Jyrsijöiden piipitys kuuluu täpötäydestä roska-astiasta. Huussin säiliö on niin täynnä, että kansi menee vaivoin kiinni.
Rovaniemen Misin kylällä sijaitsevalla Kielin laavulla näkyy, että laavua käytetään ohjelmapalveluyritysten toimintaan. Näin tapahtuu, vaikka laavun edustalla on kyltit, jotka kieltävät sen.
Kyläyhdistyksen puheenjohtajan Sanna Kallion mukaan laavun huoltovälit ja kapasiteetti eivät riitä palvelemaan suurta matkailijamäärää. Yhdistys ylläpitää talkoovoimin Rovaniemen kaupungin maalla sijaitsevaa laavua.
– Jos yritykset edes siivoaisivat jälkensä eli veisivät roskat ja tyhjentäisivät huussin, ongelmia ei olisi.
Kielin laavu sijaitsee aivan Misintien vieressä. Matkaa kaupungista sinne kertyy reilut 40 kilometriä. Kallio on nähnyt, miten useampana iltana tien laidassa on parkissa vähintään pari pakettiautoa.
– Karkeasti homma toimii niin, että rahat menevät ohjelmapalveluyrityksille ja yhdistys siivoaa aluetta talkoilla, Kallio sanoo.
Katso videolta, mitä Misin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Kallio kertoo matkailun vaikutuksista laavulla.
Roskia ympäristöön ja häiriötä asukkaille
Misin kyläyhdistys ei ole ongelmansa kanssa yksin. Songan kylässä on lähes samanlainen tilanne.
Kyläyhdistyksen ylläpitämällä laavulla Oitolanrannassa on safareiden järjestämisen kieltolaput kolmessa eri paikassa. Yhdistyksen puheenjohtajan Sanna-Mari Suopajärven mukaan ne eivät ole riittäneet pitämään kaupallisia toimijoita poissa.
– Ilmeisesti kyltit ovat liian pieniä. Olemme keskustelleet, että pitäisikö siellä olla isompi kyltti.
Suopajärven mukaan ohjelmapalveluiden järjestäminen Oitolanrannassa estää usein laavun käyttämisen yksittäisiltä henkilöiltä.
Suopajärvi sanoo, että ryhmiltä on toisinaan jäänyt laavulle roskaa. Isoista matkailijaryhmistä aiheutuu lisäksi välillä häiriötä läheiselle asutukselle.
Neuvottelut menossa
Myöskään Songassa kyläyhdistys ei saa ohjelmapalveluyrittäjiltä korvauksia laavun käytöstä.
Suopajärven mukaan jotkut yrittäjät ovat vuokranneet maata tai rakennuksia Songasta matkailukäyttöön.
– Kyläyhdistyksen laavun käyttö ilman lupaa ei ole reilua näitä asiallisia yrittäjiä kohtaan.
Suopajärvi arvelee, että kaikilla toimijoilla ei ole tietoa siitä, että kaikki laavut eivät ole vapaasti käytettävissä liiketoimintaan.
Kyläyhdistyksellä oli viime talvena sopimus yhden matkailuyrittäjän kanssa laavun käytöstä. Hän maksoi yhdistykselle pientä korvausta.
– Nostimme hintaa siten, että se vastasi alueen markkina-arvoa, niin sen jälkeen yrittäjä ei halunnut olla yhteistyössä kuin yhden kuukauden ajan.
Suopajärvi kertoo kyläyhdistyksen neuvottelevan parhaillaan laavun käytöstä jonkun toisen toimijan kanssa.
Kaupunki: Tilanne rauhoittunut
Rovaniemen kaupungille ei ole tällä talvikaudella tullut ilmoituksia kyläyhdistysten laavuilla tapahtuvasta safaritoiminnasta.
Kaupungin metsätalousinsinööri Kari Lukkarisen mukaan laavujen käyttö rauhoittui sen jälkeen, kun kaupunki ja kyläyhdistykset puuttuivat asiaan pari vuotta sitten. Kyläyhdistyksille esimerkiksi jaettiin kylttejä, joissa ohjelmapalvelutoiminta kielletään.
