Nämä esi­tyk­set kuul­lak­seen pitää vaeltaa vuo­ro­kau­sia erä­maas­sa – Kir­jai­li­ja Juha Hurme kertoo Samuli Pau­la­har­jus­ta siellä mistä ta­ri­noi­ta­kin on kerätty

Kyseessä on kaikkiaan kolmen luennon sarja, joista Pallaksen tilaisuus oli ensimmäinen.

Kaksi muuta luentoa järjestetään Lemmenjoen kansallispuistossa syyskuussa. Luennot pidetään peräkkäin samana päivänä, eri rakennuksissa. Rakennukset ovat noin seitsemän kilometrin päässä toisistaan.

– Jotta ne molemmat ehtii nähdä, täytyy seurata minua. Eli vaeltaa helvetin vaikeassa maastossa kaksi tuntia, että ehtii seuraavalle luennolle, Hurme kertoo.

Vaelluskulttuuri on vahvasti mukana luentosarjassa. Hurme vie syyskuun esityksen Lemmenjoen kansallispuistossa niin kaukaiseen kolkkaan kuin mahdollista. Eli tunturin päälle, jonne pitää vaeltaa vuorokausia.

– Todella odotan, että joku ihminen koluaa nämä kaikki. Se vaatii aika paljon urheilullisia kykyjä myös.

Kulttuurin tuominen erämaahan ei ole Hurmeelle uutta. Hän vetää eräteatterikursseja ja on organisoinut ja dramatisoinut erämaassa esitetyn Operaatio Paulaharju -teoksen.

"Paulaharju teki korvaamattoman työn"

Idea luentosarjaan syntyi Lapin kirjallisuusseuran Tarinakaira-hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on aktivoida harvaan asuttujen maaseutualueiden kirjallista kulttuuria, eli viedä alueille kirjallisuutta ja kirjallisuustapahtumia.

– Otin yhteyttä kirjallisuusseuran puheenjohtajaan ja sanoin, että voisin tehdä tällaisen tukiprojektin heille, Hurme kertoo.

Samuli Paulaharju kolusi maailmansotien välissä Pohjoiskalotin läpi keräten lappilaista perinnettä. Paulaharju julkaisi aiheesta kymmenen kirjaa.

– Hän teki sen juuri ennen kun moderni sivistys hävitti tällaiset pohjoisen kulttuurin tavat ja tarinaperinteen. Paulaharju teki korvaamattoman työn. Häntä on kutsuttu Lapin Lönnrotiksi ihan ansiosta, Hurme kertoo.

Tutkimustyön lisäksi Paulaharjussa on Hurmeen mukaan kiinnostavaa tämän kirjallinen tyyli.

– Hän on todella merkittävä suomalainen sanankäyttäjä.

Hurme kuvaa omaa suhdettaan Paulaharjuun "aika ankaraksi". Hurmeella on työn alla Paulaharjusta kertova kirja, joka on kirjailijan mukaan "ikuisuusprojekti".

– On muutama muukin kirja, mikä pitää ennen sitä tehdä. Kun luennoin Paulaharjusta ja toimin eräkulttuurin parissa, niin samalla koko ajan myös valmistelen sitä hamassa tulevaisuudessa ilmestyvää kirjaa.

Tunturiluonto kirjoitusympäristönä houkuttelee eteläsuomalaisia

Lapin kirjallisuusseura sai Taiteen edistämiskeskukselta 52 000 euroa Tarinakaira-hankkeeseen.

Rahoituksella saadaan seuran puheenjohtaja Minna Kurttilan mukaan järjestettyä tapahtumia sellaisiin paikkoihin, missä niitä ei yleensä ole voitu järjestää.

– Haimme rahoitusta, koska Lapin alue on niin laaja, että ei meillä ole riittänyt resurssit tarjota kursseja ja kirjailijavierailuita joka puolella Lappia, kertoo Kurttila.

Hankkeen tiimoilta on päästy jo järjestämään tapahtumia. Tammikuussa muusikko ja sanoittaja Janne Rintala oli Enontekiön Hetassa kertomassa työstään.

Maaliskuussa alkaa kirjailijoiden Tuomo Pirttimaan ja Anu Kolmosen kiertue Savukoskella, Pelkosenniemellä ja Vuotsolla. He kertovat kirjailijan työstä ja siitä, miksi kannattaa kirjoittaa tavallisen ihmisen elämästä.

16. maaliskuuta Lapin kirjailijaseura on mukana Kemijärvellä kirjallisuustapahtumassa.

Sodankylän perinteiset kirjoituskurssit, joita kirjallisuusseura on järjestänyt vuosikymmenet Revontuli-opiston kanssa, ovat olleet niin suosittuja, että kaikki halukkaat eivät ole niille päässeet.

Tunturiluonto kirjoitusympäristönä houkuttelee kursseille paljon ihmisiä Etelä-Suomesta.

– Kurssit ovat paukahtaneet parhaimmillaan sekunneissa täyteen. Tahtoo olla niin, että isot kaupungit, joissa on parhaat nettiyhteydet, ovat valloittaneet kurssit ja lappilaiset ovat jääneet nuolemaan näppejään, kertoo Kurttila.

Tänä vuonna hankerahoituksella on voitu järjestää pari lisäkurssia, joille Lapissa asuvat ovat voineet ilmoittautua ennakkoon.