Myllykosken voimalaitos Kuusamossa puretaan. Voimalaitoksen ostoon rahaa kerännyt Kuusinkijoki kuntoon ry sai tarvittavat miljoonat kasaan ja kauppakirja on allekirjoitettu.
Yhdistyksen puheenjohtaja Matti Aikio herkistyi kuultuaan, että yhdistys oli saanut kasaan tarvittavan 3,8 miljoonan euron summan.
– Olen ikäni ollut yrittäjä ja sijoittanut jopa miljoona euroa riskillä jonnekin. Ikinä ei kuitenkaan ole mennyt unet, mutta tämän homman kanssa meni, Aikio tunnustaa.
Aikio kertoo, että on pääsääntöisesti kerännyt voimalaitoksen ostoon ja alueen ennallistamiseen tarvittavat rahat itse.
– Ensinnäkin oli ihan järkyttävä idea edes lähteä tähän. Puolitoista vuotta aikaa ja 3,8 miljoonaa. Sitä voi jokainen kuvitella, että kuinka moni tällaiseen työhön lähtisi.
Voimalaitosrakennuksen kohtalo edelleen auki
Kauppakirjan mukaan Koskienergia vuokraa voimalaitoksen yhdistykseltä sähköntuotantoa varten vielä vuoden 2023 alusta elokuun loppuun saakka. Lokakuussa se luovuttaa voimalaitoksen Kuusinkijoki kuntoon -yhdistykselle.
Tammikuun alussa yhdistys alkaa hakea aluehallintovirastolta (AVI) vesistö- ja ympäristölupia. Varsinaiseen Piilijoen ennallistamistyöhön yhdistys pääsee todennäköisesti kesällä 2023.
– Heti kun saamme AVIlta luvat, alamme kevättalvella 2024 rakentaa pohjapatoja ja kunnostaa aluetta siihen kuntoon, että se olisi touko–kesäkuussa valmiina Piilijoen aukaisuun.
Kun voimalaitos rakennettiin 1950-luvulla, Piilijoen alkuperäinen uoma padottiin ja vedet ohjattiin voimalaitosuomaan. Nyt vesi ja kalat aiotaan päästää takaisin vanhaan uomaan, kunhan vuosikymmenien aikana kertynyt maa-aines ja kasvillisuus saadaan poistettua.
Aikion mukaan vanhasta uomasta tulee pääjoki, ja kalat ohjataan nousemaan sinne. Veden kulkua ohjataan pohjapadoilla. Vesi virtaa jatkossakin myös voimalaitosuomassa, varsinkin tulva-aikoina.
Voimalaitosrakennuksen suhteen suunnitelmat ovat vielä auki.
– Rakennus varmaan joudutaan laittamaan siihen kuntoon, että tulevaisuudessa siinä on sitten jotain toimintaa kuten kahvilaa, näyttelyitä tai vastaavaa, Aikio sanoo.
Varsinaisesti ajatus Piilijoen ennallistamisesta syntyi Kiitämän kalastuskunnan kesäkokouksessa puolitoista vuotta sitten. Aikio sai valtuudet viedä asiaa eteenpäin.
Aikion mukaan ennen elokuun loppua ei tapahtunut mitään.
– Karhunmetsästys alkoi elokuun 20. päivä, ja Herlinin Ilkka tuli tuttuna miehenä karhumetsälle Kiitämän metsästysseuran alueelle. Istuttiin tulilla ja juteltiin yömyöhään. Kysyin Ilkalta, että lähdetkö tukemaan, jos ostamme voimalaitoksen.
Hetken Aikion esitystä kuunneltuaan Herlin kertoi olevansa mukana ja asiasta lyötiin kättä päälle. Cargotecin hallituksen varapuheenjohtajan ja omistajan mukanaolon myötä homma alkoi edetä vauhdilla. Seuraavaksi tukijaksi ilmoittautui Kuusamon kaupunki Jouko Mannisen johdolla. Tässä kohtaa aloitettiin neuvottelut Koskienergian kanssa voimalaitoksen ostosta.
– Alussa oli vaikeaa, koska vastauksena oli, että laitos ei ole myynnissä. Sen jälkeen lähestyttiin voimalaitoksen omistajatahoa, ja sieltä löytyi halukkuutta neuvotella myynnistä.
Valtion osuus kaksi miljoonaa
Kun tiedossa oli maa- ja metsätalousministeriön Nousu-hanke, jolla elvytetään vaelluskalakantoja, oli seuraavana suuntana ministeri Jari Leppä (kesk.), jonka erityisavustaja Teppo Säkkinen on kotoisin Posiolta ja innokkaana kalastajana tuntee Kuusinkijoen. Hänen ja Nousu-hankkeen vetäjän Matti Vaittisen kanssa yhdistys neuvotteli ehdot valmiiksi.
– Markku Tornbergin luomilla aiemmilla suhteilla saimme jo viikon päästä varattua ajan ministeri Lepän puheille. Vietiin asia ministeriöön. Ei mennyt kuin tunti ja meillä oli kaksi miljoonaa rahaa. Eli valtio antoi siinä vaiheessa puolet vaaditusta ostosummasta.
Tämän jälkeen yhdistykselle jäi vielä kerättäväksi lähes kaksi miljoona euroa. Suurimpina rahoittajina mukana ovat myös Luonnonperintösäätiö, WWF ja Ilkka Herlin.
Kuusamosta mukaan lähti muutama isompi lahjoittaja, kuten kaupunki, Lähi-Tapiola Kainuu-Koillismaa, Rukakeskus ja Osuuspankki. Lahjoittajien joukossa on myös vesiosuuskunta, kalastuskuntia sekä lukuisia muita yrityksiä ja satoja yksityisiä henkilöitä.
Vuosi sitten Aikio muutti sattumien kautta Kirkkonummelle, mitä hän pitää nyt hyvänä tuurina rahankeruun suhteen.
– Jos olisin jäänyt Kuusamoon asumaan, rahat olisi jäänyt varmasti keräämättä. Pääkaupunkiseudulta käsin oli paljon helpompi hakea lahjoittajia.
Muokattu kello 9.43: Tekstiä päivitetty kauttaaltaan.