Koitelinkosken takaränni on elo-syyskuun taitteessa oivallinen paikka testata reppulauttaa. Vesi on matalalla ja pääuoma kovin kivinen, mutta kapeampi uoma virtaa vuolaana.
Oululaisen Melomon yrittäjät Matti ja Mikko Nenonen lataavat rantakiville rullalle käärityt kumikanootit, melat ja pumput. Reppulauttoihin eli packrafteihin erikoistuneen firman kiivain kesäsesonki on takana, mutta melontakausi jatkuu vielä kuukausia.
Kanootit pumpataan pinkeiksi. Toimittaja saa kypärän päähänsä ja packraftin alleen, ja ei kun koskeen.
Ilmatäytteisten vesikulkuneuvojen kehityskaari huipentui Yhdysvalloissa 2000-luvun alkupuolella, kun markkinoille tuli kevyt kanootti, joka pakattuna mahtuu reppuun ja auttaa retkeilijää ylittämään vesistöt ja laskemaan kosket.
Matti Nenonen tilasi ensimmäisen reppulauttansa kymmenisen vuotta sitten Saksasta, koska Suomesta välinettä ei saanut.
Parin retkeilevän kaverinsa kanssa Nenosen veljekset perustivat Melomon, joka toi ensimmäiset packraftinsa Suomeen vuonna 2017.
– Alan messuilla väki oli ihmeissään tuotteestamme. Alkuaikoina myimme vain muutamia packrafteja, mutta nykyisin niitä menee satoja vuodessa ympäri Suomen ja Euroopan, Mikko Nenonen kertoo.
Hän työskentelee Melomossa täysipäiväisesti, lisäksi firma palkkaa sesonkityövoimaa varastolle.
Eräopasyrittäjä, melontaopas Jaakko Heikka on vetänyt packraft-kursseja vuodesta 2013 lähtien.
Hän on todistanut packraftaajien määrän kasvua Suomessa muutamasta kymmenestä arviolta tuhansiin harrastajiin. Myös lajin luonne on muuttunut.
– Aiemmin packraft hankittiin harrastuksen mahdollistajaksi, kuten vesistöjen ylittämiseen tai kalastukseen. Nykyään packraft itsessään on se harrastus.
Heikan melontaharrastusta kajakilla ja kanootilla packraft ei syrjäyttänyt, vaan tuli niiden rinnalle. Moni käyttää helposti mukana kulkevaa packraftia kuitenkin myös reiteillä, jotka voisi laskea kajakilla tai kanootilla.
Packraft on laji, jossa pääsee nopeasti alkuun ja tekemisen makuun.
– Se on anteeksiantavampi melottava virtaavassa vedessä, eikä kaadu yhtä helposti kuin vaikka koskikajakki.
Välineen ominaisuudet riittävät vaativampiinkin virtapaikkoihin.
– Helposti melottavalla packraftilla on helppo mennä vaarallisiin paikkoihin. Kohteet on syytä valita oman taitotason mukaan, Heikka huomauttaa.
Oivallisia reppulauttakohteita löytyy erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomesta.
Vesistöjen rikkoman Vätsärin erämaan suosio on viime vuosina kasvanut hurjasti packraftien ansiota, Heikka arvioi.
Eteläisen Suomen isot järvenselät eivät niinkään ole omiaan tuuliherkälle reppulautalle.
Laskemme Koitelin takarännin viimeiset kuohut yksiköllä alas. Väistämme könkään ja liu’umme suvantoon. Kun juonesta pääsee kiinni, tottelee packraft melojaa ja kulkee seisovammassakin vedessä haluttuun suuntaan.
MRS-reppulauttojen maahantuonti Suomessa on ainoastaan Melomolla. Alan toinen iso brändi on Alpacka Raft. Lisäksi markkinoilla on sekalainen valikoima halvemman hintaluokan packrafteja.
Melomo on kehittänyt packraft-valikoimaa yhdessä kiinalaisvalmistajan kanssa.
Yhteistyötä on myös maanpuolustusrintamalla, sillä Melomo kehittää puolustusvoimien kanssa tavanomaista vahvemmasta ja kankeammasta materiaalista valmistettua packraftia joidenkin armeijan yksiköiden käyttöön.
Koitelin rantaan Nenoset ovat tuoneet lauttamalleja eri tarpeisiin. Yleismalliksi kutsutun, aukkopeitteellä varustetun yksikön luvataan kantavan melojan lisäksi täyspakkauksen, koiran tai läskipyörän. Lautta painaa 3,5 kiloa ja kantaa 190 kiloa.
Aikuisen miehen lisäksi ahdasta voi tulla, jos nelijalkainen on chihuahuaa isompi. Pyörän kanssa tai metsästysaikeissa liikkuva saattaisikin päätyä yleismallin kahdenistuttavaan versioon, jossa lattiapinta-alaa on enemmän. Painoa sillä on kilon verran enemmän kuin perusmallilla, ja rinkassa se toki vie enemmän tilaa.
Malleissa on käyttötarkoituksen mukaan tarjolla varusteita reisiremmeistä pohjaevään ja ponttooneihin pakattaviin kuivasäkkeihin. Myös vapatelineen reppulauttaan voi virittää.
Retkeilijää voi askarruttaa ilmatäytteisen kanootin kestävyys erämaassa.
Matti Nenonen vakuuttaa, että tositoimissa retkeilyssä tai koskenlaskussa packraftia on erittäin vaikea saada rikki.
Satunnaisia korjauksia on toki vuosien mittaan tullut, kun nuotiosta lentänyt kekäle on sulattanut packraftiin reiän tai joen pohjassa ollut terävä kivi on raapaissut vaurion.
– Pikapaikkaussarjaa kannattaa kuljettaa reissuilla mukana, Mikko Nenonen vinkkaa.
Kokeillaan kaksikkoa Koitelissa. Toimittaja istukoon Gopro-kamera rinnassaan etupenkille. Loppukesän kuohut antavat möykkelöistä menoa ja vettä lautan pohjalle. Jos tähän huvipuistoon olisi koko päivän ranneke, nostaisi ensikertalainen packraftin kainaloonsa ja kapuaisi rantapusikoiden läpi takaisin joen niskalle.
