Luon­non­pe­rin­tö­sää­tiön suurin suo­je­lu­alue si­jait­see nyt Kuu­sa­mon kes­kus­tan tun­tu­mas­sa – Aar­ni­val­kea-Ki­vi­suon suo­je­lu­alue kasvoi 300-heh­taa­ri­sek­si

Alue kasvoi 66 ja 67 hehtaarin laajennuksilla. Luonnonperintösäätiö kertoo olevansa kiinnostunut ostamaan alueelta lisää maata.

Aarnivalkea-Kivisuon uusilta laajennusosilta 21.12.2021 otetuissa kuvissa näkyy vuoden lyhimmän päivän aurinko korkeimmillaan.
Aarnivalkea-Kivisuon uusilta laajennusosilta 21.12.2021 otetuissa kuvissa näkyy vuoden lyhimmän päivän aurinko korkeimmillaan.
Kuva: Ari-Pekka Auvinen

Luonnonperintösäätiö on laajentanut Aarnivalkea-Kivisuon suojelualuettaan Kuusamon keskustan lounaspuolella.

Alue kasvoi kahdella 66 ja 67 hehtaarin laajennuksella ja niiden lisäksi säätiö on kiinnostunut kasvattamaan suojelualuettaan edelleen.

– Neljällä kaupungin metsäkiinteistöllä on seudun suurimmat luontoarvot. Alueella on myös kymmenkunta yksityistä metsäkiinteistöä, joista olemme kiinnostuneita, jos niitä tulee tarjolle, sanoo suojelupäällikkö Ari-Pekka Auvinen.

Aarnivalkea-Kivisuon alue sijaitsee Ouluntien ja Kurkijärventien välissä. Laajennusosat ovat alueesta itään. Kuusamon keskustasta tulee alueelle matkaa kuusi kilometriä.

Luonnonperintösäätiö osti alueet ennen kaikkea poikkeuksellisen rikkaan suoluonnon, Vääräjoen luonnontilaisen latvapuron ja suonlaiteiden vanhan puuston vuoksi.

Pentti Linkolan aikoinaan perustaman Luonnonperintösäätiön tiedotteen mukaan Kivisuolle ja sen ympäristöön voisi muodostua noin 800 hehtaarin arvokas luontokokonaisuus, jolla se näkee merkittävää virkistyskäyttöpotentiaalia.

– Jos kaupungin maatkin tulisivat virkistysalueeksi, alueelle olisi mahdollista rakentaa retkeilyreitti vaikka Kuusamon keskustasta asti, Auvinen sanoo Koillissanomille.

Säätiön mukaan Kuusamon kaupunki omistaa alueella noin 350 hehtaaria maata.

– Katseet kääntyvätkin luontokaupunki Kuusamon suuntaan, mitä näillä mailla päätetään tehdä. Alueelle on suunniteltu muun muassa avohakkuita ja ralliajorataa. Luontoarvojen ja maisemien puolesta kaupungin maat ovat joka tapauksessa kansallispuistotasoa, sanoo Auvinen tiedotteessa.

Marras- ja joulukuussa tehdyt aluehankinnat kasvattavat suojelualueen jo säätiön suurimmaksi. Alueen pinta-ala nousee 300 hehtaariin. Nyt hankitulla alueella sijaitsee Vääräjoen luonnontilaisia latvavesiä, joissa kasvaa muun muassa punakämmekkää.

Aarnivalkea-Kivisuon laajennusosan suojelualuetta kesällä.
Aarnivalkea-Kivisuon laajennusosan suojelualuetta kesällä.
Kuva: Ari-Pekka Auvinen

Mukana on 2000-luvulla hakattua kangasmetsää, jonka metsänpohjaa on muokattu koneellisesti.

– Luonnonperintösäätiö osti alueet ennen kaikkea poikkeuksellisen rikkaan suoluonnon, Vääräjoen luonnontilaisen latvapuron ja suonlaiteiden vanhan puuston vuoksi. Ensi kesänä tarkastellaan maastossa, onko muokattuja ja osin ojitettuja hakkuualoja syytä ennallistaa, pohtii Auvinen tiedotteessa.

Perintösäätiö osti alueen ensimmäisen 56 hehtaarin osan 2013. Sen jälkeen aluetta laajennettiin vuonna 2016 kahdella sekä 2019 yhdellä maakaupalla.

Tiedotteen mukaan Aarnivalkea-Kivisuo on luontoarvoiltaan rikas aapasuo, jonka luontotyyppien vaihtelu allikkoisesta nevasta metsäsaarekkeiden kangasmetsiin ja niiden jopa 400-vuotiaisiin mäntyihin luo alueesta hyvin monimuotoisen.

Kaikkinensa säätiö kertoo toimintansa olevan kasvussa ja heidän ostaneen tänä vuonna enemmän metsää kuin koskaan aiemmin.

– Vaikka metsien hinnat ovat nousussa, Luonnonperintösäätiö on tänä vuonna onnistunut suojelemaan enemmän luonnonalueita kuin aikaisempina vuosina. Luonnonperintösäätiö hankkii suojelualueita lahjoitusvaroin ja lahjoittajien määrän kasvaminen on mahdollistanut uusien alueiden tehokkaan hankinnan, kertoo tiedotteessa Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsberg.

Ilmoita asiavirheestä