Kylmäluoman retkeilykeskuksella Taivalkoskella on marraskuussa häikäisevän kaunista.
Kuura peittää korkeita mäntyjä ja mökkikylän räystäiden hämähäkinseittejä, ja Sarvijärven jäätä marmoroi huurre. Vastaranta pilkistää unenomaisesti utuverhon takaa.
Tähän aikaan vuodesta täällä ei ole ketään. Yrittäjät ovat lomalla, ravintolan ovessa on suljettu-lappu ja mökit ovat tyhjillään.
Kävimme Kylmäluomalla siksi, että maanomistaja Metsähallitus sai keväällä valmiiksi alueen uuden master planin eli yleissuunnitelman.
Siinä tänne on piirretty kaikenlaista hienon kuuloista palvelua luksusmökeistä saunamaailmaan. Miten sellaiset istuisivat maisemaan?
Metsähallitukselle jäi kaavoitustyön aikana Kylmäluomasta kuva, että varsinkin majoitusta olisi hyvä kehittää modernimpaan suuntaan.
Kylmäluomalla on nykyisin 26 erikokoista, 1980–90-luvuilla tehtyä mökkiä. Niistä pienimmät ja halvimmat on rakennettu vain kesäkäyttöön. Sähkölämmitys tulisi talvella todella tyyriiksi.
Uudemmissa ja kalliimmissa niin sanotuissa A-mökeissä on enemmän varusteluja omasta saunasta tulisijaan.
Kylmäluoman rakennukset omistavan Metsähallituksen mielestä majoituksen pitäisi olla uudempaa ja hienompaa. Joitain panostuksia se on tehnyt nykyisiinkin mökkeihin: ensin kattoremonttia ja muuta välttämätöntä muutama vuosi sitten, ja keväällä 2025 viiteen A-mökkiin uusittiin kokonaan sisätilatkin.
Ensi kesäksi rempataan vielä loput viisi A-mökkiä ja jossain vaiheessa myös pesutilat ja karavaanareiden huoltotilat. Samalla tehdään parannuksia retkeilykeskuksen esteettömyyteen.
Kaikkeen muuhun, josta Metsähallitus olisi omistajana vastuussa, ei kuitenkaan ole varaa — uudisrakentamisesta puhumattakaan. Siksi nyt etsitään ulkopuolisia yrittäjiä ja sijoittajia Kylmäluomaa uudistamaan.
Sarvijärven rantaan on piirretty paitsi uusi, 20 huoneen majatalo, myös suurempia ja hienompia mökkejä nykyisten tilalle. Jos ne rakennetaan, suurin osa olemassa olevista mökeistä siirrettäisiin sivuun paraatipaikalta. Retkeilyalueen rakennuskannasta tulisi huomattavasti nykyistä tiiviimpi.
Vastarannalle, päärakennuksen ovelta katsottuna oikealle, kaavaillaan kokonaan uutta parinkymmenen luksusmökin kylää — ”näköalamökkejä”, kuten niitä suunnitelmissa kutsutaan. Eli revontulimökkejä. Tällä hetkellä etelärannalla ei ole mitään, joten varsinkin näille mökeille tilaa on yllin kyllin.
Lähelle päärakennusta, missä nyt sijaitsee pieni hirsikota nuotioineen, on ajateltu saunamaailmaa, vastaavaa kuin Arctic Sauna World -resortissa Muonion Jerisjärven rannalla: savusaunaa, näköalasaunaa ja avantouintia.
Valkeisenjärven Matinlahteen, noin kilometrin päähän leirintäalueesta, suunnitellaan lisäksi safaritaloa retkeilyä ja ohjelmapalveluja varten. Ehkä myös elämysravintola.
Metsähallituksen tavoitteena on, että vuonna 2030 Kylmäluoma on ympärivuotisesti houkutteleva ja sykähdyttävä luonto- ja eräelämysten helmi.
Kaikkiaan uutta voidaan rakentaa jopa 5 000 neliön edestä. Se tarkoittaisi, että Kylmäluoman rakennuskanta kolminkertaistuisi.
Syy, miksi Kylmäluomalla on nyt tilaa rakentaa, löytyy neljän vuoden takaisesta Paula-myrskystä, joka iski pahiten juuri tänne.
Retkeilyalue oli kuin sotatantereen jäljiltä. Mökkikylästä ja sitä ympäröivästä metsästä kaatui jopa 70 prosenttia komeista, vanhoista puista. Samalla meni vuosikymmeniksi osa alueen vetovoimasta.
Osa merkityistä patikkareiteistä jouduttiin sulkemaan ja loput vetämään eri paikkaan. Niillä on nykyisin sellaisia nimiä kuin Hukanharjun hurrikaani ja Paulan puhuri.
Suunnitelmat uusista pyöräilyreiteistä, joita varten oli jo tehty maastotöitäkin, kuopattiin. Pyöräilijöitä käy sen verran vähän, että Metsähallitus totesi nykyisen palvelutason riittävän.
Mökkivaraukset jouduttiin perumaan juhannukselta heinäkuun loppuun asti. Yrittäjille tuli viidessätoista minuutissa kymppitonnien lasku.
Edellisenä vuonna valmistunut maankäytön ja matkailun yleissuunnitelma meni hukkaan. Sen takia jouduttiin tekemään tämä uusi.
