Metsähallitus tehostaa yritystoiminnan valvontaa retkikohteissaan. Tehostettu valvonta on aloitettu suosituimmissa retkikohteissa yhteistyössä erävalvonnan kanssa maaliskuussa.
Tavoitteena on muun muassa luvattoman matkailutoiminnan ehkäiseminen. Suojelualueille asiakkaita tuovilla yrityksillä on oltava yhteistyösopimus Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa.
Jos yritys käyttää retkeilyreittejä, taukopaikkoja tai muita retkeilyrakenteita Metsähallituksen alueilla, sen tulee maksaa vuosittainen asiakasmäärään perustuva käyttökorvaus. Käyttökorvausten periminen perustuu lakiin.
Metsähallituksen mukaan osa toimijoista ei vielä tunne käytäntöä ja jotkut eivät noudata sitä. Valvontakäynneillä tarkistetaan, onko matkailuyrityksellä voimassa oleva yhteistyösopimus. Jos sopimus puuttuu, yritys ohjataan sen piiriin. Jos yritys ei halua tehdä sopimusta tai maksaa käyttökorvausta, sen ryhmän pääsy retkikohteeseen ei välttämättä ole mahdollista.
Erätarkastajalla on poliisin oikeudet, eli tarvittaessa oikeus jopa kieltää pääsy maastoon, kertoo virkistyskäytön erityisasiantuntija Eeva Pulkkinen Metsähallituksesta.
– Tarkoitus on kuitenkin ensisijaisesti ohjata toimijoita oikeanlaisen käytön piiriin. Monella uudella, varsinkin ulkomaalaisella yrityksellä ei välttämättä ole tietoa käytännöistä.
Polkuja lasketaan liukurilla, tuohta revitään
Metsähallituksen mukaan suosituilla kohteilla erityisesti matkailuyritysten tuomien ryhmien määrät ovat kasvaneet ja esiin on noussut ekologisen sekä sosiaalisen kestävyyden haasteita, kulttuurieroja ja turvallisuuskysymyksiä.
Turvallisuushaasteet liittyvät esimerkiksi kohteiden suuriin korkeuseroihin. Polkujen tallaantuessa niistä tulee liukkaita. Sen takia liukureiden ja muiden laskuvälineiden käyttö on kohteissa kielletty.
Ekologisia haasteita syntyy esimerkiksi kesäaikaan siitä, että suojeluarvojen kannalta merkittäviä lajeja tallaantuu väkimäärien alla. Talvisin taas tapahtuu esimerkiksi sitä, että puun kyljestä irrotetaan tuohta.
– Meille on tullut palautetta, että taukopaikat ovat ruuhkaisia, tai että niillä sotketaan, kertoo Pulkkinen.
Sopimusyrittäjien määrää kohteessa ei rajoiteta
Vuoden 2025 lopussa Metsähallituksen Luontopalveluilla oli 730 matkailuyhteistyöyrittäjää. Heistä kaksi kolmasosaa vie asiakkaitaan Metsähallituksen hallinnoimille alueille esimerkiksi maksullisille retkille. Kolmannes tarjoaa luontomatkailuun liittyviä palveluja, kuten ravintola- ja majoituspalveluja, kansallispuistojen ja retkeilyreittien läheisyydessä.
Matkailuliiketoiminta painottuu Pohjois-Suomeen voimakkaasti kasvavien matkailukeskusten ympärille. Lukumäärällisesti eniten matkailun yhteistyösopimuksia on Pallas-Ylläksen kansallispuistossa (113).
Myös kyläyhdistysten ylläpitämillä retkipaikoilla on havaittu runsaasti yritystoimintaa, ja myös ongelmia.
Kun yritys harjoittaa liiketoimintaa, kyse ei ole enää jokaisenoikeuksista. Silloin kuvaan astuu maksuperustelaki. Metsähallituksen retkeilykohteissa käyttökorvaus on noin 1,50 euroa päivässä yhtä asiakasta kohden.
Metsähallituksen palveluja käyttävät yhden hengen yritykset, jotka tuovat kohteisiin alle 50 asiakasta vuodessa, mutta myös yritykset, jotka tuovat 1 000–2 000 asiakasta vuodessa.
Yhteistyösopimuksessa määritellään kohdealueet, eli millä yrityksellä on mikäkin kohde ohjelmistossaan.
Tällä hetkellä ei ole rajoitusta sille, kuinka monta sopimusyrittäjää voi toimia yhdessä kohteessa. Pulkkisen mukaan rajoittamisesta on kylläkin alettu puhua.