Kan­sal­lis­puis­to­esi­tys ei voi olla tapa, jolla es­te­tään hakkuut valtion met­sis­sä, sanoo Met­sä­hal­li­tuk­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja Juha S. Niemelä

–  Metsähallituksen näkökulmasta katsottuna jokainen kansallispuisto vaatii merkittävästi ylläpitoa, eivätkä rahat meinaa riittää nykyistenkään ylläpitoon. Valtion nykyisessä taloustilanteessa ja maailmantilanteessa on epätodennäköistä, että lisämäärärahoja olisi tulossa, Niemelä sanoo.

Suomessa on jo 41 kansallispuistoa, ja ympäristöministeriöön on tehty useita esityksiä uusista kansallispuistoista.

Aloitteen Aalistunturin kansallispuistosta tekivät yksityiset henkilöt sen jälkeen, kun Metsähallitus kaksi vuotta sitten kertoi suunnittelevansa alueille hakkuita.

– Ei voi olla niin, että kansallispuistoesitys on tapa, jolla pyritään estämään valtion metsän hakkuita, Niemelä sanoo.

Poliisi vei mielenosoittajat Kolarista tiistai-iltana, ja työt pääsivät jatkumaan.

"Hyvä että metsät kiinnostavat"

Niemelä on ehtinyt työskennellä Metsähallituksen toimitusjohtajana kolme vuotta. Toimintaympäristö on jo tänä aikana muuttunut.

– Toimintaamme haastetaan koko ajan enemmän, ja jokainen tekemämme metsänkäyttöilmoitus katsotaan tarkasti läpi.

Uusi ilmiö on myös se, että mieltä osoitetaan aiemmin hakatuissa talousmetsissä kuten Aalistunturin alueella.

– Aidot vanhat metsät on jo tarkasti suojeltu. Jos aiemmin hakatusta talousmetsästä löytyy uhanalaisia lajeja, voisiko se kertoa siitä, että metsää on hoidettu hyvin aiemminkin? kysyy Niemelä.

Metsähallituksen hallinnassa on kaikkiaan 12,6 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja metsäalueita. Monikäyttömetsien osuus tästä on lähes viisi miljoonaa hehtaaria. Niistä talouskäytössä on 2,8 miljoonaa hehtaaria.

Niemelän mukaan Metsähallitus ottaa mielellään vastaan vapaaehtoisten luontokartoittajien havaintoja metsistä.

– On hyvä, että metsät kiinnostavat. Meidän kartoitusresurssimme eivät mitenkään riitä, hän sanoo.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että siirtäisimme automaattisesti jonkin kohteen sivuun, jos sieltä jotakin löytyy.

Isännän äänestä kohti parempaa yhteistyötä

Toimitusjohtaja on huolissaan Metsähallituksen työntekijöistä, joihin kohdistuu kova paine. Metsähallitus-konsernin palveluksessa on 1 200 työntekijää.

– He tekevät työtään kovalla ammattitaidolla ja ymmärryksellä siitä, että hyvinvointimme perustuu siihen miten hyvin metsiämme hoidamme. Tuntuu, että kaikilla kritisoijilla ei ole tätä ymmärrystä.

Metsähallitus on lisännyt yhteistyötä ympäristöjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa.

– Meidän on joskus koettu käyttävän valtion mailla "isännän ääntä", mutta pyrimme koko ajan enemmän kuuntelemaan ja ottamaan huomioon eri sidosryhmien mielipiteet.

Niemelän mukaan on myös syytä katsoa peiliin.

– Emme ole ehkä osanneet viestiä riittävästi ja oikealla tavalla, mutta olemme paljon mainettamme parempia. Teemme enemmän kuin meiltä edellytetään.

Kun tehtävänä on sekä suojella että käyttää valtion maa- ja vesialueita, tavoitteet voivat välillä olla keskenään ristiriitaisia.

– Isoon taloon mahtuu erilaisia näkemyksiä asioista. Pyrimme keskustelemaan talon sisällä asiat ja tulemaan vasta sitten näkemyksien kanssa ulos.

Venäjän tuontia ei korvata valtion metsistä

Metsähallitus tuottaa kahdeksan prosenttia kotimaisen metsäteollisuuden raaka-aineesta. Sodan vuoksi loppunut Venäjän tuonti kattoi 10 prosenttia.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että valtion metsiä hakattaisiin aiempaa enemmän.

– Valtion metsistä ei voida korvata kasvanutta kysyntää, Niemelä sanoo.

Valtion omistamien maa- ja vesialueiden käyttöä ohjataan luonnonvarasuunnittelun avulla. Vuosittaiseksi kestäväksi hakkuumääräksi on määritelty koko maan osalta enintään 6,5 miljoonaa kuutiometriä. Lapin osuus luvusta on 1,9 miljoonaa.

Vuonna 2021 Metsähallitus tuloutti valtiolle 120 miljoonaa euroa. Hyvä tulos johtui pääosin puun vahvasta kysynnästä.

Puun lisäksi tuloja saadaan tuulivoimasta, josta on Niemelän mukaan tullut toinen Metsähallituksen talouden tukijalka. Tuulivoiman osuus tuloutuksesta on ollut noin 10 prosenttia, ja osuus kasvaa uusien voimaloiden rakentamisen myötä.

Lannoituksilla kohti hiilinielutavoitetta

Vaatimukset Metsähallitusta kohtaan kasvavat koko ajan. Marinin hallituksen linjaukset painottivat hiilineutraaliustavoitteita ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä.

Ensimmäistä kertaa Metsähallitukselle myös asetettiin hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite. Vuoteen 2035 mennessä valtion metsien hiilinielua on kasvatettava vähintään kymmenellä prosentilla.

Niemelän mukaan tavoite on saavutettavissa. Keskeisiä toimia ovat metsien lannoituksen lisääminen ja jalostettujen taimien käyttö metsän uudistamisessa sekä oikea-aikaiset metsänhoitotoimet.

– Lannoitusalat on tuplattu, ja lannoitusten vaikutukset alkavat näkyä muutamassa vuodessa. Luonnossa muutokset tapahtuvat hitaasti. Metsänhoito on kärsivällisten ihmisten touhua.