Noora Holmst­röm, 32, on eri­koi­sen lajin mo­nin­ker­tai­nen mestari – Koi­ral­ta suo­ri­tus vaatii rut­kas­ti ener­giaa ja ri­pauk­sen hul­luut­ta

– Tässä lajissa koira on se huippu-urheilija. Koira tekee ison osan suorituksesta. Koirat ovat minullekin tärkeitä motivaattoreita. Ne on luotu juoksemaan ja niistä paistaa liikunnan riemu, Holmström kuvailee.

Olemme Oulun Virpiniemessä, jossa Holmström treenaa kahden koiransa, kuusivuotiaan Jaren ja kaksivuotiaan Etan kanssa kesät talvet säässä kuin säässä.

Talvikausi on päättynyt ja hetken hengähdystauko takanapäin. Sulan maan aikaan Holmström ylläpitää sekä omaansa että koiriensa kestävyyskuntoa tekemällä pitkiä treenejä matalatehoisella sykkeellä. Käytännössä se tarkoittaa pyöräily-, juoksu- ja uintitreenejä.

– Alkukesästä teemme peruskestävyystreenejä ja sitten, kun kelit lämpenevät, siirrymme uintitreeneihin. Koirat rakastavat, kun niitä uitetaan sup-laudalla. Vedestä lähteminen on ongelma, Holmström naurahtaa.

Kestävyyttä ja koiranlukutaitoa

Koirahiihto on Norjasta alkunsa saanut talvilaji, jossa yksi tai useampi koira vetää hiihtäjää perässään. Koiralla on vetovaljaat ja hiihtäjällä vyö, ja niiden välissä joustava vetonaru.

Lajia harrastetaan sekä kuntoiluna että kilpailumuotona, ja siihen soveltuvat juoksemisesta ja vetämisestä innostuvat koirat.

– Koiran täytyy olla kovapäinen. Siltä vaaditaan kestävyyttä, nopeutta ja tahtoa suorittaa. Sanotaan myös, että vähän hulluuttakin pitää olla päässä, koska matkat tehdään yksin ja ne ovat pitkiä, Holmström kertoo.

Kisamatkat ovat 10–15 kilometrin mittaisia, vauhtia on jopa 30–40 kilometriä tunnissa ja maastot ovat mäkisiä ja mutkaisia.

Harrastajilla näkee paljon lyhytkarvaisia saksanseisojia, joka on sopivan energinen rotu. Sellainen on myös Jare, joka on urallaan voittanut Suomen mestaruuden kolmesti, ensimmäisen vuonna 2024. Kisaikää sillä on jäljellä vielä muutama vuosi.

Jatkajakseen se on saanut kaksi vuotta sitten Puolasta haetun Etan.

– Etta on vetoristeytyskoira. Ne ovat yleensä hitusen nopeampia kuin puhdasrotuiset. Etta saavutti kisaiän viime syksynä ja se on voittanut kaikki hiihtoluokkansa harrastusstartissa, Holmström kertoo.

Pelkästään koirien ansioksi voittoja ei kuitenkaan voida lukea. Ihmiseltä laji vaatii muun muassa kestävyyttä ja koiranlukutaitoa.

Holmströmille ratkaiseva käänne tapahtui kuusi vuotta sitten, jolloin hän hankki oman vetokoiran. Siihen asti hän oli kisannut lainakoirilla, jotka hän tapasi usein ensikertaa vasta kisapaikalla.

– On ihan eri asia kisata omilla kuin lainakoirilla. Toki lainakoiratkin ovat tärkeitä. Oman vetokoiran investointi on monelle iso askel, ja lainakoirien ansiosta moni nuori harrastajakin pääsee helposti alkuun.

Marginaalista MM-kisoihin

Holmströmin oma urheilu-ura alkoi aikanaan maastohiihdosta. Sittemmin into hiipui, kunnes noin 15 vuotta sitten hän kuuli ensimmäisen kerran koirahiihdosta ja lajissa menestyneistä suomalaisista.

Muutaman vuoden asiaa hauduteltuaan hän päätti lähteä kokeilemaan. Nyt kisauraa on takana kymmenen vuotta.

– Parempaa lajivalintaa ei voisi olla. Tässä pystyn yhdistämän rakkaan koiraharrastuksen ja kestävyysurheilun. Treeneistä saa aina hillittömän endorfiiniryöpyn. Kyllä tämä on elämäntapa, Holmström summaa.

Suomessa koirahiihto on jäänyt vielä pitkälti marginaaliin, kun taas Norjassa ja Ruotsissa laji nauttii laajaa tunnettuutta. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että useimmille hiihtoladuille hiihtäjät koirineen ovat tervetulleita.

Kasvavaa kiinnostusta on silti Suomessakin ollut nähtävissä, ja viime vuosina erityisesti nuoria harrastajia on tullut lisää. Suomesta ja Pohjois-Suomesta tulee myös paljon menestyneitä tekijöitä.

– Puhutaan vielä aika marginaalisesta lajista. Toivon, että laji saa lisää näkyvyyttä ensi vuonna, kun koirahiihdon MM-kisat järjestetään Suomessa, Holmström sanoo.

Siellä on myös Holmströmin tähtäin. Sulan maan kaudella hän keskittyy sekä lokakuisiin EM-kisoihin että MM-kisojen karsintoihin.

Niiden toteutuminen edellyttää myös hyvää lumitilannetta, mikä ei ilmaston lämmetessä ole enää itsestäänselvyys. Viime maaliskuun SM-kisat peruuntuivat lämpöaallon takia.

– Hyvien lumiolosuhteiden löytäminen on nykyään vaikeampaa kuin ennen. Mutta pitää vain toivoa parasta, ja jatkaa treenaamista. Ei auta kesää laiskotella. Pitää saada itseni ja Etta kisakuntoon, Holmström sanoo.