksi Suomen perinteisimmistä ulkoilulajeista, myös erinomainen liikkumismuoto vauhdista ja vaihtuvista maisemista nauttivalle retkeilijälle.

Lapin tuhannet hoidetut latukilometrit kuljettavat luonnon äärelle ja tarjoavat kaiken tasoisille retkeilijöille elämyksiä tasolla, jolle tekolumiset kuntoladut eivät tule koskaan yltämään.

Listasimme kolme kilometrejä kavahtamattomalle ja tunturimaisemista nauttivalle talviretkeilijälle soveltuvaa latua, joilla voi ihailla koskematonta pohjoisen luontoa ja henkeäsalpaavia maisemia.

Kaikki retket soveltuvat hyvin päiväretkiksi, mutta mukautuvat reitin varrella sijaitsevien autiotupien ansiosta helposti myös yön yli kestäviksi hiihtovaelluksiksi.

Kukastunturin kierros, Äkäslompolo

Kukastunturin kierros kuljettaa retkeilijän lähes kolmenkymmenen kilometrin mittaisella matkallaan niin henkeäsalpaavien tunturimaisemien, lumisten metsien kuin avarien soidenkin läpi. Parhaimmillaan Kukastunturin reitti on kevätauringossa helmikuusta huhtikuuhun.

477 metrin korkeuteen kohoava Kukastunturi on Ylläksen tuntureista ainoa, jonka laelle kulkee kunnostettu hiihtolatu. Tunturiin johtavalle ladulle pääsee useasta lähtöpaikasta ja reitin pituutta voi vaihdella Ylläksen laajan latuverkoston ansiosta varsin vapaasti. Kukastunturin kierroksena tunnetulle reitille on kuitenkin helpointa lähteä matkaan aivan Äkäslompolon kylän tuntumassa sijaitsevan Lapland Hotels Äkäshotellin pihalta.

Vaikka Kukas onkin alueen tuntureista toiseksi matalin, nostaa huipun yli kulkeva reitti takuulla hien pintaan. Tunturin ylittävä hiihtoreitti onkin luokiteltu tasoltaan vaikeaksi, sillä haastavaa nousua kertyy hiihtolenkille noin kaksi kilometriä ja nousumetrejä lähes 150.

Tunturin rinnettä ylöspäin kipuava latu nousee ensin loivasti, mutta jyrkkenee loppua kohti. Pitkä nousu kuitenkin kannattaa, sillä huipulta avautuvat näkymät Ylläksen muille tuntureille ja Pallakselle ovat vertaansa vailla!

Avotunturista matka jatkuu vauhdikkaan alamäen merkeissä kohti Kotamajan erämaakahvilaa. Kotamajalta latu kulkee metsäistä kurua pitkin kohti jänkkää ja ohittaa vähän matkan päästä pienen Kutujärven autiotuvan.

Autiotuvalta reitti jatkuu puolestaan pääosin soiden keskellä luoteeseen ja tavoittaa kierroksen puolivälin paikkeilla vanhaa savottaperinnettä henkivän Peurakaltion tallikahvion.

Peurakaltiolta latu ohittaa Äkässaivon ja seurailee hetken aikaa Äkäsjokea, kunnes palaa metsäisempään maastoon lähestyessään Äkäslompolon kylää.

Särkitunturi, Muonio

Kävelyreitin lisäksi Särkitunturi on tarjoaa kohteen maaston vaihteluista, mutkista ja mäistä nauttivalle hiihtäjälle. Parinkymmenen kilometrin mittaisen ladun varteen pääsee näppärästi Särkijärven päädyssä sijaitsevan Särkijärven Majojen pihasta. Matkaa Muonion kirkonkylälle on noin 12 kilometriä.

Rovaniementien ylityksen jälkeen latu pysyy tasaisena kolmisen kilometriä. Tammikämpän autiotuvan jälkeen latu nousee kuitenkin kohti Juuvanrovaa, jolloin retkeilijä pääsee testaamaan ensimmäisen kerran suksiensa pitoa pitkässä ja sinnikkyyttä vaativassa ylämäessä. Matkan varrella hiihtäjä ohittaa myös Juuvanrovan autiotuvan.

Juuvanrovalta latu laskee sähäkästi kiemurrellen kohti Kuusikonmaan autiotupaa, minkä jälkeen matka jatkuu puolestaan ylämäkeen Särkitunturin kaakkoisrinnettä.

Särkitunturin huipulla eteen avautuvat maisemat palkitsevat ylämäissä hikoilemisen moninkertaisesti.  Tunturin tykkylumipuut ja sen laelta avautuvat näkymät kohti Särkijärven ja Jerisjärven takana kohoavia Pallastuntureita kuuluvat Suomen kuvatuimpien maisemien joukkoon – eikä ihme!

Huiputuksen jälkeen viimeiset kilometrit sujuvat sutjakasti, sillä vauhdikas alamäki saattelee hiihtäjän nopeasti alas kohti Särkijärveä. Latu ylittää jälleen Rovaniementien ja kiertää järven pohjukan kautta takaisin Särkijärven majoille.

Pyhäkeron lenkki, Hetta

Tämä 40 kilometrin mittainen hiihtolenkki kiertää Ounastunturin korkeimpiin huippuihin lukeutuvan Pyhäkeron.

Auton pysäköiminen on helpointa Tunturi-Lapin Luontokeskuksen pihaan Hetan taajamassa. Reitti kulkee ensin Ounasjärven yli ja jatkuu sitten Pyhäkeron autiotuvalle, jonka yhteydessä toimii kevättalvisin myös latukahvio. Matkaa autiotuvalle kertyy noin 7 kilometriä.

Tässä on mahdollista päättää itse, kumpaan suuntaan Pyhäkeron kiertävän lenkin haluaa kiertää. Mikäli silmät kaipaavat kipeästi tunturimaisemia, kannattaa autiotuvalta kääntyä oikealle, sillä tuvan jälkeen silmien eteen aukeavat upeat näkymät edessä aukeavalle tunturin huipulle.

Noin kahdeksan kilometrin päässä Pyhäkeron autiotuvalta sijaitsee Sioskurun autio- ja varaustupa. Sioskurusta matka jatkuu Savilammen kodalle, josta alkaa ladun haastavin, Onnasvaarojen yli kulkeva osuus. Kierros päättyy takaisin Pyhäkeron autiotuvalle. Autiotuvalta takaisin Hettaan pääsee hiihtämään useampaa eri reittiä, joten jos saman Hettaan vievän ladun hiihtäminen toiseen suuntaan ei innosta, on loppumatkaksi tarjolla useita eri reittivaihtoehtoja.