"Par­haat sii­tos­son­nit on nyt ammuttu orteen" – Kes­kel­lä kii­ma-ai­kaa am­mut­ta­vat hir­vi­son­nit eivät jatka su­ku­lin­jaan­sa, ja tämä ai­heut­taa nyt huolta Kuu­sa­mos­sa

Kuusamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Nurmi on huolissaan siitä, miten uroshirvien varhainen ampuminen vaikuttaa vasatuotantoon.

Uroshirven sarviin tulee yleensä yksi haara lisää vuodessa. Kuvituskuva.
Uroshirven sarviin tulee yleensä yksi haara lisää vuodessa. Kuvituskuva.
Kuva: VESA JOENSUU

Kuusamossa on tämän syksyn hirvenmetsästyksessä menetetty runsaasti parhaassa siitoskyvyssä olevia sonneja. Ensimmäisessä hirvestysjaksossa syys-lokakuussa Kuusamossa kaadettiin yhteensä 73 hirveä, joista uroksia oli 29, naaraita 17 ja vasoja 28.

Uros- ja naaraskaatojen suhdeluku tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että kaadettujen pitkäikäisten urosten geenit eivät jatka kulkuaan tulevissa hirvisukupolvissa. Ajankohta on kriittinen, hirvillä kun on parasta aikaa kiima kiihkeimmillään.

Riistanhoidon ammattilaisissa tällainen trendi on omiaan luomaan huolta. Kuusamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Nurmi on pitkään hiljaa, kun häneltä kysyy mielipidettä tilanteesta.

Kari Nurmi Kuusamon riistanhoitoyhdistyksestä on huolissaan liiallisesta uroshirvien ampumisesta. Arkistokuva.
Kari Nurmi Kuusamon riistanhoitoyhdistyksestä on huolissaan liiallisesta uroshirvien ampumisesta. Arkistokuva.
Kuva: Petri Markkanen

– Parhaat siitossonnit on nyt ammuttu orteen, Nurmi kertoo huokaisten.

– Kaipa se on helppo saalis, mutta meidän kaikkien pitäisi olla tästä huolissaan. Tämä näkyy jo nyt vasatuotannossa. Vasat ovat pieniä.

Vasan normaalina pidetty koko on Nurmen mukaan noin 60–80 kiloa, mutta nyt vuosien urospainotteisen alkusyksyn metsästyksen myötä vasojen paino on tippunut rajusti. Pienin tänä syksynä ammuttu vasa painoi vain 38 kiloa.

Lupakiintiöt vaihtelevat vuosittain ja ne ovat käytännössä ainoa asia, millä metsästettävien hirvien kokonaismäärää säädellään. Kuusamoon myönnettiin tänä vuonna 536 hirvenkaatolupaa, joka on 17 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Lisäys olisi voinut olla jopa tuplat, jos Riistanhoitoyhdistys ei olisi ottanut asiaan kantaa, Nurmi sanoo.

– Luke (Luonnonvarakeskus) halusi omien kantalaskelmiensa perusteella nostaa lisäyksen 40 prosenttiin, mutta  me riistanhoitoyhdistyksessä teimme töitä, että saimme sen laskettua 17 prosenttiin. Näemme, että kiintiötä nostettaisiin mieluummin maltilla kuin kertarysäyksellä.

"Parhaat siitossonnit on nyt ammuttu orteen."

Vaikka sonneja haluttaisiinkin suojella enemmän, riistanhoitoyhdistys voi antaa siihen vain suosituksen. Sen noudattaminen on jokaisen metsästäjän korvien välissä.

– Suosituksemme on edelleen se, ettei tuottavia hirviä kannata ampua, mutta jokainen metsästäjä päättää itse, mitä pyytää.

Nurmi toivoisikin metsästyksen aloitukseen yleistä malttia, mutta yhdistyksen kattavat tilastot kertovat, että suurin osa Kuusamon hirvikiintiöstä käytetään toisen metsästysjakson ensimmäisenä kuukautena. Se alkaa tulevana lauantaina Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa.

– Valtaosa kaadoista tehdään oletettavasti ensimmäisten kolmen viikon aikana. Kaadettujen urosten ja naaraiden suhdeluku tasoittuu vuoden loppua kohti mentäessä, kun viimeisiä hirviä ammutaan. Silloin monesti ammutaan kaikkia hirviä, mitä ylipäätään nähdään.

Muualla Suomessa hirvenmetsästys alkaa 8.10.2022 eli viikko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien jälkeen.

Kokonaisuudessaan hirvikausi jatkuu vuodenvaihteen yli päättyen koko maassa 15.1.2023.

Ilmoita asiavirheestä