Luon­non­pe­rin­tö­sää­tiö suojeli reilun 40 heh­taa­rin alueen Enon­te­kiöl­tä – Alueel­ta avautuu näkymä Py­hä­ke­ron ja Ou­nas­tun­tu­rien suun­taan

Luonnonperintösäätiö hankki alueet Ylä-Lapin ikimetsäkeräyksen turvin. Se sai myös merkittävän lahjoituksen yksityishenkilöltä.

-
Kuva: Petri Haapala

Luonnonperintösäätiö on suojellut reilun neljänkymmenen hehtaarin alueen Enontekiöltä Ylä-Lapin ikimetsäkeräyksen turvin.

Uusi suojelualue koostuu kahdesta metsäisestä ja soisesta palstasta, jotka sijaitsevat noin kymmenen kilometrin päässä toisistaan Enontekiön keskustasta itään ja kaakkoon.

Palstoista suurempi, Sitsapesämaa, kattaa kolmenkymmenen hehtaarin alueen Ketomellan kylän pohjoispuolella. Alueella kasvaa varttunutta mäntymetsää, jonka yksittäiset naavaiset petäjät ovat Luonnonperintösäätiön mukaan noin pari sataa vuotta vanhoja.

Metsässä pesivät Luonnonperintösäätiön mukaan kuukkeli, metso ja isokäpylintu. Kosteimmilta paikoilta voi kuulla myös riekon ääniä. Osa alueesta on luonnontilaista suota. Siellä viihtyvät muun muassa kurjet ja monet kahlaajalinnut.

– Sitsapesämaa on myös maisemallisesti arvokas, sillä alueen länsi- ja pohjoisreunalta avautuu upea näkymä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston Pyhäkeron ja Ounastunturien suuntaan, Luonnonperintösäätiön suojelupäällikkö Petri Haapala kertoo tiedotteessa.

-
Kuva: Petri Haapala

Peltovuoman kylässä Nunnasentien varrella sijaitseva pienempi reilun kymmenen hehtaarin palsta rajoittuu eteläreunaltaan Pasmajokeen, joka kuuluu Ounasjoen vesistöalueeseen. Joki tulvii toukokuussa Saivojänkän suolle.

– Jokivarsi on silloin varsinainen muuttolintukeidas. Alueen kartoitusreissulla näin siellä runsaasti vasta saapuneita pohjoisen lintuja, joukossa myös uhanalaisia lintulajeja. Vesilintujen joukossa ruokaili paljon jouhisorsia, parikymmentä suokukkoa piti joenpenkalla turnajaisiaan. Mustaviklot kahlailivat syvällä tulvavedessä ja merikotka kantoi läheiseltä Pasmajärveltä kalaa, Haapala kuvailee.

Monimuotoisen suon keskellä kasvaa hieskoivusaareke, jota täplittävät lukuisat muurahaispesät. Palstan pohjoisosassa kohoaa paahteinen, pohjavesialueeseen kuuluva mäntyharjanne. Palstan kaakkoisreuna sivuaa myös lähdevaikutteisen järven rantaa.

Suojeltuna palstat saavat suuremman palstan mukaan yhteiseksi nimekseen Sitsapesämaa, pohjoissaameksi Čiekčábeasseeana.

Luonnonperintösäätiö sai hankintaan merkittävän lahjoituksen yksityiseltä henkilöltä.

Lue lisää: Luon­non­pe­rin­tö­sää­tiöl­le lah­joi­tuk­se­na iki­met­sää Ina­ri­jär­ven ran­nal­ta – Metsä vältti tä­pä­räs­ti hakkuut 2000-lu­vun alussa

Ilmoita asiavirheestä