Lukkarisen mukaan kylttejä ei viime syksynä tai tällä talvikaudella ole tarvinnut jakaa.
– Olen luottanut siihen, että kyläläiset antavat heti palautetta kaupungille, jos tällaista toimintaa ilmenee, Lukkarinen sanoo.
Hänellä on käsitys, että myöskään Visit Rovaniemelle ei ole tullut ilmoituksia laavujen luvattomasta käytöstä.
– Ohjelmapalveluyrityksillä voi olla nyt omia paikkoja, jonne ne vievät asiakkaat, Lukkarinen sanoo.
Norvajärvi on rauhoittunut
Koska kyläyhdistykset vastaavat laavujen siisteydestä ja puuhuollosta, niillä on Lukkarisen mukaan jonkinlainen oikeus rajoittaa sitä, miten laavuja käytetään.
– Eihän se mukavaa ole, jos iltaa ja yötä myöten on kaupallista toimintaa.
Lukkarinen muistaa, että revontulimatkailun osalta yksi pahimpia paikkoja oli vielä muutama vuosi sitten Norvajärven alue. Järven jäälle tehtiin avotulia ja nokiset puut sekä hiilet jätettiin sinne. Lukkarinen sanoo kuulleensa asukkailta, että tilanne on rauhoittunut ainakin siellä ja Vikajärvellä.
Rovaniemen kaupungin omistamia uimarantoja ja veneenlaskupaikkoja käytetään luvattomasti moottorikelkkasafarien lähtöpaikkoina.
Kaupungin metsätalousinsinööri Kari Lukkarisen mukaan kaupunki alkoi saada ilmoituksia asiasta helmikuun alussa. Hän on käynyt katsomassa kahta tällaista paikkaa. Toinen niistä oli Ylikylässä ja toinen Nivankylässä.
– Yhdelläkin rannalla oli kelkka, jonka perässä oli iso henkilöreki. Tämä on uusi muoto safaritoiminnassa.
Lukkarinen arvioi, että ilmiö liittyy pieniin ohjelmapalveluyrityksiin, sillä suurilla yrityksillä on omat, luvalliset lähtöpaikkansa. Hänen käsityksensä toiminnasta on, että yrittäjät tuovat kelkat valmiiksi paikalle, jonka jälkeen asiakkaat haetaan paikalle autoilla.
Toimintaan ei ole kaupungilta lupia, vaikka sellaiset tarvitaan.
Lukkarisen tietojen mukaan ohjelmapalveluyritykset käyttävät Ylikylässä matonpesupaikkaa lähtöpaikkana, mutta kelkat jatkavat matkaa koko rannan poikki.
Lukkarinen sanoo, että rannoille ja veneenlaskupaikoille saattaa jäädä kelkoista esimerkiksi polttoainetta maahan tankkauksen yhteydessä. Hän laskee, että polttoainetta tarvitaan yhtä safaria varten useita kymmeniä litroja.
– En jaksa uskoa, että yritykset olisivat investoineet kauheasti suljettuihin säiliöihin ja sähköpumppuihin.
Lisäksi uimarannat ja veneenlaskupaikat ovat yleensä hyvin lähellä asutusta. Niiden käyttö safarien lähtöpaikkoina tarkoittaa, että alueilla on runsastakin liikennettä myös ilta- ja yöaikaan.
Lukkarinen sai Nivankylästä kuvamateriaalia. Kuva on otettu kauempaa tapahtumapaikasta iltahämärässä.
– Kuva ei ole kovin tarkka, mutta siinä oli kelkka ja reki nähtävissä.
Kuva kelpaa hänen mukaansa todisteeksi luvattomasta safaritoiminnasta, mutta laatu ei riitä sanomaan, minkä firman haalarit asiakkailla on päällään.
Toinen asia on, että haalarit voivat olla myös vuokrattuina isommilta yrityksiltä. Lukkarisen tiedossa on, että isoimmat ohjelmapalveluyritykset vuokraavat ylijäämähaalareitaan pienemmille yrityksille määräajaksi.
– Pelkän haalarin perusteella et voi mennä kyselemään isoimmilta yrityksiltä asiasta. On vaikea selvittää, mikä toimija on taustalla.