Kylmäluoman yrittäjä Jari Olkkola vastaa puhelimeen Gran Canarialta. Hänellä ja puolisolla Tainalla on nyt kesäloma.
Olkkola muistuttaa, että Metsähallituksen laatiman uuden suunnitelman, josta tulee myöhemmin kunnalle hyväksyttäväksi kaava, tarkoitus on vain vähentää byrokratiaa sitten, kun joku yritys tai muu taho päättää ryhtyä investoimaan.
Se ei tarkoita, että kaikki siihen piirretyt uudet palvelut toteutuisivat koskaan.
Tässä vaiheessa Metsähallituksella ei ole tiedossa, kuka yrittäjä tai sijoittaja lähtisi niitä tekemään, eivätkä Olkkolat itse ole ilmaisseet kiinnostustaan rakentaa mitään.
– Riippuu tietysti, mitä rakennetaan ja missä laajuudessa, mutta useampi miljoona siihen pitää olla, Olkkola sanoo.
Millainen vaikutus sillä olisi alueen matkailuun, jos kaikki toteutuisi? Hankala sanoa, Olkkola toppuuttelee, sillä se vaatii paljon markkinointia. Uusien asiakkaiden houkuttelussa on kyse vuosien työstä.
Kylmäluomalla on viime vuosina käynyt noin 26 000 ihmistä vuodessa. Määrä on pysynyt lähestulkoon samana ensimmäisestä koronavuodesta 2020 saakka. Parhaimmillaan kävijöitä on ollut 30 000, eli kyse on ennemminkin pudotuksesta kuin kasvusta.
Talvisin Olkkolan arvion mukaan 95 prosenttia asiakkaista saapuu Keski-Euroopasta. He tulevat tänne opettelemaan murtsikkaa, lumikenkäilemään, lumilinnoja rakentamaan, pilkkimään ja muita ”Lapin” aktiviteetteja kokeilemaan.
Viikko-ohjelmista ja Keski-Euroopan-markkinoinnista huolehtii pitkäaikainen yhteistyökumppani, paltamolaisen Urpo Heikkisen yritys Upitrek. Olkkoloiden yrityksen, Experience KL:n, tehtäväksi jää lähinnä paikkojen pitäminen kunnossa ja viikoittainen infra ruokailuineen.
Kesällä tilanne pyörähtää toisin päin, eli Kylmäluomassa käy pääasiassa suomalaisia retkeilemässä ja kalastamassa. Heille tarjotaan ruokailu ja välinevuokrausta: kanootteja ja kajakkeja, luomu- ja sähköläskipyöriä, suppilautoja ja sen sellaista. Kalastajat tulevat Iso-pajuluomajärveen istutetun kirjolohen perässä.
Toisaalta eurooppalaisia karavaanareita on Olkkolan mukaan ollut vuosi vuodelta enemmän.
– Kesällä tulee yleensä päivittäin saksalaisia, hollantilaisia, sveitsiläisiä ja belgialaisia.
Jos majoituskapasiteetti kasvaa, Upitrekin rinnalle pitäisi hänen mielestään löytyä uusia matkanjärjestäjiä.
– Jos saadaan sata petipaikkaa lisää, Upitrekiltä ei kovin helposti käy asiakasmäärän lisääminen. Tarvitaan uusia matkanjärjestäjiä markkinoimaan meidän hienoja juttuja tuolla Keski-Euroopassa.
Olkkola on sitä mieltä, että jos nykyisiä mökkejä joudutaan siirtämään uusien tieltä, kuten Metsähallitus kaavailee, se todennäköisesti koskisi vain halvempia C-luokan mökkejä. Eli niitä vain kesäkäytössä olleita.
– En näe, että näitä mökkejä, joita nyt remontoidaan (kalliimmat A- ja toivon mukaan myös B-mökit), alettaisiin purkamaan. Ennemminkin niiden sekaan tulisi näitä uusia mökkejä. Sarvijärven etelärannan revontulimökit toisivat myös lisäarvoa.
Hän toivottaa silti muut toimijat tervetulleeksi Kylmäluomalle.
– Ollaan tosi iloisia, jos tulee muita yrittäjiä sijoittamaan rahaa tänne. Se ei ole meiltä ollenkaan pois.
Metsähallituksen alueiden käytön johtava asiantuntija Tanja Hämäläinen kertoo, että Kylmäluoman mahdollisuuksia ruvettiin esittelemään yrityksille sen jälkeen, kun suunnitelma toukokuussa valmistui.
– Yritysasiakkaamme vertailevat usein erilaisia kohteita, tutustuvat alueisiin paikan päällä sekä miettivät ja laskevat alueen toteutusta. Näin nopeasti ei ole siis löydetty yrittäjää tai investoria. Tällaisten kohteiden luovutus ei ole yleensäkään niin nopeaa kuin pienempien tonttien luovutus.
Suunnitelman aikajanalla lukee, että toimijoita etsitään Pohjois-Suomen alueelta tammikuun 2026 loppuun saakka, jolloin toivottavasti pystytään kirjoittamaan esisopimus alueen kehittämisestä.
Metsähallitukselle sopii paitsi sellainen malli, jossa yksi taho toteuttaa koko kaavan, myös sellainen, jossa useampi tekisi pienempiä osuuksia.
– Kumpikin vaihtoehto käy meille, mutta kovin pieniä kokonaisuuksia on ehkä vaikea toteuttaa, Hämäläinen sanoo.