Oulangan kansallispuistosta poistetaan kesän aikana Kitkajoen varrelta lähtevät Vattumutkan portaat. Pahasti lahonneita portaita ei ole enää turvallista käyttää.
–Niiden korjaaminen ei kannata millään tavalla, Tero Mustonen kansallispuistoa hoitavasta Metsähallituksesta tiivistää.
Muutamia porrasaskelmia on hänen mukaansa uusittu, mutta runko on niin laho, etteivät uudet raput kestä enää kiinni.
–Purkutöihin ryhdytään heti kelien salliessa, kunhan tulvat laskevat, hän lisää.
Penkereeltä joenrantaan johtavat, noin 150-metriset portaat ovat olleet pääasiassa kalastajien sekä koskenlaskuyrittäjien käytössä. Satunnaisille retkeilijöille eli valtaosalle alueella liikkujista niiden poistosta ei Mustosen mukaan pitäisi olla kovin suurta haittaa.
Metsähallituksen tiedossa on, että portaissa kävelijöiden alta on hajonnut askelmia. Koskenlaskijat myös kantavat rantaan mennessään mukanaan perämoottoria, jonka kanssa on vaarana, että lankkujen luhistuessa sattuu pahemminkin.
–Oulangan kansallispuistossa liikkuu niin isoja ihmismääriä, että kaikista tapaturmista emme edes saa tietoa. Toivoisimme, että meille kerrottaisiin kaikista mahdollista onnettomuuksista, etenkin rakenteista johtuvista, että voimme reagoida niihin, Mustonen sanoo.
Vuonna 2000 tai 2001 rakennetut portaat ovat yksinkertaisesti käyttöikänsä päässä, Mustonen kertoo. Puiset rakennelmat kestävät luonnossa viidestä kahteenkymmeneen vuoteen.
–Ne on tehty kyllästämättömästä puusta, mikä lyhentää niiden elinkaarta. Tällaisissa asioissa kamppaillaan aina puumyrkkyjen kanssa: täytyy tehdä kompromisseja, joissa haitta luonnolle on mahdollisimman pieni. Toimitaan kuitenkin luonnonsuojelualueella, hän kertoo.
"Pyritään korjaamaan, mitä pystytään"
Suomen hallitus leikkasi loppuvuodesta Metsähallituksen luontopalveluista 11 miljoonaa euroa, mikä on kurittanut retkeilyinfraa. Uusien portaiden rakentaminen ei tällä hetkellä ole taloudellisesti mahdollista.
–Voi olla, että koskaan ei tule mitään uutta tilalle, Mustonen sanoo.
Säästökuuri tuntuu myös työntekijöiden selkänahassa. Jäljellä olevaa henkilöstöä siirrellään paikasta toiseen: tällä hetkellä Metsähallituksen resursseja ohjataan Ruunaan retkeilyalueelle Itä-Suomeen, Mustonen kertoo.
–Oulangassa on vain yksi vakituinen henkilö, kenttämestari, mutta onneksi saatiin kuitenkin palkattua sinne maastotöihin kesäajaksi kaksi määräaikaista. Näillä lisäresursseilla saadaan pidettyä kenttää käynnissä.
Mustonen kertoo, että kuten joka vuosi, Metsähallitus kartoittaa talven jälkeen reitit ja rakenteet selvittääkseen, onko alueella muitakin suljettavia tai purettavia kohteita.
–Tällä hetkellä ei ole tiedossa, mutta talven jäljiltä nähdään sitten, onko tullut jotain ylimääräisiä vaurioita. Pyritään korjaamaan, mitä pystytään, ja jos ei pystytä, niin sitten ne suljetaan tai katsotaan, mitä muuta niille voidaan tehdä.
Luontokeskus edelleen kesäksi auki
Retkeilyneuvontaa tarjoava Oulangan luontokeskus on ollut leikkausten vuoksi suljettuna helmikuun lopusta lähtien, koska Metsähallituksella ei ole varaa palkata sinne tarpeeksi henkilöstöä.
Metsähallituksen asiakaspalvelijat ovat sen jälkeen antanut retkeilyneuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse. Luontopalveluiden tiimivastaava Irja Leppäsen korviin ei ole kantautunut fyysisen paikan sulkemisesta tullutta palautetta.
Metsähallituksen ihmisillä ei ollut luontokeskuksen kohtalosta uutta kerrottavaa. Leppäsen mukaan se saadaan auki toukokuun puolivälissä eli kesäsesongiksi, jolloin ulkoilijoita on eniten.
–Teen parhaillaan järjestelyjä sitä varten, ja tiedotamme kyllä, kun asiat saadaan selville. Minulla on tässä tällä hetkellä käynnissä kesän suunnittelu, Leppänen sanoo.
Onko suunnitelmissa sulkea keskus uudelleen kesän jälkeen?
–Nyt ei ole semmoisia suunnitelmia, Leppänen vastaa.
Oulangan kansallispuisto on käyntimääriltään Suomen kuudenneksi suosituin kansallispuisto: viime vuonna siellä vieraili 175 900 ihmistä. Suosittuja reittejä ja nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Pieni karhunkierros, Kiutaköngäs ja Oulangan kanjoni.