Ou­lan­gan Myl­ly­kos­kel­le val­mis­tu­va uusi riip­pu­sil­ta on tehty pit­käl­ti kä­si­työ­nä – ­Ra­ken­ta­jat työs­ken­te­le­vät tur­va­köy­sien varassa

Uusi riippusilta on leveämpi kuin vanha, joten huomioidaan paremmin pelastuslaitoksen vaatimukset. Mahdollisen maastopelastustehtävän sattuessa sillan pääsee paremmin yli. Vanha silta on käytössä uuden valmistumiseen saakka, ja vaeltajat saavatkin ihmetellä sillan rakennustöitä vaellusreittinsä varrella. Rakennusmiehet rakentavat siltaa turvaköysien varassa.

Pätsi korostaa hankkeen olleen täysin käsityötä ensimmäisiltä metreiltä saakka. Muun muassa laastiaines on tuotu paikalle säkeissä puolen kilometrin matkan mitalta.

– Kaikki laitteet ja materiaalit on pitänyt kantaa käsin perille asti. Lisäksi kansallispuiston säännöt pitää toki rakentaessa huomioida. Kyllä tässä ollaan lähempänä perinnerakentamista. Toisaalta taas nykyaikaiset työmenetelmät ovat kyllä käytössä, Pätsi kertoo.

Pätsin mukaan sillan rakentamista on pitänyt suunnitella hyvin tarkasti jo urakkalaskentavaiheessa.

– Työtekniikka pitää miettiä, ja erityisesti työturvallisuus pitää osata ottaa huomioon.

Pätsi nimeääkin työturvallisuuden suunnittelun jokaiselle työvaiheelle rakentamisen suurimmaksi haasteeksi.

– Kuitenkin sillan rakentamisessa työskennellään kallion kielekkeellä ja korkealla kosken päällä, Pätsi sanoo.

– Rakentajia varten sillalle onkin kehitetty turvaköysijärjestelmä. Jos rakennusmies sattuu horjahtamaan, ei ole koskessa vaan köysien varassa, hän jatkaa.

Pätsin mukaan paikan haasteellisuus vaikutti myös työntekijöiden kiinnostukseen kohdetta kohtaan.

– Kaikki eivät automaattisesti lähde tekemään tämmöistä, kun on esimerkiksi korkean paikan kammoa.

Urakan tärkeimmäksi vaiheeksi Pätsi nimeää sillan kannatinvaijerien kiinnittämisen kallioon.

– Kallioankkureita on yhteensä kahdeksan. Jokainen niistä on koekuormitettu kahdeksan tonnin voimalla, sillä taataan se, että kiinnittyminen onnistuu, Pätsi summaa.

Uusi silta on Pätsin mukaan moninkertaisesti lujempi kuin vanha silta ja sallii isomman henkilökuorman.

– Nykyisellä sillalla muodostuu jonoja, se on tullut tänä kesänä huomattua.

Yllätyksiä ei ole rakentaessa Pätsin mukaan tullut.

– Paikallisen Insinööritoimisto Oikaraisen suunnitelmat ovat kyllä olleet hyvät, Pätsi kiteyttää.

Tunturirakennukselle riippusillan rakentaminen on ensimmäinen laatuaan. Pätsin mukaan seuraavaan samanlaiseen projektiin olisi nyt helpompi lähteä mukaan.

– Kokemus pitää tällaisessa työssä hankkia. Ennen tätä projektia jututettiin aiempia riippusillan rakentajia ja saatiin niksit erikoishommiin, Pätsi kertoo projektin vaiheista.

Älyttömän harvinaista riippusillan rakentaminen ei kuitenkaan Suomessa Pätsin mukaan ole.

– Kyllä aina jossain päin Suomea rakennetaan riippusiltoja, Pätsi pohtii.