Metsähallituksella on kaksijakoinen tilanne. Liiketoiminnan puolella tehdään erinomaisen hyvää tulosta, mutta Luontopalveluiden ja julkisten hallintotehtävien budjettirahoitus on vähenemään päin.
Luontopalveluita rahoitetaan valtion talousarvioon sisältyvällä määrärahalla. Se on erillään Metsähallituksen liiketoiminnasta.
Metsähallituksen vuoden 2024 tulos oli lähes 180 miljoonaa euroa, liikevaihto oli 485,2 miljoonaa euroa. Se on Metsähallituksen historian paras tulos. Myös Metsähallituksen Metsätalous oy teki kaikkien aikojen parhaan tuloksensa.
Kova tulos johtui pääosin puun hyvästä kysynnästä ja hinnasta, kertoo Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä.
Vuonna 2023 liikevaihto oli 435 miljoonaa ja tulos 142 miljoonaa. Metsähallitus tuloutti vuonna 2024 valtiolle edellisen vuoden tuloksesta 110 miljoonaa euroa.
Vuoden 2024 tuloksesta maksetaan tänä vuonna valtiolle todennäköisesti 125 miljoonaa euroa. Metsähallitus joutuu lisäämään tuloutustaan valtiolle tänä vuonna, kun hallitus yrittää tasapainottaa maan taloutta.
Valtion monikäyttömetsistä korjattiin puuta yhteensä 6,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä on noin puolet metsien vuotuisesta 12,6 miljoonan kuutiometrin kasvusta.
Metsähallituksen hakkuut ovat viimeiset 10 vuotta vaihdelleet 6 miljoonan molemmin puolin.
Puun kysyntä on kasvanut Pohjois-Suomessa Kemin uuden tehtaan myötä, ja myös Stora Enso Oulussa tarvitsee lisää puuta. Ukrainan sodan alettua Suomeen ei ole tuotu enää itärajan takaa puuta.
Metsätalous oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpulan mukaan tämä tai kasvanut tuloutus valtiolle ei lisää Metsähallituksen hakkuupainetta.
– Ympäröivä yhteiskunta ei sillä tavalla vaikuta meidän hakkuumäärään. Se lähtee metsästä liikkeelle, eli mitä metsä voi tarjota. Ei sillä tavalla, että jos jollakin on puupula, meidän täytyy paikata se.
Rahaa valtion kassaan saadaan ennen kaikkea puun hinnan noususta. Muutokset puun hinnassa ovat olleet isoja viime vuosina.
– Ehkä omistajalla on ollut tämä tieto silloin, kun tavoite on asetettu, toteaa Kumpula.
Puukauppa ei ole Metsähallituksen ainoa tulonlähde. Kiinteistökehityksen johtaja Otto Swanljungin mukaan kiinteistökaupoissa on ollut kovaa kasvua, vaikka viime vuonna taloudellinen epävarmuus hidastikin tonttikauppaa ja uusien tuulivoimahankkeiden käynnistämistä.
Loppuvuonna toteutuivat kuitenkin isot, 27 miljoonan euron maakaupat Googlen kanssa mahdollista datakeskusinvestointia varten.
Pääjohtaja Niemelän mukaan Suomessa on menossa datakeskusbuumi, ja Metsähallitukselle on tullut kyselyitä tonteista.
Metsähallituksen mukaan valtion metsät toimivat edelleen merkittävänä hiilinieluna. Tavoitteena on kasvattaa valtion metsien hiilinieluja kymmenen prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Monikäyttömetsistä 23 prosenttia on metsätaloustoiminnan ulkopuolella tai rajoitetusti käytössä.
Valtion metsien hakkuusuunnitelma määritetään alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa yhdessä sidosryhmien kanssa. Saamelaisten kotiseutualueen eteläpuolisen Lapin osalta luonnonvarasuunnittelu käynnistyy keväällä.
Viime kesänä käynnistettiin vanhojen ja luonnontilaisten metsien inventoinnit ja niitä jatketaan tulevana kesänä. Inventointitietoja tullaan hyödyntämään valtion vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojeluesityksessä.
Vuonna 2024 ennallistamis- ja luonnonhoitotoimia tehtiin sekä suojelualueilla että monikäyttömetsissä yhteensä yli 11 000 hehtaarilla.
Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoitus pienenee tulevina vuosina 4,4 miljoonaa euroa. Se tulee näkymään retkeilypalveluiden supistamisena.
Säästöjä haetaan ensisijaisesti luopumalla rakennuksista ja kiinteistöistä sekä keskittymällä ydintehtäviin.
– Yksi tärkeimmistä on luonnonsuojelu, retkeily- ja virkistysasioissa tärkeintä on turvallisuus. Ei voi olla niin, että valtion tarjoamat retkeilykohteet ovat turvattomia, että esimerkiksi sillat pettäisivät, sanoo pääjohtaja Juha S. Niemelä.
Kansallispuistoihin ja muihin Metsähallituksen retkikohteisiin tehtiin viime vuonna yhteensä 8,6 miljoonaa käyntiä. Lupa-asiakkaat viettivät yli 0,5 miljoonaa vuorokautta metsästyksen ja kalastuksen parissa valtion mailla.
– Aikalailla tiedämme, millä alueella kovin kävijäpaine on ja pystymme kohdentamaan niukkoja resursseja sen mukaan, sanoo Niemelä.
Metsähallituksen Luontopalvelut aloittaa tänä keväänä selvityksen Kilpisjärven, Hossan, Seitsemisen ja Teijon luontokeskusrakennuksista luopumisesta. Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson kertoo, että läsnäolo paikoissa säilyy.
– Tarkoitus ei ole laittaa kohteita säppiin, vaan niille haetaan uutta elämää.
Jansson väläyttää, että ratkaisua voidaan hakea digitalisaatiosta. Tällä hetkellä kohteiden ylläpitoon menee paljon kustannuksia.
– Emme ole tässä rahoitustilanteessa pystyneet kehittämään ja ylläpitämään niitä siten, että ne olisivat kiinnostavia asiakkaille. Haemme nyt sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat niiden kehittämisen uudella tavalla.