Mök­ki­ran­nas­ta Kuu­sa­mos­sa löy­de­tyn hir­ven­pää­kir­veen ma­te­riaa­lis­ta li­sä­tie­toa – Ki­vi­kir­ves on yksi vuo­si­tu­han­nen mer­kit­tä­vim­mis­tä löy­döis­tä Suo­mes­sa

GTK:n geologi Satu Hietala teki kirveelle röntgenfluoresenssianalyysiin, joka ei vahingoita esinettä.

Kuusamossa on kvartsiittialue muutaman kymmenen kilometrin päässä löytöpaikalta luoteeseen ja pohjoiseen. Todennäköisesti hirvenpää on valmistettu tämän alueen kvartsiitista eikä se siis ole päätynyt kovin kauas valmistuspaikaltaan, Museovirasto kertoo tiedotteessa.

Lue lisää: Kuusamolaisesta mökkirannasta löytyi 4 000 vuotta vanha hirvenpääkirves – kyseessä yksi tämän vuosituhannen merkittävimmistä arkeologisista löydöistä Suomessa

Kuusamon kivinen hirvenpääkirveen katkelma on noussut yhdeksi merkittävimmistä esihistoriallisista löydöistä Suomessa. Vaikka samankaltaisia hirvenpääkirveitä on löydetty aiemmin Säkkijärveltä ja Kortesjärveltä, vastaavat löydöt ovat äärimmäisen harvinaisia.

Kirveen löytöpaikan kaivauksissa Kuusamossa paljastui myös kivikautinen asuinpaikka, mutta itse kirves on sitä huomattavasti vanhempi.

Kuusamon hirvenpää muistuttaa Museoviraston mukaan hyvin läheisesti 1900-luvun alussa Karjalan kannakselta löytynyttä Säkkijärven hirvenpäätä. Se on valmistettu vulkaanisesta kivilajista, Äänisen metatuffiitista, jota esiintyy Äänisjärven luoteisrannalla.

Tästä kivilajista tehtyjen esineiden valmistuskeskus noin vuosina 3500–1500 ennen ajanlaskun alkua (eaa.) sijaitsi nykyisen Petroskoin läheisyydessä. Myös kolmas mainittu esine, Säkkijärven hirvenpää on todennäköisimmin valmistettu siellä.

– Kuusamon ja Säkkijärven hirvenpäät ovat niin samannäköisiä, että niiden täytyy edustaa samaa traditiota ja olla suunnilleen saman aikakauden tuotteita. Olisi helppoa kuvitella niiden olevan jopa saman kivisepän valmistamia. Materiaalin ero kuitenkin viittaa selkeästi siihen, että ne on valmistettu eri paikoissa, kertoo Museoviraston amanuenssi Sami Raninen.

Etelä-Pohjanmaalta löytyneen Kortesjärven punaisen hirvenpääkatkelman materiaalin kivilaji on maasälpäporfyyri.

Kortesjärven hirvenpää muistuttaa läheisemmin ruotsalaista Alundan hirvenpääkirvestä. Todennäköisesti Kortesjärven esine onkin valmistettu Ruotsin alueella.

Mitä hirvenpääkirveillä tehtiin?

Materiaalien eroista huolimatta Kuusamon, Säkkijärven, Kortesjärven ja Alundan hirvet muistuttavat toisiaan melko paljon. Ne ajoittuvat 2000-luvulle eaa. tai viimeistään 1000-luvun alkuun eaa. Siten ne ajoittuvat kivikauden loppuvaiheeseen tai ajanjaksoon, jolloin kivikaudesta siirrytään pronssikauteen.

Eläinpäisiä kivinuijia ja -kirveitä esiintyy laajalla alueella Pohjois- ja Koillis-Euroopassa. Löytöjä on yli 50, ja niistä suurin osa niistä on peräisin Suomen ja Karjalan tasavallan alueilta. Yleisimmin niihin on tehty karhun ja hirven piirteitä.

Kirveet ovat tuskin olleet työvälineitä tai aseita. Niitä lienee käytetty seremoniaesineinä, ryhmän tunnusmerkkeinä tai henkilökohtaisina statusesineinä. Niitä ei kuitenkaan laitettu vainajien hautoihin, vaan ne löytyvät yleensä niin sanottuina irtolöytöinä, Sami Raninen kertoo tiedotteessa.