Muis­tat­ko Na­pa­pii­rin huip­pu­suo­si­tun ret­kei­lya­lueen, joka ei ollut vi­ral­li­nen ret­kei­lya­lue? Nyt asia muuttuu

Napapiirin retkeilyaluetta luonnehtivat Raudanjoki, sen kosket sekä useat vaarat ja niiden väliin levittäytyvät aapasuot.

Napapiirin retkeilyalueen erityispiirteitä ovat peräpohjalaiset vaarat, rannattomat ja vetiset aapasuot sekä Raudanjoki koskineen ja rehevine rantametsineen. Arkistokuva.
Napapiirin retkeilyalueen erityispiirteitä ovat peräpohjalaiset vaarat, rannattomat ja vetiset aapasuot sekä Raudanjoki koskineen ja rehevine rantametsineen. Arkistokuva.
Kuva: Juho Maijala

Rovaniemellä sijaitsevasta Napapiirin retkeilyalueesta perustetaan valtion virallinen retkeilyalue. Valtioneuvosto päätti asiasta 6. kesäkuuta. Asetus tulee voimaan 12. kesäkuuta.

Nelostien varrella lähellä Rovaniemen kaupunkia, lentokenttää ja Napapiiriä sijaitseva alue on ollut jo pitkään suosittu retkeily- ja virkistysalue. Nyt siitä perustetaan valtion kuudes virallinen retkeilyalue.

Pohjoisen Polut kirjoitti retkeilyalueen hämmentävästä tilanteesta loppuvuodesta 2022. Napapiirin retkeilyalueeksi kutsuttua aluetta ei oltu koskaan perustettu viralliseksi valtion retkeilyalueeksi.

Nosto

Kuudes valtion retkeilyalue

Napapiirille perustetaan kuudes valtion virallinen retkeilyalue.

Muut viisi ovat Kylmäluoma, Iso-Syöte, Ruunaa, Oulunjärvi ja Evo.

Viimeksi niistä on perustettu Hämeenlinnassa sijaitseva Evo, vuonna 1994.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan valtion retkeilyalueen perustaminen mahdollistaa alueelle retkeily- ja virkistyskäytön ja luontomatkailun pitkäjänteisen kehittämisen sekä metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen.

Samalla halutaan nykyaikaistaa koko valtion retkeilyaluemalli ja -brändi vastaamaan kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa.

– Tarkoitus on, että retkeilyalueet tarjoavat suojelualueita monipuolisempia luonnossa liikkumisen, harrastamisen ja tapahtumien järjestämisen mahdollisuuksia eri käyttäjäryhmille, metsäneuvos Ville Schildt maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo tiedotteessa.

– Samalla sovitetaan yhteen metsien moninaisia käyttötarpeita − virkistyskäyttö, eräharrastukset, metsätalous ja luonnonsuojelu.

Reittejä vaeltamiseen, moottorikelkkailuun ja vesiretkeilyyn

Vaattunkivaaran näkötorni on yksi Napapiirin retkeilyalueen kohteista. Arkistokuva.
Vaattunkivaaran näkötorni on yksi Napapiirin retkeilyalueen kohteista. Arkistokuva.
Kuva: Juho Maijala

Napapiirin retkeilyaluetta luonnehtivat Raudanjoki, sen kosket sekä useat vaarat ja niiden väliin levittäytyvät aapasuot. Alueelle on hyvät kulkuyhteydet ja sen kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Vuonna 2023 alueella oli 110 000 käyntiä.

Kokonaisuudessaan Napapiirin retkeilyalueen perustamisen talous- ja työllisyysvaikutukset on arvioitu selvästi positiivisiksi. Tarvittavat investoinnit retkeilyrakenteisiin on suurelta osin jo tehty, mutta kunnossapidon tarve on kasvava. Ministeriön mukaan mahdolliset lisäpanostukset tehdään olemassa olevien kehysten puitteissa.

Matkailua, retkeilyä, luontoarvoja ja metsästystä

Napapiirin retkeilyalue sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta. Arkistokuva.
Napapiirin retkeilyalue sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta. Arkistokuva.
Kuva: Juho Maijala

Luonnos valtion retkeilyalueen perustamisesta oli lausuntokierroksella huhti–toukokuussa.

Lausuntopalaute oli valtaosin myönteistä: 19 saadusta lausunnosta 14 kannatti Napapiirin retkeilyalueen perustamista ja vain yksi vastusti. Esiin nousi myös sidosryhmien vahva kiinnostus osallistua alueen eri käyttömuotoja yhteen sovittavan hoito- ja käyttösuunnitelman laadintaan. Tätä myös edellytetään juuri tehdyssä perustamispäätöksessä.

Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota yritysten matkailupalveluita tukevien rakennelmien sekä paikallisten retkeilijöiden toivomusten yhteensovittamiseen. Retkeilyalueen perustamisessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä muut luontoarvot. Lisäksi lausunnoissa painotettiin alueen nykyisten metsästysmahdollisuuksien jatkumista.

Ministeriön mukaan palaute huomioitiin asetusehdotuksen viimeistelyssä. Ehdotus laadittiin maa- ja metsätalousministeriössä virkatyönä yhteistyössä Metsähallituksen ja ympäristöministeriön kanssa.

Ilmoita asiavirheestä