Met­sä­hal­li­tus kiel­täy­tyy luo­vut­ta­mas­ta tut­ki­joil­le tietoja valtion met­sis­tä – Met­sä­yh­tiö vetoaa lii­ke­sa­lai­suu­teen ja kiistää pi­mit­tä­vän­sä tietoja

Syken Luontoratkaisut-ryhmän projektipäällikkö Kimmo Syrjänen pitää Metsähallituksen kieltäytymistä outona, etenkin kun Metsätalous Oy on antanut tietoja aiemmin.

– On mielestäni erikoista, että valtion varoin kartoitetut tiedot muuttuvat yhtiön alaisuudessa liikesalaisuudeksi.

Metsätalous Oy on perustellut kieltäytymistä sillä, että tietojen luovuttaminen voi aiheuttaa sille taloudellisen vahingon.

– Suojelupäätökset liittyvät EU:n yhteisiin tavoitteisiin, ja ne tulee joka tapauksessa toteuttaa vaikka aiheuttavat kustannuksia, Syrjänen sanoo.

Lue myös: Metsätalous Oy kiistää pimittävänsä tietoja tutkijoilta – "Siellä ei ole sellaista tietoa, mikä välttämättä edes tutkijoita hyödyttäisi"

”Aikataulu on äärimmäisen tiukka”

Syrjänen on mukana Syken ja Luonnonvarakeskuksen Luonnonmetsät-hankkeessa. Ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen tehtävänä on vielä suojelemattomien vanhojen ja luonnontilaisten metsien tunnistaminen ja paikantaminen.

Jäsenmailla on kuluvan vuoden loppuun saakka aikaa toimittaa EU-komissiolle yleiset sitoumukset siitä, miten suojelutavoitteisiin vastataan. Työn piti valmistua jo viime vuonna, mutta matkalla on ollut hidastuksia.

– Työ on venynyt EU:n puolelta, mutta komission odotetaan antavan omat määritelmänsä vanhoista ja luonnontilaisista metsistä näinä päivinä.

Selvitystyötä on nyt tehty Suomen metsäkeskuksen avoimien paikkatietojen ja valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) perusteella.

Syrjäsen mukaan se tarkoittaa valtion maiden osalta laajempia mahdollisia suojeltavia alueita ja lisää kallista maastotyötä.

– Metsähallituksen tarkemmat tiedot helpottaisivat työtä, ja voisimme kohdentaa inventointia paremmin. Se olisi kaikkien etu, Syrjänen sanoo.

Kansalliset kriteerit pitää olla tehtynä kuluvan vuoden loppuun mennessä. Inventoinnin tulee olla tehtynä 2025 mennessä. Syrjäsen mukaan aikataulu on äärimmäisen tiukka.

– Alueiden selvittäminen vaatii todennäköisesti laajoja maastotarkasteluja. Pari vuotta on tähän työhön vähän.

Talousmetsästä ei tule vanhaa

Luonnontilaisten ja vanhojen metsien pitäisi komission mukaan olla suojeltuna vuoden 2029 loppuun mennessä. EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti nämä metsät tulee suojella tiukasti, eli niissä ei sen jälkeen saa harjoittaa metsätaloutta.

– Jos tiedetään jo nyt, että kriteerit suurella todennäköisyydellä täyttyvät, metsät tulee suojella välittömästi.

Biodirektiivistrategian mukaan aktiivisessa hoidossa olevista talousmetsistä ei tule luonnontilaisia eikä vanhoja, vaikka niiden hoitoa vähennettäisiin tai niissä siirryttäisiin jatkuvaan kasvatukseen.

Syrjäsen mukaan tämä tarkoittaa sitä, ettei metsänomistajan tarvitsi pelätä talousmetsän muuttumista suojelukohteeksi vaikka sen monimuotoisuutta parannettaisiin esimerkiksi lahopuun määrää lisäämällä.

– Toki jos metsä jätetään kokonaan hoitamatta yli 50–100 vuodeksi, siihen alkaa tulla luonnontilaisen metsän piirteitä. Mutta tässä tapauksessa ei enää voida puhua aktiivisesta hoidosta.

Vanhat metsät pääosin Lapissa

Puuntuotannon alueella olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät sijaitsevat tämänhetkisen tiedon mukaan lähes yksinomaan Lapissa ja Kainuussa.

– Näyttää siltä, että luonnontilaisia metsiä on erityisesti Ylä-Lapissa. Siellä käyttöhistoria on erilainen, koska taloudellisesti kannattavaa puuntuotantoa alueella ei ole järkevä harjoittaa puun hitaasta kasvusta johtuen. Ylä-Lapissa suojelu ja poronhoito myös tukevat toisiaan.

Metsähallituksen toimitusjohtajan mukaan kaikki aidot vanhat metsät on jo suojeltu. Syrjänen epäilee tätä.

– Vanhaa metsää ei ole vielä määritelty, mutta käsitykseni mukaan sellaisiksi luokiteltavia metsiä on vielä suojelun ulkopuolella.

Muutama prosentti koko metsäalasta

Suomen uhanalaisista lajeista lähes kolmannes on metsissä. Arvioiden mukaan tiukan suojelun ulkopuolella vielä noin 50 000–600 000 hehtaaria luonnontilaista tai vanhaa metsää.

– Haarukka on aika iso, koska paljon riippuu siitä miten luonnontilainen ja vanha metsä määritellään. Itse arvioisin, että todellinen luku on noin 500 000 hehtaaria tai sen alle.

Vanhoilla metsillä pitää olla myös riittävä ekologinen puskuri eli myös ympäröivää aluetta on suojeltava. Puskurialueen koko voi olla kolme kertaa ydinalueen koko.

– Käytännössä tämä ei voi toteutua kuin valtion mailla, koska yksityismetsissä omistus on niin pirstoutunutta. Yksityismetsissä suojelu halutaan toteuttaa vapaaehtoisuuden kautta.

Syrjäsen mukaan kyse on loppujen lopuksi aika pienestä alasta.

– Kyse on korkeintaan parista prosentista koko maan metsäpinta-alasta. En näkisi tätä suurena ongelmana.

Sen sijaan 30 prosentin suojelutavoitteeseen pääseminen on suuremman ponnistelun takana. EU:n biodiversiteettistrategian 30 prosentin suojelutavoite kattaa kaikki elinympäristöt.

– Taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan niin suuria, että kohdentaminen tulee miettiä ja perustella tarkkaan.